Pääministeri Harri Holkerin hallituksen ohjelma 30.4.1987

Hallituksen toiminnan lähtökohdat

Kansainvälisen työnjaon kehittyminen, talouden yleismaailmallinen rakennemuutos ja kansainvälistyminen muuttavat elämäntapamme perustaa. Kansallisen kulttuurin ja identiteetin sekä taloutemme perustan vahvistaminen edellyttävät kykyä vastata rakennemuutoksen haasteisiin ja tarttua sen tuomiin mahdollisuuksiin. Suomalaisen tiedon ja osaamisen merkitys on ratkaisevaa.

Hallituksen toimien keskeisenä lähtökohtana on pyrkimys omalta kansalliselta pohjaltamme uudenaikaiseen ja tasa-arvoiseen hyvinvointiyhteiskuntaan. Rakennemuutoksen hallittu toteuttaminen edellyttää erityistoimia talouden ja työelämän, tieteen, tutkimuksen ja koulutuksen sekä kulttuurin saroilla.

Ulkopolitiikka

Kansainvälisissä suhteissaan hallitus toteuttaa presidenttien J. K. Paasikiven ja Urho Kekkosen johdolla vakiinnutettua sekä Suomen kansan perusetuja vastaavaa ulkopoliittista linjaa, joka rakentuu ensisijassa hyville suhteille ja luottamukselle naapurimaitten kanssa ja joka tähtää rauhanomaiseen yhteistyöhön kaikkien kansojen kanssa.

Hallitus kehittää ystävyys-, yhteistyö- ja keskinäiseen avunantosopimukseen perustuvia, luottamuksellisia ja molemmin puolin hyödyllisiä naapurisuhteita Neuvostoliiton kanssa. Maiden välistä vuorovaikutusta ja yhteistyötä lujitetaan. Taloudellisella alalla tavoitteena on erityisesti tasapainon saavuttaminen korkealla kauppavaihdon tasolla sekä taloudellisen yhteistyön uusien muotojen laajeneva hyväksikäyttö. Perinteistä yhteistyötä muiden Pohjoismaiden kanssa kehitetään eri aloilla edelleen. Hallitus toimii jatkossakin Pohjolan pitämiseksi kansainvälisen jännityksen ulkopuolella, ydinaseettomuuden vahvistamiseksi sekä turvallisuuden ja keskinäisen luottamuksen lujittamiseksi alueella.

Hallitus toteuttaa rauhan lujittamiseen tähtäävää puolueettomuuspolitiikkaa, ylläpitää ystävällisiä suhteita kaikkiin valtioihin sekä edistää rakentavaa kansainvälistä yhteistyötä.

Suomi antaa täyden tukensa Yhdistyneiden Kansakuntien päämärille ja periaatteille sekä osallistuu ponnisteluihin YK:n arvovallan ja toimintaedellytysten vahvistamiseksi. Hallitus pyrkii edelleen aktiivisesti edistämään kansainvälistä liennytystä ja aseidenriisuntaa. Suomi toimii yhdessä Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssin muiden osanottajavaltioiden kanssa maanosan turvallisuuden ja yhteistyön kehittämiseksi Helsingin päätösasiakirjan pohjalta.

Hallituksen tarkoituksena on lisätä kehitysyhteistyöhön tarkoitettuja määrärahoja tasaisesti siten, että YK:n suosittama 0,7 prosentin osuus bruttokansantuotteesta saavutetaan vuosikymmenen loppuun mennessä. Määrärahojen käyttö pyritään ohjaamaan YK:n kansainväliseen kehitysstrategiaan sisältyvät taloudelliset ja sosiaaliset kehitystavoitteet huomioon ottaen sekä keskittäen toiminta Suomen osaamisalueille. Hallitus kehittää Suomen valmiutta ottaa vastaan pakolaisia sekä lisää tukeaan YK:n pakolaisasiain pääkomissaarille UNHCR:lle. Hallitus kehittää Suomen ulkomaankauppapolitiikkaa maan taloudellisten etujen sekä ulkopoliittisen linjan mukaisesti kiinnittäen erityistä huomiota viennin monipuolistamiseen ja ulkomaankaupan tasapainon säilyttämiseen. Hallitus pyrkii kansainvälisen monenkeskisen kauppajärjestelmän vahvistamiseen, kaupan esteiden vastavuoroiseen poistamiseen sekä kansainvälistä kauppaa rajoittavien ja vinouttavien toimien ehkäisemiseen ja niistä Suomen taloudelle aiheutuvien haittavaikutusten torjumiseen. Hallitus pyrkii turvaamaan Suomen edut tärkeimmillä markkina-alueillamme tapahtuvien muutosten yhteydessä.

Talouspolitiikka

Hallituksen talouspolitiikan keskeisiä tavoitteita ovat työttömyyden tuntuva alentaminen, hintojen nousun hidastaminen kansainvälistä inflaatiota alhaisemmaksi ja markan ulkoisen arvon säilyttäminen vakaana.

Tavoitteet ovat saavutettavissa pitkäjänteisellä, johdonmukaisella ja kasvua tukevalla talouspolitiikalla. Sen toteuttamisessa hallitus pitää tärkeänä yhteistyötä eri etujärjestöjen kanssa. Hallitus myötävaikuttaa myös siihen, että työmarkkinoiden osapuolet ja yritykset tukevat alhaisen inflaation talouspolitiikkaa ja voivat lisätä vastuutaan työllisyyden parantamisesta ja työelämän uudistamisesta. Talouspolitiikassa korostuu tuotantoelämän joustavuuden, sopeutumiskyvyn lisäämisen ja tuotantotoiminnan monipuolistamisen tarve. Työttömyyden tuntuva alentaminen edellyttää, että yritysten mahdollisuudet menestyä kansainvälisessä kilpailussa ovat riittävän hyvät. Tulopoliittista järjestelmää pyritään kehittämään joustavammaksi yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa. Inflaation torjumiseksi ja tarjonnan monipuolistamiseksi tehostetaan kilpailua.

Hallitus toimii yhdessä Suomen Pankin kanssa nykyisen korkotason alentamiseksi. Ohjausvaikutusten vuoksi ja rahoitusrakenteen tervehdyttämiseksi on tärkeää, että reaalikorot pysyvät positiivisina.

Julkisten menojen kasvu pidetään vakaan veroasteen ja kansantalouden kasvun asettamissa puitteissa. Lainarahoituksen osuutta valtiontalouden rahoituksessa ei pysyvästi lisätä. Hallitus korostaa, että valtion menotalouden painopisteitä ovat työllisyys, tutkimus ja koulutus, asuminen, lapsiperheiden asema ja varttuneen väestön palvelut.

Tämän vaalikaudeksi laaditun ohjelman tavoitteiden toteuttamisen edellyttämät toimenpiteet ajoitetaan ja mitoitetaan suhdannekehityksen ja valtiontalouden mahdollisuuksien mukaisesti.

Työllisyys

Hallituksen harjoittaman työllisyyttä tukevan yleisen talouspolitiikan ohella työttömyysongelmia vähennetään harjoittamalla tehokasta työvoimapolitiikkaa. Nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyyden lieventäminen on hallituksen keskeinen tavoite.

Työvoimapolitiikkaa ja -hallintoa tehostetaan yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa. Työvoimapalveluja parannetaan ja huolehditaan niiden saatavuudesta myös ruotsinkielellä. Työnvälityksen henkilöstöä lisätään tuntuvasti, koko maan kattavaa työnvälityksen tietopalvelua kehitetään ja työvoimapalvelujen valtakunnallisen atk-järjestelmän käyttöönottamista nopeutetaan.

Työvoiman ja työpaikkojen kohtaantoa parannetaan tukemalla työvoiman vapaaehtoista ammatillista ja alueellista liikkuvuutta, lisäämällä joustavaa koulutusta, suuntaamalla asuntotuotantoa ja tehostamalla yritysten sijainninohjauspalveluja.

Rakennemuutosten aiheuttamien äkillisten paikallisten työllisyysongelmien hoitoon varataan nopeasti kohdennettavissa olevia voimavaroja. Erityistä huomiota kiinnitetään elinkeinoelämän rakennemuutoksiin valmistautumiseen mm. koulutusta lisäämällä ja uudistamalla. Hallitus korostaa eri hallinnonalojen yhteistyön merkitystä työllisyyden hoidon edistämisessä sekä parantaa kuntien edellytyksiä paikallisten työttömyysongelmien voittamisessa.

Työtilaisuuksien järjestämisessä pyritään pysyviin työsuhteisiin avoimilla työmarkkinoilla. Työllisyydenhoidon erityistoimenpiteiden avulla työllistettävien määrää lisätään. Tukijärjestelmiä yksinkertaistetaan. Työllisyyden hoidossa otetaan huomioon sekä suhteellinen että määrällinen työttömyys. Vaikeasti työllistettävien, vajaakuntoisten ja pitkäaikaistyöttömien tukityöllistämisellä sekä muilla toimenpiteillä kuten kuntoutuksella tähdätään ennen muuta näiden henkilöiden työnsaantimahdollisuuksien parantamiseen avoimilla työmarkkinoilla.

Eri oppilaitosten antamaa yrittäjäkoulutusta, yritysten koulutustoimintaa sekä koulutus- ja oppisopimusjärjestelmiä kehitetään. Laajennetaan ammatillista aikuiskoulutusta ja edistetään nuorten työharjoittelupaikkojen saantia. Hallitus tehostaa toimenpiteitä ulkomailla asuvien suomalaisten paluumuuton edistämiseksi.

Jatketaan työllistämisvaroin työllistettyjen työsuhteiden vakinaistamista, kun kysymyksessä on luonteeltaan pysyvien työtehtävien hoitaminen.

Työelämän uudistaminen

Työelämää koskevan lainsäädännön valmistelussa hallitus toimii kansainvälisten sopimusten edellyttämää kolmikantaista valmistelutapaa noudattaen. Tämä merkitsee luottamuksellisia yhteistyösuhteita työntekijä- ja työnantajajärjestöihin. Tuotantotoiminnan ja työllisyyden kannalta välttämätön rakennemuutos saattaa aiheuttaa tilapäistä, paikallista tai ammattikohtaista työttömyyttä tai lomautuksia. Työntekijäin turvallisuuden parantamiseksi on ajoissa ennen heidän asemaansa koskevia ratkaisuja yhteistoimintamenettelyssä ensisijaisesti selvitettävä ja todettava työntekijöiden uudelleenkouluttamisen ja -sijoittamisen tarve ja mahdollisuus. Irtisanomis- ja lomautusperusteita selkeytetään.

Hallitus tehostaa rakennemuutoksen aiheuttamien häiriöiden torjuntaa päättämällä toimintamallista, joka kytkee yhteistyöhön ennakoivasti ja tehokkaasti yrityksen, henkilöstöjärjestöt, sekä paikalliset ja alueelliset viranomaiset, kuten kunnat, teollisuus- piirit, kehitysaluerahaston, koulutus- ja asuntoviranomaiset, eläkelaitokset ja työvoimaviranomaiset. Lakisääteistä työsuhdeturvaa koskevien riita-asioiden ratkaisemista irtisanomisajan kuluessa edistetään. Työmarkkinajärjestöjen suorittaman selvitystyön perusteella hallitus ryhtyy tarvittaviin toimiin irtisanomista koskevien riitojen käsittelyn nopeuttamiseksi. Tavoitteena on luoda menettelytavat, jotka mahdollistavat riidan käsittelyn irtisanomisajan kuluessa.

Osa-aikatyöntekijöiden työsuhde- ja sosiaaliturvaa parannetaan. Hallitus selvittää yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa työaikalainsäädännön uudistamismahdollisuuksia. Pienten lasten vanhemmille annetaan mahdollisuus lyhennettyyn työaikaan. Ansiomenetysten korvaaminen selvitetään.

Työntekijöille luodaan tarkemmin sovittavin menetelmin oikeus nimetä edustajansa yritysten hallintoon. Myös julkisen sektorin työpaikkademokratiaa kehitetään. Tavoitteena on, että työpaikkademokratian käytännön sovellutuksissa turvataan eri työntekijä- ja toimihenkilöryhmien tasa-arvo sekä otetaan huomioon yritysten, virastojen ja laitosten erilaisuus. Palkansaajien mahdollisuuksia vaikuttaa tuotannon muutoksiin, uuden teknologian käyttöön, koulutukseen ja työaikajärjestelyihin parannetaan osallistumisjärjestelmää uudistamalla. Hallitus pitää tärkeänä sellaisten uusien yrityskohtaisten yhteistyömuotojen kehittämistä, joilla tuetaan henkilöstön taloudellista osallistumista, kilpailukykyistä tuotantoa ja yritysten rahoitusrakennetta. Osallistumisjärjestelmäkomitean työn valmistuttua hallitus ryhtyy lainsäädännöllisiin toimiin.

Työsuojelulainsäädäntöä uudistetaan siten, että tavoitteena on estää tilanteet, joissa työntekijä joutuu jatkamaan terveyden ja hengen menettämisen vaarantavaa työtä. Valtion ja kuntien työsuojelutarkastuksen keskinäinen suhde selvitetään. Ammattitautilainsäädäntö uudistetaan.

Verotus

Hallitus toteuttaa kokonaisverouudistuksen. Uudistuksen lähtökohtana on eri tulolajien yhtäläinen verottaminen. Vähennysjärjestelmää selkeytetään ja tarvittaessa vähennyksiä korvataan suorilla tulonsiirroilla. Tuloverotusta uudistetaan alentamalla marginaaliverotusta kaikissa tuloluokissa. Verouudistuksen lähtökohtana on, että valtion ja kuntien verotulot turvataan uudistuksen kaikissa vaiheissa eivätkä eri tuloluokkien keskimääräiset veroasteet muutu.

Verouudistus ja siihen liittyvät tulonsiirrot tulee toteuttaa siten, että tulonjako yhteiskunnassa ei muutu pieni- ja keskituloisten eikä lapsiperheiden asemaa heikentävällä tavalla. Hallitus valmistelee kokonaisverouudistuksen siten, että sen toteuttaminen voidaan aloittaa jo vuoden 1989 valtion tulo- ja menoarvion yhteydessä ja saattaa päätökseen vaalikauden loppuun mennessä. Valmistelutyö tulee saattaa päätökseen tammikuun loppuun mennessä vuonna 1988. Vuoden 1988 veroperusteiden mahdolliset muutokset eivät saa olla ristiriidassa uudistuspyrkimysten kanssa.

Omaisuustulojen verotusta yhtenäistetään. Osana pääomatulojen verotuksen uudistamista valmistellaan esitys osinkotulojen verotuksen järjestämiseksi siten, että niiden yksinkertainen verotus toteutetaan mutta kahdenkertaisesta verotuksesta luovutaan. Tavanomaisia talletustilejä ei veroteta. Selvitetään erityisesti liikevaihtoveron kertautumisen synnyttämät ongelmat ja tutkitaan mahdollisuudet pienyrittäjien liikevaihtoverovapauden laajentamiseksi.

Liikevaihtoverotusmenettely ja hallinto uudistetaan.

Teollisuus- ja elinkeinopolitiikka

Teollisuuden kilpailuedellytyksiä parannetaan vahvistamalla yritysten tutkimus- ja kehitystoimintaa, koulutusta ja markkinointia. Teknologian kehittämiskeskuksen voimavaroja lisätään.

Hallitus parantaa työvoimavaltaisten yritysten asemaa uudistamalla nykyisin palkkaperusteisina kerättävien sosiaaliturvamaksujen rahoitusjärjestelmää. Hallitus ryhtyy toimenpiteisiin kotimaisen kauppamerenkulun toimintaedellytysten parantamiseksi.

Hallitus huolehtii valtionyhtiöiden pääomahuollosta riittävin osakepääomasijoituksin. Yhtiöiden tulee toimia kannattavasti ja suorittaa tehdyille sijoituksille osinkoa. Selvitetään eräiden valtionyhtiöiden mahdollisuudet hankkia lisärahoitusta yksityissektorilta.

Erityistä huomiota kiinnitetään pienen ja keskisuuren yritystoiminnan toimintaedellytysten ja työllistämismahdollisuuksien parantamiseen sekä kehitysongelmiin.

Kilpailun lisäämiseksi ja markkinamekanismin toimivuuden parantamiseksi uudistetaan kilpailulainsäädäntöä ja hintavalvontajärjestelmää. Monopoliaseman käyttäminen kilpailuetujen hankkimiseen markkinoilla torjutaan. Hallitus antaa esityksen arvopaperikauppaa koskevaksi lainsäädännöksi. Yritysten mahdollisuuksia oman pääoman muodostamiseen ja rahoitusrakenteen vahvistamiseen parannetaan. Osakesäästämisen yleistymistä edistetään.

Maatalouspolitiikka

Maatalouspolitiikan tavoitteina ovat elintarvikeomavaraisuus, viljelijäperheen toimeentulon turvaaminen, ylituotannon ja vientituen supistaminen ja kohtuulliset elintarvikkeiden hinnat. Hallitus tukee pien- ja perheviljelmäpohjaista maataloutta. Hallitus ottaa kantaa maataloustuotannon ja kotimaisen kulutuksen tasapainottamisen toimeenpanoon asiaa koskevan selvitystyön valmistuttua. Hallitus ryhtyy valmistelemaan uutta maataloustulolakia.

Selvitetään, missä muodossa luopumis- ja sukupolvenvaihdoseläkejärjestelmiä on jatkettava vuoden 1988 jälkeen.

Maatalouden rakennepolitiikan tavoitteena on tukea maatalouden tuotantopoliittisia tavoitteita ja kehittää maatiloja ja maaseutua siten, että tuotannon supistamisesta aiheutuvat vaikutukset voidaan korvata muilla toimeentulomahdollisuuksilla. Annetaan esitys maatilalain kokonaisuudistukseksi. Hallitus ryhtyy toimenpiteisiin maataloutta koskevan tutkimuksen, maataloushallinnon, tarkastustoiminnan ja neuvonnan kehittämiseen muuttuneita olosuhteita vastaavaksi. Hallitus jatkaa metsätalouden kehittämistä Metsä 2000 -ohjelman pohjalta. Samalla selvitetään puun menekin lisäämismahdollisuuksia.

Hallitus uudistaa ammattikalastajaväestön tulojärjestelmää ja antaa eduskunnalle tarvittavat esitykset.

Energiapolitiikka

Hallitus harjoittaa sellaista energiapolitiikkaa, joka turvaa energiahuollon jatkuvuuden ja teollisuuden perusvoiman häiriöttömän ja edullisen saannin. Energiahuolto turvataan edistämällä monipuolista ja hajautettua energiantuotantoa. Energian säästämistä edistäviä toimenpiteitä ja energia-alan tutkimusta lisätään. Erityistä huomiota kiinnitetään uusien energialähteiden tutkimukseen, säästötekniikan kehittämiseen ja energiatuotannon turvallisuuteen.

Fossiilisten polttoaineiden käytön lisääntyessä kiinnitetään erityistä huomiota rikki- ja typpipäästöjen vähentämiseen suosimalla ympäristöystävällistä prosessi- ja suodatustekniikkaa, entistä puhtaampia polttoaineita sekä tehostamalla toimenpiteitä haitallisten päästöjen aientamiseen tähtäävien kansainvälisten sopimusten aikaansaamiseksi. Energiayhteistyötä Neuvostoliiton ja Pohjoismaiden kanssa kehitetään ja maakaasun käyttömahdollisuuksia parannetaan ja laajennetaan.

Uusia ydinvoimaloita ei rakenneta. Nykyisten voimaloiden tuottamien ydinjätteiden käsittelyä koskevaa tutkimus- ja selvitystyötä tehostetaan.

Aluepolitiikka

Hallitus harjoittaa aluepolitiikkaa, joka mahdollistaa maan eri alueiden tasapuolisen kehittymisen. Tavoitteena on turvata kansalaisille työ, asunto ja peruspalvelut maan kaikissa osissa. Hallitus antaa eduskunnalle esitykset aluepoliittisen lainsäädännön uudistamiseksi.

Alueellisia työttömyyseroja supistetaan. Kehitysalueilla varsinkin Itä- ja Pohjois-Suomen työttömyysalueilla voimistetaan erityisponnisteluja uusien työpaikkojen luomiseksi. Hallitus edistää uuden teknologian hyödyntämistä maan kaikissa osissa. Aluepoliittisen tuen painopistettä siirretään koulutukseen, osaamiseen ja tietotaitoon.

Teollisten ongelma-alueiden asemaa parannetaan myös kehitysalueiden ulkopuolella mm. nimeämällä niitä erityisalueiksi ja tehostamalla niihin suunnattuja toimenpiteitä. Toimenpiteillä pyritään luomaan menetettyjen työpaikkojen tilalle uusia työtilaisuuksia uusien teollisuudenalojen ja palvelujen piirissä.

Kehitysaluerahaston toiminta-aluetta laajennetaan. Selvitetään erityisrahoituslaitosten tarkoituksenmukainen työnjako ja mahdollisuudet tehostaa niiden toimintaa uudelleenjärjestelyjen avulla.

Haja-asutusalueiden elinvoimaisuuden ja väestöpohjan säilyttämiseksi edistetään erityisesti maatilatalouden liitännäis- ja sivuelinkeinoja sekä pienimuotoista elinkeinotoimintaa.

Maan väkirikkaissa osissa kehitetään yhteiskunnallisia palveluja siten, että ne saadaan vastaamaan yleistä valtakunnallista tasoa.

Kuntien ja läänien toimintaedellytyksiä oman alueensa kehittämisessä lisätään. Kiinnitetään erityistä huomiota muuttotappioista kärsivien kuntien ongelmiin. Läänien kehittämiseen tarkoitettua määrärahaa kehitetään ja suunnataan elinkeinotoimintaa edistäviin kehittämisprojekteihin.

Koulutus, tiede ja tutkimus

Muuttuvassa maailmassa ja arvojen murroksessa kulttuurin merkitys kasvaa. Hallituksen kulttuuripoliittiset lähtökohdat ovat kansallisen kulttuurin rakentaminen ja pyrkimys hallittuun kansainväliseen yhteistyöhön.

Yleissivistävää koulua kehitetään kiinnittämällä huomiota lukion opetussuunnitelmien joustavuuteen ja tuntikehyksen riittävyyteen. Esikoulua kehitetään. Ammatillisen koulutuksen joustavuutta lisätään ja parannetaan sen mahdollisuuksia korkeakoulukelpoisuuden antavana koulutusväylänä. Kehitetään toisen kotimaisen kielen opetusta kaksikielisille lapsille. Aikuisten opiskelumahdollisuuksia parannetaan. Koulutuksen kehittämiseksi selvitetään yritysten sisäisten ja välisten rahoitusjärjestelmien toteuttamista ja aikuisten opintotuen kehittämistä. Aikuisten ammatillisen täydennyskoulutuksen tarjontaa laajennetaan ammattien sisällön ja ammattirakenteen muutosten vuoksi.

Rakennemuutosten tukemiseksi ja uusien työpaikkojen synnyttämiseksi lisätään tutkimus- ja tuotekehitystoimintaan sekä koulutukseen tarkoitettuja määrärahoja. Rahoitus suunnataan tasapainoisesti perus- ja soveltavaan tutkimukseen. Korkeakoulujen voimavaroja ja toimintaa kehitetään painottamalla erityisesti tutkimustoimintaa ja tieteellistä jatkokoulutusta ottaen huomioon molempien kieliryhmien tarpeet. Korkeakoulujen itsenäistä päätösvaltaa lisätään.

Edistetään tulevaisuudentutkimusta ja selvitetään mahdollisuudet erillisen tulevaisuudentutkimusyksikön perustamiseen. Suomen Akatemian määrärahoja lisätään. Teknologian kehittämiskeskuksen rahoittamien teknologiaohjelmien toteuttamista jatketaan. Kansallisesti tärkeiden tiede- ja teknologiaohjelmien kuten biotekniikan, toteuttaminen aloitetaan. Tieteen ja tekniikan kansainvälistä yhteistyötä lisätään.

Työelämän, ympäristön sekä kansalaisten elinolosuhteiden parantamiseksi teknologian arviointiin ja tutkimukseen kiinnitetään erityistä huomiota.

Opiskelijoiden opintotukea parannetaan perustoimeentulon turvaavaksi etuudeksi. Tutkijakoulutuksen ja -uran edistämiseksi perustetaan tutkijan toimia sekä laajennetaan opintotukea tutkijakoulutukseen.

Helpotetaan naisten mahdollisuuksia osallistua ammattiuraa edistävään aikuiskoulutukseen sekä etenemistä tutkijauralla.

Perhepolitiikka

Sosiaalipolitiikan painopiste on lapsiperheiden aseman parantamisessa. Perhepoliittista tukea parannetaan ensisijaisesti lapsilisäjärjestelmää kehittämällä. Lapsilisien korotus ja perhepoliittisen tuen muutokset toteutetaan siten, että kaikkien lapsiperheiden saama tuki paranee uudistuksen eri vaiheissa. Perheiden verotuksen kehittäminen ratkaistaan kokonaisverouudistuksen yhteydessä.

Hoitovapaalle jäävien vanhempien verotukselliset ja sosiaaliturvaan liittyvät epäkohdat selvitetään. Opintotuella varmistetaan 17-vuotiaiden sosiaaliturva lapsilisäkauden jälkeen.

Erilaisia lastenhoitomuotoja kehitetään päämääränä luoda perheille todellinen valinnanvapaus. Kunnallisia päivähoitopaikkoja lisätään tavoitteena turvata hoitopaikka jokaiselle sitä tarvitsevalle. Kotihoidon tukea kehitetään. Selvitetään mahdollisuudet vanhempainlomakauden pidentämiseksi ja isyysloman vanhempainlomaa vähentävän vaikutuksen poistamiseksi, sekä ryhdytään toimenpiteisiin.

Selvitetään vammaisten ja pitkäaikaissairaiden lasten hoitotuen kehittämistä sekä muut näiden lasten erityistarpeet. Lasten päivähoidon säädöksiä tarkistetaan siten, etteivät liian tiukat lasten ryhmäkokoja, henkilöstömitoitusta ja tiloja koskevat säädökset estä päivähoidon tarkoituksenmukaista järjestämistä alueellisen ja paikallisen tarpeen mukaan.

Sosiaali- ja terveyspolitiikka

Sosiaaliturvan eri järjestelmien väliinputoajienasemaa korjataan kehittämällä sekä perusturvaa että ansiosidonnaista sosiaaliturvaa. Työttömyysturvaa parannetaan korottamalla peruspäivärahaa ja lapsikorotuksia.

Pienten työeläkkeiden ja kansaneläkkeiden yhteensovitussääntöjen toimivuus ja oikeudenmukaisuus selvitetään. Eläkejärjestelmät säilytetään erillisinä. Eläkkeiden tarkistusmenettelyssä olevat epäkohdat selvitetään ottaen huomioon järjestelmien erityispiirteet.

Julkisia palveluja kehitetään ja niiden saatavuutta parannetaan asuinpaikasta riippumatta. Tarvittaessa käytetään hyväksi täydentäviä yksityisiä palveluja. Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstömäärää nostetaan vastaamaan paremmin sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistarpeita ottaen huomioon myös alueelliset ja kielelliset näkökohdat.

Omalääkärijärjestelmää laajennetaan asteittain. Hallitus tehostaa toimenpiteitä leikkausjonojen poistamiseksi. Tartuntatautien, kuten HIV-viruksen torjuntaa tehostetaan. Kotona hoitotyötä tekevien sosiaaliturvan epäkohdat selvitetään. Järjestelmällisen hammashuollon piiriin saatetaan nykyistä useampi ikäluokka. Sairasvakuutuksen kattavuutta hammashuollossa lisätään.

Hallitus parantaa vammaisten ja muiden vastaavien erityisryhmien asemaa.

Eläkeläisväestön koti- ja lähipalveluja parannetaan. Vanhusten kotihoidontukea ja asumistukea lisätään. Vanhusten asuntojen ja palvelutalojen rakentamista edistetään ja riittävien kotiapu- ja terveydenhoitopalvelujen saatavuudesta huolehditaan. Hallitus jatkaa rintamaveteraanien sosiaaliturvan kehittämistä ottaen huomioon erityisesti vaikeassa taloudellisessa asemassa olevat veteraanit ja invalidit. Painopiste asetetaan kuntoutuksen lisäämiseen. Sotilasvammalain mukainen peruselinkorko etuoikeutetaan kansaneläkkeen lisäosaa laskettaessa.

Parannetaan pienyrittäjien lomajärjestelyjä.

Asuntopolitiikka

Hallituksen tavoitteena on asunnottomuuden poistaminen. Valtion lainoittamaa vuokra-asuntotuotantoa lisätään siten, että tavoitteena on vuosittain vähintään 12 000 vuokra-asunnon rakentaminen. Tuotannon painopistettä siirretään pieniin asuntoihin. Lainoitus suunnataan erityisesti alueille, joissa vuokra-asuntotilanne on vaikein. Arava-asuntojen laina-aikoja pidennetään ja aravakorkoja pyritään alentamaan. Rahamarkkinoiden kehityksestä johtuen selvitetään yhteistyössä pankkien kanssa mahdollisuudet pankkien myöntämien asuntolainojen laina-aikojen pidentämiseksi.

Elvytetään vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen tarjontaa. Nykyinen vuokra-asuntokanta pyritään säilyttämään. Asumistukea lisätään ja tarpeettomia tuensaannin esteitä karsitaan.

Nuorten asunto-ongelmia helpotetaan ASP-järjestelmää kehittämällä. Tutkitaan mahdollisuus myöntää lainoja työeläkevaroista erityisesti nuorille työeläkevakuutetuille ensiasunnon hankkimiseksi.

Asuntotulon verotuksen poistaminen, asumiseen liittyvät leimaverot sekä korkovähennysten uudistaminen ratkaistaan verotuksen kokonaisuudistuksen yhteydessä.

Ympäristöpolitiikka

Maapallomme tulevaisuus riippuu sekä omista kansallisista että muualla maailmassa jatkuvasti tehtävistä ympäristön tilaan heijastuvista toimista ja ratkaisuista. Kaikilla aloilla on pyrittävä ottamaan huomioon myös pitkällä aikavälillä ilmenevät vaikutukset. Hallitus voimistaa pyrkimyksiä kansainvälisen yhteistyön tehostamiseksi ympäristönsuojelun alalla. Ilmansuojelulain, vesilain ja muiden säädösten mukaisia lupajärjestelmiä yhtenäistetään ja saatetaan ajan tasalle komitean tekemän selvitystyön pohjalta. Ympäristöhallinnolle luodaan edellytykset jätehuolto- ja ilmansuojeluasioiden ruuhkan purkamiseksi.

Hallitus luo ympäristörikoksilla aiheutettujen vahinkojen korvausjärjestelmän, jossa aiheuttaja voidaan velvoittaa korvaamaan todellinen vahinko.

Ilmansuojelulaki, kemikaalilainsäädäntö sekä rakennettua ympäristöä koskeva ja maankäyttöön liittyvä lainsäädäntö saatetaan vastaamaan ajankohtaisten yhdyskuntarakenteiden kehittämisen, ympäristönsuojelun ja kulttuuriperinnön säilyttämisen vaatimuksia.

Ympäristötutkimusta tehostetaan. Toimenpiteitä rikkipäästöjen ja typen oksidien, kuten autojen pakokaasujen vähentämiseksi ja otsonikerroksen suojelemiseksi lisätään. Tehostetaan toimia kansainvälisten sopimusten aikaansaamiseksi. Ympäristönsuojeluinvestointeja edistetään myös verotuksellisin keinoin. Vaarallisten aineiden, kemikaalien ja myrkkyjen kuljetuksen, säilytyksen sekä jätteiden käsittelyn määräyksiä ja valvontaa tiukennetaan.

Hallitus lisää katastrofivalmiutta ja tehostaa ympäristöonnettomuuksien torjuntavalmiutta. Torjuntakalustoa hankitaan lisää.

Luonnonsuojelualueiden ostoon varattavia määrärahoja lisätään ja sitä koskevaa hallintoa selkiytetään. Vaihtomaajärjestelmää kehitetään.

Rakennussuojelua edistetään.

Kulttuuri

Vuorovaikutuksen lisääntyessä on kansallisen kulttuurin kehittäminen ja sen omaleimaisuuden vahvistaminen entistä tärkeämpää. Monipuolisen kulttuuritarjonnan turvaaminen luo pohjan henkiselle kasvulle.

Koulutusjärjestelmän puitteissa kehitetään mahdollisuuksia taidekasvatukseen.

Hallitus selvittää mahdollisuudet kulttuurin valtionapulakien yhtenäistämiseen.

Taidealan oppilaitosten valtionosuus- ja -avustusjärjestelmiä kehitetään. Valtakunnallisesti merkittäviä kulttuuritapahtumia tuetaan.

Kirjastopalvelua kehitetään myös videotarjonnan osalta. Kotimaisen ohjelmiston tuottamista sähköisissä viestimissä tuetaan.

Hallitus ryhtyy toimenpiteisiin lähdeverotuksen epäkohtien korjaamiseksi ja kulttuurin kansainvälisten vuorovaikutussuhteiden parantamiseksi.

Liikuntalaissa esitettyjen yleistavoitteiden toteuttamiseksi laaditaan liikuntakulttuurin eri osa-alueita koskeva liikuntapoliittinen ohjelma, jossa otetaan erityisesti huomioon paikallistason liikunta- ja urheiluseuratoiminnan kehittäminen.

Viestintäpolitiikka

Yleisradiotoiminnan toimintaedellytyksiä parannetaan lainsäädäntöä uusimalla. Radiolakia ajanmukaistetaan. Ruotsin TV:n lähetysten jälleenlähettäminen Suomeen ja Suomen TV:n lähetysten jälleenlähettäminen Ruotsiin toteutetaan yhteistyössä Ruotsin viranomaisten kanssa.

Paikallisradiotoimintaa kehitetään.

Tietoliikenneyhteyksiä parannetaan. Myös heikoimmin kehittyneiden alueiden tarpeet otetaan huomioon mm. kaukoliikenteen tariffipolitiikkaa uusimalla. Luodaan edellytykset kaapeliverkoston laajentamiselle.

Liikenne

Tiestön peruskunnostusta tehostetaan. Lisärahoitusta suunnataan liikenteellisesti tärkeimpiin kohteisiin. Rautatielaitoksen kehittämisen perustaksi otetaan parlamentaarisen rautatiekomitean ehdotukset. Tienpidon valtionapujärjestelmää uudistetaan. Hallitus ryhtyy toimenpiteisiin joukkoliikenteen palvelutason kehittämiseksi.

Liikenteen verotuksen uudistamistarvetta selvitetään. Liikenneturvallisuutta ja liikenneraittiutta edistetään.

Lainsäädäntö ja oikeusturva

Hallitus antaa esityksen tasavallan presidentin vaalitavan muuttamisesta suoraksi kaksivaiheiseksi kansanvaaliksi. Esitys Ahvenanmaan uudeksi itsehallintolaiksi annetaan eduskunnalle Ahvenanmaa-toimikunnan jätettyä ehdotuksensa. Tasa-arvolain toteuttamista seurataan ja tarvittaessa tehostetaan toimenpiteitä tasa-arvon lisäämiseksi. Kansalaisten oikeusturvaa edistetään yhtenäistämällä alioikeudet ja uudistamalla oikeudenkäyntimenettely. Lääninoikeudet muodostetaan itsenäisiksi, alemmanasteisiksi hallintotuomioistuimiksi.

Yhdistyslainsäädäntö uudistetaan yhdistyslakikomitean mietinnön pohjalta. Rikoslain kokonaisuudistusta sekä konkurssi- ja ulosottolainsäädäntöjen perusteellista uudistamista jatketaan. Selvitetään syytäjälaitoksen kehittämistavoitteet pitäen silmällä erityisesti niiden epäkohtien poistamista, jotka aiheutuvat syyttäjälaitoksen jakautumisesta kahden ministeriön kesken.

Vapaudessa täytäntöönpantavien seuraamusten käytön lisäämiseksi kehitetään kriminaalihuoltoa.

Lakiesitysten tarkastusta tehostetaan.

Hallinnon kehittäminen

Julkista hallintoa kehitettäessä pidetään lähtökohtana ihmisten tarpeiden mukaista palvelutuotantoa Julkishallinto on kokonaisuus, jonka toimivuutta ja joustavuutta lisätään kaikilla hallinnon tasoilla.

Hallinnon tuottavuuteen ja palvelukyvyn kohottamiseen kiinnitetään erityistä huomiota yhteistyössä julkisen sektorin henkilöstön edustajien kanssa. Osallistumisjärjestelmiä parannetaan ja kannustavuutta kehitetään.

Hallitus toimii siten, että viranomaisten laatimat asiakirjat, jotka koskevat myös ruotsinkielisiä ja kaksikielisiä alueita, ilmestyvät molemmilla kielillä samanaikaisesti. Hallintoa hajautetaan ja selkeytetään eri hallintotasojentehtävä- ja vastuujakoa. Vahvistetaan erityisesti kunnallista itsehallintoa.

Ministeriöiden asemaa oman hallintoalansa yleisessä ohjaamisessa ja kehittämisessä vahvistetaan. Tältä pohjalta tarkistetaan ministeriöiden välinen ja ministeriöiden ja niiden alaisten keskusvirastojen työnjako ja tehtävät. Selvitetään samalla hallinnonalalla toimivien keskusvirastojen yhdistämismahdollisuudet.

Alueellisen hallinnon tehtävä- ja vastuujako selkeytetään. Erityistä huomiota kiinnitetään aluejako- ja budjettivaltakysymyksiin sekä suunnittelujärjestelmiin. Lääninhallinnon luottamushenkilöedustuksen toteuttamista harkitaan lääninneuvottelukuntakokeilun pohjalta. Selvitetään lääninhallinnon ja piirihallintoviranomaisten hallinnollinen ja alueellinen yhteensovittaminen.

Kuntainliittohallinnon kokoamista jatketaan tavoitteena maakunnallisesti yhtenevät alueelliset kuntainliitot. Kuntainliittohallintoa kansanvaltaistetaan vastaamaan alueen äänestäjien vaaleissa ilmaisemia voimasuhteita alueellinen edustavuus turvaten. Käynnistetään pikaisesti selvitys valtion- ja kunnallishallinnon alueellisen yhteensovittavan suunnittelun sisällön ja organisaation selkeyttämiseksi.

Annetaan lakiesitys erikoissairaanhoidon hallinnon kehittämisestä. Erikoissairaanhoitolakiin sisällytetään säännös potilaan oikeudesta saada palveluja äidinkielellään. Tämän oikeuden toteuttamiseksi säädetään erikoissairaanhoitolaissa kaksikielisten sairaanhoitopiirien lakisääteisistä vähemmistökielisistä lautakunnista, osavastuualueista ja johtokuntien jaoista.

Hallitus ryhtyy toimenpiteisiin, joilla vahvistetaan kuntia yksikköinä siten, että kuntalaisten tarpeet ohjaavat palvelutuotantoa ja hallinnon kehittämistä. Tämän vuoksi kuntien asemaa vahvistetaan lainsäädännössä sekä turvataan niiden henkilöstö- ja taloudelliset toimintaedellytykset. Maan eri osia kohdellaan tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti.

Hallitus käynnistää selvityksen kuntien toiminnallisten ja taloudellisten edellytysten ajanmukaisuudesta ja antaa esityksen kuntien hallintoa, taloudenpitoa ja valtionosuus- ja avustusjärjestelmiä koskevasta vapaakuntakokeilusta. Kantokykyluokituksen perusteita tarkistetaan siten, että palvelutarve ja -taso sekä paikkakuntakohtaiset olosuhteet tulevat nykyistä merkittävämpään asemaan luokitusta määrättäessä. Valtionosuus- ja -avustusjärjestelmää yksinkertaistetaan ja yhdistetään valtionapuja selkeämmiksi kokonaisuuksiksi.

Kuntien välisen yhteistyön muotoja kehitetään ja edistetään vapaaehtoista kunnallisen jaotuksen muutosta. Puretaan kuntiin kohdistuvaa norminantoa sekä yhtenäistetään ja kevennetään kuntia koskevia suunnittelujärjestelmiä. Selvitysten tarkoituksena on kunnallislain ja valtion kuntiin kohdistamien ohjausjärjestelmien ajanmukaistaminen.

Ohjelman toteutumisen seuranta

Hallituspuolueet seuraavat hallitusohjelman toteutumista ja päättävät tarvittaessa ohjelman täydentämisestä.

Holkerin hallitus