Afrikan sarven kuivuudessa kisataan kelloa vastaan – ”Auttakaa meitä nyt”, vetoavat humanitaarisen avun johtajat
Afrikan sarvessa kärsitään historiallisesta kuivuudesta, joka uhkaa miljoonia ihmishenkiä. Rahaa tarvitaan kiireellisesti sekä hätäapuun että pidemmän aikavälin ratkaisuihin. Myös Suomi on lisännyt tukea alueelle.
Afrikan sarveen tarvitaan massiiviset määrät humanitaarista apua tänään.
Se oli YK:n humanitaaristen asioiden koordinointitoimisto OCHA:n aluejohtaja Gemma Connellin pääviesti suomalaisille 4. lokakuuta. Connel puhui ulkoministeriön aamiaistilaisuudessa etäyhteydellä Kenian Nairobista.
Afrikan sarven kolmessa maassa – Somaliassa, Etiopiassa ja Keniassa – vallitsee historiallinen kuivuus, joka vaikuttaa yli 36 miljoonan ihmisen elämään. Heistä 21 miljoonaa kärsii nälästä jo nyt, Connell painotti.
Sekä ilmastotieteilijät että maaseutukylien vanhimmat sanovat, että kyseessä on pahin kuivuus ainakin viimeiseen neljään vuosikymmeneen.
”Tämä kuivuus on kestänyt jo kaksi kokonaista vuotta. Vanhukset eivät ole nähneet mitään näin vakavaa ja pitkäkestoista koko elämänsä aikana”, Connell sanoi.
Sen lisäksi, että sateet eivät ole tulleet odotetusti kaksi kertaa vuodessa, myös lämpötilat ovat olleet poikkeuksellisen korkeita. Vastaava kuivuuden ja kuumuuden yhdistelmä on koettu vuosina 2011 ja 1984. Molempina vuosina Afrikan sarvea piinasi nälänhätä.
”Se on se kauhu, mikä nyt meillä on edessä”, Connell sanoi.
Tauteja, väkivaltaa ja lapsiavioliittoja
Nälänhädässä harvoin kuollaan nälkään.
”Suurin osa ihmisistä kuolee sairauksiin. Nyt jo nähdään, että kolera- ja tuhkarokkoluvut ovat kasvussa”, Connell sanoi.
Jokainen kriisi lisää myös naisten kokemaa väkivaltaa. Lähisuhdeväkivalta lisääntyy, ja kuivuuden tähden naiset joutuvat kulkemaan jopa kaksin- tai kolminkertaisia matkoja vedenhakuun, mikä lisää seksuaalisen väkivallan riskiä.
Myös lapsiavioliitot näyttävät olevan kasvussa.
”Dataa ei vielä ole, mutta kuulemme tämän jokaisessa kylässä ja koulussa”, Connell sanoi.
Nuoren tytön antaminen avioliittoon on monelle perheelle viimeinen keino selviytyä. Myötäjäisistä saa vaatimatonta lisätuloa, ja samalla on yksi suu vähemmän ruokittavaksi.
Jo 1,3 miljoonaa ihmistä liikkeellä
Afrikan sarven kohdalla puhutaan usein ruokakriisistä tai nälkäkriisistä, mutta Connellin mukaan kyseessä on oikeammin musertava kriisi, joka leikkaa läpi ihmisten elämän jokaisen osa-alueen.
Moni on jo jättänyt kotinsa: yli miljoona ihmistä Somaliassa ja yli 300 000 ihmistä Etiopiassa. Keniasta lukuja ei vielä ole, mutta Connellin mukaan monet ovat lähteneet ainakin läheisten teiden varsille avun toivossa.
Taustalla on se, että suurin osa alueen ihmisistä on paimentolaisia, ja karja liikkuu laidunmaiden ja veden toivossa. Usein turhaan: monelta paimentolaiselta karja on jo kuollut.
”Moni on menettänyt aivan kaiken”, Connell sanoo.
Paimentolaisten kestokyky on heikentynyt, sillä kuivuuksia on viime vuosina ollut muitakin: ennen nykyistä vuonna 2020 alkanutta kuivuutta pahoja kuivuuksia oli vuosina 2019 ja 2016–2017. Connellin mukaan karjan pääluku ja kunto saadaan parannettua noin viidessä vuodessa kuivuuden jälkeen, joten moni karjankasvattaja ei ollut ehtinyt selviytyä aiemmistakaan kuivuuksista, kun tämä kuivuus alkoi.
”Tämä uhkaa elinkeinoja ja koko elämäntapaa”, Connell sanoi.
Somalian tilanne pahin
Pahin tilanne on Somaliassa, jossa ollaan nälänhädän partaalla.
OCHA:n Somalian-maajohtaja Ian Ridley sanoi, että Somaliassa jo kahdeksan miljoonaa ihmistä tarvitsee apua.
”Eli puolet väkiluvusta.”
Tällä hetkellä OCHA keskittää resursseja ja henkilöstöä maan lounaisosiin, jossa tilanne on hälyttävin, mutta jos ilmatieteilijöiden ennusteet pitävät kutinsa ja loppuvuoden sateetkin epäonnistuvat, kriisi leviää Ridleyn mukaan Somalian etelä- ja keskiosiin.
”Tilanne tulee pahenemaan. Pelkään, että tuijotamme syvyyteen.”
Ridleyn ennustuksen mukaan melkein seitsemällä miljoonalla ihmisellä Somaliassa ei tule olemaan tarpeeksi syötävää, ja 1,8 miljoonaa alle 5-vuotiasta lasta tulee kärsimään aliravitsemuksesta tämän ja ensi vuoden aikana.
”Emme usein pysähdy ajattelemaan, että nämä ovat yksilöitä: äitejä, isiä, lapsia, veljiä ja sisaria. Jokaisella on traaginen tarinansa. Tätä on vaikeaa korostaa liikaa”, Ridley sanoi.
”Somalia on ilmastonmuutoksen kasvot”
Nälkäkriisiä pahentavat Ukrainan sodan aiheuttama inflaatio ja alueen konfliktit, joiden tähden apua ei aina saada sitä tarvitseville. Pahin taustatekijä on kuitenkin ilmastonmuutos. Sekä Connell että Ridley korostivat, että kyseessä on ilmastonmuutoksen aiheuttama kriisi, josta kärsivät nyt ihmiset, jotka vähiten ovat ilmastonmuutokseen syypäitä.
Esimerkiksi Somaliassa ilmaston liittyvät sään ääri-ilmiöt ovat kolminkertaistuneet viimeisen 30 vuoden aikana.
”Tämä tekee elämästä koko ajan vaikeampaa”, Ridley sanoi. ”Somalian väestö on ilmastonmuutoksen ihmiskasvot.”
OCHA yrittääkin nyt edistää sitä, että nälkäkriisiä voitaisiin lievittää ilmastorahastoilla.
”Esimerkiksi Vihreässä ilmastorahastossa on yli 40 miljardia dollaria, ja siitä 2,8 miljoonaa on jaettu, 10 miljardia on sidottu eri kohteisiin”, sanoi Gemma Connell.
”Siellä on siis miljardeja dollareita. Ja on muitakin rahastoja, jotka pitää avata ja niillä pitää auttaa näitä ihmisiä ilmastonmuutoksen kourissa.”
Yksi tärkeä vaikuttamisen paikka on marraskuussa Kairossa järjestettävä ilmastohuippukokous COP27, jossa OCHA tulee tätä ajamaan.
”En usko, että tulevia kriisejä voidaan estää, mutta niiden vaikutusta voidaan lievittää”, Gemma Connell sanoi.
Seuraava kuivuuskausi tulee luultavasti jo ennen kuin tästäkään on toivuttu.
Connellin mukaan varautumiskeinoja on. Esimerkiksi maankäyttöä ja maaperää voidaan parantaa – ja niin monet tekevätkin, mutta rahoitusta ei sillekään työlle ole tarpeeksi.
”Jos poliittisia ratkaisuja ei tehdä, silloin ihmiset joutuvat lähtemään mailtaan ilmastonmuutoksen tähden”, Ridley sanoi.
Suomi tukee humanitaarista työtä ja pitkäaikaisia ratkaisuja
OCHA:n mukaan tärkein rahoittaja nälkäkriisille on Yhdysvallat, ja toisena on Euroopan unioni jäsenmaineen.
Suomi tukee Afrikan sarvea sekä välittömällä humanitaarisella avulla että pidemmällä aikavälillä, kertoi ulkoministeriön Afrikan ja Lähi-idän osaston osastopäällikkö Sofie From-Emmersberger.
”Olemme kasvattaneet humanitaarista apua”, hän sanoi.
Suomi tukee esimerkiksi OCHA:a, YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:ää, Maailman ruokaohjelma WFP:tä, Punaista Ristiä ja Pelastakaa Lapset -järjestöä, jotka toimivat Afrikan sarvessa.
”Tällä hetkellä ollaan 8,05 miljoonassa eurossa ja katsomme, mistä saisi lisärahoitusta”, From-Emmersberger sanoi.
Suomen apu keskittyy From-Emmersbergerin mukaan kaikista haavoittuvaisimmassa asemassa oleville ihmisille, kuten naisille, lapsille ja vammaisille ihmisille.
Samalla hän korosti, kuinka tärkeää on puuttua kriisin juurisyihin ja pitkäaikaisiin ratkaisuihin. On tärkeää tukea vakautta ja rauhaa, hyvää hallintoa, elinkeinoja, innovaatioita ja yhteiskuntien kestokykyä.
”Myös näillä raiteilla on liikuttava”, From-Emmersberger sanoi.
Osana Euroopan unionia Suomi esimerkiksi osallistuu Somaliassa kahteen kriisinhallintaoperaatioon, ja diplomaattisella puolella ulkoministeri Pekka Haaviston nimittämä rauhanvälityksen erityisedustaja, kansanedustaja Suldaan Said Ahmed selvittää parhaillaan, miten Suomi voisi tukea vuoropuhelua eri osapuolien välillä Somaliassa.
”Suuressa kuvassa pitää työskennellä pitkäjänteisesti, ja tämä onkin ollut Suomen tapa vuosikymmenien ajan”, From-Emmersberger sanoi.