Afrikkaan syntyy maailman suurin vapaakauppa-alue

Sopimuksen on tarkoitus kasvattaa Afrikan maiden keskinäistä kauppaa ja monipuolistaa tuotantoa.

Afrikan Unionin päämaja Addis Abebassa. Unionin jäsenistä 54 on mukana Afrikan vapaakauppasopimuksessa. Kuva: Outi Einola-Head.

Afrikan maanosan laajuisen vapaakauppasopimus AfCFTA:n (African Continental Free Trade Agreement) toimeenpano alkaa vuoden 2021 alusta. Sopimuksella syntyy 1,3 miljardin kuluttajan vapaakauppa-alue, joka kattaa 54 Afrikan unionin jäsenmaista. Maiden määrällä mitattuna uusi vapaakauppa-alue on maailman suurin.

Yhteismarkkinoiden avulla on tarkoitus kasvattaa maanosan maiden keskinäistä kauppaa. Nykyään niiden viennistä vain 17 prosenttia suuntautuu maanosan sisälle, kun esimerkiksi Euroopassa sisäisen kaupan osuus on 69 prosenttia.

– Afrikan keskinäistä kauppaa on kehitetty alueellisten talousyhteisöjen kautta, nyt pyritään ottamaan kunnianhimoisempi askel. Mantereenlaajuinen vapaakauppasopimus on osa pyrkimystä edistää maanosan maiden keskinäistä yhteistyötä, ihmisten liikkuvuutta, talouskasvua, kehitystä, hyvinvointia ja rauhaa, sanoo kauppapolitiikan yksikön päällikkö Pasi-Heikki Vaaranmaa ulkoministeriöstä.

Keskeistä on myös Afrikan maiden teollistumisen lisääminen sekä tuotannon ja viennin monipuolistuminen.

Sopimus poistaa tullit viidessä vuodessa 90 prosentista kauppatavaroista, köyhimmille maille tähän on varattu kaksinkertainen aika. On arvioitu, että Afrikan tulojen kasvu olisi jopa 365 miljardia euroa vuoteen 2035 mennessä, ja että muu maailma hyötyisi vapaakaupasta 62 miljardin euron arvosta.

– Protektionismin vaivaamassa maailmassa Afrikan maat haluavat edistää kauppaa ja purkaa sen esteitä, millä on symbolistakin merkitystä. Sopimuksen käytännön hyödyt riippuvat toimeenpanosta, ja haasteitakin voi olla luvassa. Liiketoimintaympäristö ei parane yksistään vapaakauppasopimuksella, Vaaranmaa sanoo.

Sopimus kattaa aluksi tavarakaupan, palvelukaupan sekä säännöt ja menettelytavat kauppariitojen ratkaisemiseksi. Kesään 2021 mennessä on tarkoitus toimeenpanna myös investointeja, kilpailua ja immateriaalioikeuksia koskevat sopimuksen osat.

Talouden elpyminen, paluu kasvu-uralle ja köyhyydestä nouseminen on erityisen kriittistä nyt, jotta maat selviäisivät koronapandemian vaikutuksista. Koronakriisin aikana varsinkin öljyn hinnanlasku romahdutti monien maiden talouden, joka perustuu vahvasti raaka-ainekauppaan.

– Ensi vaiheessa hyödyt vapaakauppa-alueesta tulevat olemaan Afrikan sisäisiä. Mantereen talouskasvu ja integraatio avaavat toki liiketoimintamahdollisuuksia muillekin, myös suomalaisille yrityksille. Pidemmällä tähtäimellä EU ja Afrikan maat voivat luoda nykyistä tasavertaisemmat kauppasuhteensa AfCFTA:n pohjalta, arvioi Vaaranmaa.

EU- ja EU-jäsenmaat ovat tukeneet Afrikan vapaakauppaa ja integraatiota jo vuosia. Vuonna 2019 EU tuki AfCFTA:n toimeenpanoa lähes 32 miljoonalla eurolla. Afrikan taloudellista kehitystä tuetaan myös investoinnein. Suomessa on valmisteilla Afrikka-strategia, jonka avulla toivotaan suhteiden tiivistyvän mantereen maiden kanssa.

AfCFTA:n esimmäiseksi pääsihteeriksi valittiin eteläafrikkalainen Wamkele Mene. Sihteeristö avattiin Ghanan Accrassa elokuussa 2020, toimistoja on tulossa myös muihin jäsenmaihin.