Hyppää sisältöön
Media
Valtioneuvosto etusivu

Aseelliset konfliktit ovat uhka myös ympäristölle

ulkoministeriö
Julkaisuajankohta 1.6.2021 11.14
Uutinen

Aseelliset konfliktit tuhoavat paitsi ihmishenkiä myös elinympäristöä. Asukkaat joutuvat usein etsimään toimeentuloa tavoilla, jotka ovat ympäristön kannalta kestämättömiä. Suomi ja muut Pohjoismaat haluavat nostaa esiin ympäristönäkökohtia osana humanitaarista oikeutta. Ulkoministeriö julkaisi suomenkielisen käännöksen Punaisen Ristin kansainvälisen komitean päivitetyistä suuntaviivoista koskien luonnonympäristön suojelua aseellisissa konflikteissa.

Kaksi aseistettua miestä kävelee kuivan ruohon seassa paahtavassa auringossa.
Kuva: Elina Lemmetty

Käännös mahdollistaa sotien ympäristönäkökulmien paremman huomioimisen Suomessa, esimerkiksi puolustusvoimien koulutuksessa.

Ympäristösuojelu osana humanitaarista oikeutta

Suuntaviivat eivät luo uusia velvoitteita. Niiden tarkoitus on tukea humanitaarisen oikeuden eli sodan oikeussääntöjen kunnioitusta. Ne pyrkivät selkiyttämään ja vahvistamaan kansainvälistä oikeudellista normistoa koskien ympäristönsuojelua sodissa sekä edistämään velvoitteiden huomioimista kansallisella tasolla. 

Suomi ja muut Pohjoismaat pitävät tärkeänä, että suuntaviivat tuodaan osaksi kansallista toimintaa. Tämä vahvistettiin Punaisen ristin ja Punaisen puolikuun liikkeen kansainvälisessä konferenssissa vuonna 2019 sekä Suomen kansallisessa että Pohjoismaiden yhteisessä sitoumuksessa.

”Suomenkielisen käännöksen valmistuminen ja suuntaviivojen sisällyttäminen osaksi puolustusvoimien työkalupakkia ovat Suomelta konkreettinen toimi. Se osoittaa, että otamme sitoumuksemme vakavasti”, ulkoasiainneuvos Anu Saarela ulkoministeriön oikeuspalvelusta toteaa. 

Humanitaarisen oikeuden eli sodan oikeussääntöjen ajatellaan usein suojaavan naisia, lapsia, haavoittuneita ja ylipäänsä niitä, jotka eivät osallistu sotatoimiin. Miksi siis ympäristöön tulee kiinnittää erityistä huomiota?

”Ympäristöä ja ihmisarvoa ei tule asettaa vastakkain”, suurlähettiläs ja kansainvälisen oikeuden asiantuntija Marja Lehto ulkoministeriöstä vastaa. Lehto on kansainvälisen oikeuden toimikunnan (International Law Commission, ILC) jäsen kaudella 2017-2021 ja toimii erityisraportoijana aiheesta, joka käsittelee ympäristönsuojelua aseellisissa konflikteissa ja niiden jälkitilanteissa.

”Ekosysteemien tuhoutuminen vaikuttaa ankarimmin niihin, jotka iän, sukupuolen tai muiden tekijöiden vuoksi ovat jo valmiiksi haavoittuvassa asemassa”, Lehto sanoo.

Kun Punaisen Ristin kansainvälinen komitea julkaisi näiden suuntaviivojen ensimmäisen version vuonna 1994, kansainvälistä yhteisöä olivat järkyttäneet Persianlahden sodan aiheuttamat ympäristötuhot. Nykyisin taas esimerkiksi Irakissa ja Jemenissä puutteellinen vesihuolto uhkaa kansanterveyttä ja vaarantaa elintarviketurvan sekä taloudellisen turvallisuuden.

Työkalu puolustusvoimille

Puolustusministeriön erityisasiantuntija Eriikka Viisteensaaren mukaan suuntaviivat tarjoavat työkaluja kehittää niitä kansallisia käytännön toimia, joiden pyrkimyksenä on vähentää ympäristövaikutuksia aseellisissa konflikteissa.

Suuntaviivojen suomenkielinen käännös tukee osaltaan ympäristön suojelua koskevien sodan oikeussääntöjen entistä kattavampaa sisällyttämistä puolustusvoimien koulutusmateriaaleihin.

SPR lisää tietoisuutta humanitaarisesta oikeudesta

Suomessa Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun liikettä edustaa Suomen Punainen Risti (SPR). Sen tehtäviin kuuluu lisätä tietoisuutta kansainvälisestä humanitaarisesta oikeudesta sekä edistää sen tehokasta toimeenpanoa Suomessa. SPR on tehnyt tätä työtä jo vuosikymmenien ajan ulkoministeriön kautta saatavan valtioavustuksen tukemana. 

”Punaisen Ristin kansainvälisen komitean (ICRC) suuntaviivojen kääntäminen on todella merkittävä teko kansainvälisestikin. Tiettävästi Suomi on ensimmäinen valtio, joka on kääntänyt päivitetyt suuntaviivat omalle kielelleen”, SPR:n oikeudellinen neuvonantaja Jani Leino toteaa.

Leino on toiveikas, että käännöksen myötä ympäristönsuojelua koskevan humanitaarisen oikeuden tietoisuus lisääntyy laajemminkin. Punainen Risti ottaa käännöksen käyttöön myös omassa humanitaarista oikeutta koskevassa koulutustoiminnassaan.

 

Elina Lemmetty, lähetystöneuvos

Kirjoittaja työskentelee ulkoministeriön oikeuspalvelussa.

 
Sivun alkuun