Pääministeri Mauno Koiviston hallituksen ohjelma 23.3.1968
Ulkopolitiikka
Hallitus jatkaa ulkopolitiikkamme nykyistä suuntausta ja tukee pyrkimyksiä kansainvälisen jännityksen lieventämiseksi sekä maamme kansainvälisen aseman ja maailmanrauhan turvaamiseksi. Erityistä huomiota hallitus kiinnittää hyvien ja luottamuksellisten suhteiden edelleen kehittämiseen Neuvostoliiton ja pohjoismaisten naapurimaiden kanssa samoin kuin Suomen ja Neuvostoliiton välillä voimassa olevan ystävyys-, yhteistyö- ja avunantosopimuksen sekä muiden tekemiemme valtiosopimusten tarkkaan noudattamiseen. Hallitus vaalii hyvien suhteiden kehittämistä kaikkien kansojen kanssa ja pitää tavoitteenaan lisätä voimavarojemme mukaisesti Suomen osuutta kehitysmaiden sosiaalisen ja taloudellisen aseman parantamiseksi.
Kauppapolitiikka
Hallitus kehittää ja laajentaa maamme koko kansantalouden etujen ja puolueettomuuspolitiikan pohjalta Suomen ulkomaankauppaa tehtyjen sopimusten puitteissa kaikkien osapuolten kanssa, ottaen huomioon sosialististen maiden, erityisesti Neuvostoliiton, kanssa tapahtuvan tavaranvaihdon suuren merkityksen maamme talouselämälle. Hallitus pitää tärkeänä tutkia ja vahvistaa edellytyksiä maamme monenkeskisen, vaihdettavissa valuutoissa tapahtuvan ulkomaankaupan häiriöttömän ja tasopainoisen kehityksen turvaamiseksi sekä tähän tähtäävän puolueettomuuspohjalla tapahtuvan taloudellisen kanssakäymisen laajentamiseksi.
Talouspolitiikka
Talouspolitiikassa hallituksen tärkein tehtävä on työttömyyden poistaminen. Tämä edellyttää taloudellisen kasvun nopeutumista työtilaisuuksien lisäämiseksi, kustannustason nousun pysäyttämistä sekä tulo- ja hintapolitiikan sopeuttamista pitkän ajan kasvupoliittisiin tavoitteisiin. Hallitus myötävaikuttaa siihen, että ensi vuoden tulopolitiikasta sovittaisiin jo kuluvan kevään aikana siten, että tulojen keskimääräinen nousu pysyisi tuottavuuden keskimääräisen kasvun rajoissa ja että suurten ja pienten tulojen välistä eroa supistetaan. Jotta tällaiselle tulopolitiikalle syntyisi riittävät edellytykset, hallitus ryhtyy välittömästi toimenpiteisiin hinta- ja kustannustason nousun pysäyttämiseksi ja indeksisidonnaisuuksien purkamiseksi yhteisymmärryksessä työmarkkina- ja muiden etujärjestöjen kanssa. Tarvittaessa hallitus pyytää erityisvaltuuksia Eduskunnalta.
Aktiivisella työllisyys- ja kasvupolitiikalla pyritään elvyttämään sekä yksityistä että julkista yritystoimintaa. Uuden perusteollisuuden rakentaminen on ensi sijassa yhteiskunnan tehtävä. Valtion toimenpiteitä tarvitaan erityisesti valtakunnallista mittakaavaa olevien teollisten hankkeiden toteuttamisen turvaamiseksi. Yhteiskunnan ja kansamme hyvinvointiin tähtäävää yksityistä yritteliäisyyttä tulee tehokkaasti tukea. Sen varassa on pääasiassa se, millä tavalla työllisyystilanne maassamme paranee.
Valtion omassa taloudessa harjoitetaan entistä suurempaa suunnitelmallisuutta, ja käynnissä olevaa toimintaa valtiontalouden pitkän ajan budjetoinnin kehittämiseksi jatketaan ja tehostetaon. Kokonaistaloudellista suunnittelua kehitetään. Erityistä huomiota kiinnitetään selvittelytoimintaan, joka koskee investointien suuntautumista sekä hankkeiden kiireellisyys- ja tärkeysjärjestystä. Samalla kun ohjataan entistä enemmän voimavaroja teollisen kehityksen nopeuttamiseen ja tuotantorakenteen monipuolistamiseen, pidetään huolta siitä, ettei maatilataloudesta vapautuva työvoima jää toimettomaksi ja erilaisten tilapäisten työllisyyden ylläpitämiseksi järjestettävien töiden varaan. Työllisyyden parantamiseksi maatilataloudessa teliostetaan erityisesti metsänviljelyä ja metsänparannustöitä muun muassa kuivatustöiden avulla. Aktiivista työvoimapolitiikkaa kehitetään koulutusta ja työnvälitystä tehostamalla. Toimenpiteitä taloudellisessa kehityksessä hitaasti edistyneiden alueiden elinkeinoelämän elvyttämiseksi tehostetaan ja maakunnallista aloitteellisuutta rohkaistaan.
Edellä esitettyjen tulopoliittisten tavoitteiden toteutuminen antaa mahdollisuuden rahamarkkinoiden keventämiseen ja helpottaa investointien rahoituksen hoitamista.
Työllisyystilanteen helpottamiseksi kohdistetaan erityinen huomio rakennustoiminnan elvyttämiseen. Tässä tarkoituksessa huolehditaan siitä, että yhteiskunnan tukeman asuntotuotannon, erityisesti vuokra-asuntojen rakentamisen lisäämiseksi jo kuluvan vuoden aikana pannaan käyntiin kaikki ne rakennushankkeet, joihin tarvittavat ensisijaiset lainat ovat rahoitusmarkkinoilta saatavissa. Myös muuta rakennustoimintaa pyritään lisäämään.
Ryhdytään toimenpiteisiin tuotannollisten investointien pikaiseksi elvyttämiseksi ja niiden suuntaamiseksi taloudellista kasvua, kansantaloudessa tarvittavia rakennemuutoksia sekä ulkomaista maksuvalmiutta tukeviin tarkoituksiin. Ensi hakkuukaudeksi on mahdollisimman pian saatava aikaan raakapuun hinta- ja myyntisuositus.
Vireillä oleva elinkeinotulon verotusta koskeva uudistus saatetaan nopeasti ratkaisuun. Samoin kiirehditään valmisteluja liikevaihtoverotuksen uudistamiseksi siten, että maamme teollisuuden kilpailuasema ei verotussyistä jää huonommaksi kuin kilpailijamaiden. Uudistus suoritetaan siten, etteivät sen johdosta heikoimmassa taloudellisessa asemassa olevan väestönosan elinehdot huonolle. Luonnollisten henkilöiden tuloverotusta pyritään yksinkertaistamaan ja aviopuolisoiden verotus järjestämään oikeudenmukaisella tavalla.
Valtion talous
Samalla kun tehostetaan toimenpiteitä työllisyyden turvaamiseksi ja taloudellisen kasvun nopeuttamiseksi, huolehditaan siitä, että valtion talouden tasapaino säilyy ja että valtion maksuvalmius turvataan. Hallinto- ja muiden kulutusmenojen kasvua sekä siirtomenojen lisäystä rajoitetaan valtion kokonaismenojen pysyttämiseksi niissä puitteissa, jotka odotettavissa oleva tulojen kehitys muodostaa.
Maa- ja metsätalous
Maataloustuotteiden hintataso turvataan sen periaatteen mukaisesti, että maatalouden hyödyksi tulee sen oman työn tuottavuuden nousu. Jos muilla aloilla luovutaan indeksisidonnaisuudesta, maatalouden hintalakia muutetaan vastaavasti. Ryhdytään toimenpiteisiin sellaisen hintajärjestelmän aikaansaamiseksi, jonka mukaan satavuodesta 1969-70 lukien maataloustuotteiden hintataso määräytyy nykyisen lain periaatteiden pohjalta, mutta ottaen huomioon mitä muiden sidonnaisuuksien osalta on mahdollisesti sovittu.
Maataloustuotannon määrä sopeutetaan asteittain kotimaista kulutusta vastaavaksi maataloustuotteiden ylituotantoa supistamalla. Varoja pyritään ohjaamaan maatalouden rakenteen kehittämiseen, muuhun maatalouden rationalisointiin sekä yleensä maa- talouden kansainvälisen kilpailukyvyn lisäämiseen.
Kuntauudistukset
Vireillä oleva kuntauudistus toteutetaan siten, että elinvoimaisten kuntien itsenäisyys voidaan säilyttää. Kuntalaisten mielipiteet otetaan kunnallishallintoa kehitettäessä huomioon. Tavoitteena on, että kuntauudistus antaa mahdollisuuden palvelutason kohottamiseen ja kustannusten säästöihin tehokkaiden toimintayksiköiden puitteissa.
Sosiaaliset kysymykset
Sosiaaliturvan kehittämiseksi hallitus pyrkii poistamaan luvatut epäoikeudenmukaisuudet nykyisistä järjestelmistä sekä laatii pikaisesti ohjelman siitä, missä tärkeysjärjestyksessä uudistuksia lähivuosina ryhdytään toteuttamaan. Eduskunnassa käsiteltävänä oleva esitys perhe-eläkelaiksi saatetaan ratkaisuun. Selvitetään ne epäkohdat, jotka syntyvät tuloharkintaa sovellettaessa, sekä kysymys uudistuksen rahoituksesta.
Vaikeassa taloudellisessa asemassa olevien rintamamiesten toimeentuloa helpotetaan. Hallitus ryhtyy korjaamaan työlainsäädännössä esiintyviä puutteita ja epäkohtia ja kiinnittää erityistä huomiota työelämän demokratisoimiseen, työntekijöiden oikeuksien ja vastuun lisäämiseen, työturvallisuuden parantamiseen sekä terveydenhuollon tehostamiseen työpaikalla. Selvitetään työttömyysturvassa esiintyvät puutteet ja ryhdytään tarvittaviin toimenpiteisiin.
Kulttuuripolitiikka
Hallitus edistää kulttuuripolitiikkaa kansanvaltaiselta pohjalta. Peruskoulu-uudistuksen asteittaista toteuttamista jatketaan. Kysymys peruskoulun kielenopetuksesta otetaan uudelleen käsiteltäväksi tarkoituksella suorittaa selvitys kahden kielen opetuksen järjestämistä äidinkielen ohella. Jatkokoulutusta ja eriasteista ammattikoulutusta nykyaikaistetaan laadittavan kokonaissuunnitelman pohjalta. Korkeakoulu- laitosta kehitetään, opetuksen tavoitteita tarkastetaan ja opiskelijoiden asemaa pyritään parantamaan. Hallitus on tietoinen siitä, ettei työllisyystilanteen parantaminen ja taloudellisen kasvun nopeuttaminen ole yksin sen toimenpiteistä riippuva. Jotta edessä olevista vaikeuksista selviydyttäisiin ja kansalaisten toivomat yhteiskuntapoliittiset tavoitteet voitaisiin saavuttaa, tarvitaan kaikkien kansalaispiirien aloitteellisuutta ja aktiivisuutta välttämättömien muutosten aikaansaamiseksi, entistä luottamuksellisempaa yhteistoimintaa hallituksen ja järjestöjen välillä sekä Eduskunnan tuki noudatettavalle hallituspolitiikalle.
Hallitus korostaa kansanvaltaistenperiaatteiden soveltamista yhteiskunnan kaikilla aloilla eri väestöpiirien yhteistyölle otollisen ilmapiirin luomiseksi ja kaikkien kansalaisten elinehtojen kohentamiseksi.