Talouspolitiikka-kirjoitussarja
EK:n Minna Helle: Suomi on palannut kasvun tielle ja nyt tarvitaan rohkeutta katsoa sopeuttamista pidemmälle

Tuoreimmat tilastotiedot kantavat vihdoin viestejä, joita Suomessa on odotettu pitkään: talouskasvu on vauhdittumassa. Alkuvuoden lukujen valossa Suomi kasvoi nopeammin kuin yksikään toinen EU-maa, ja myös laajemmassa OECD-maiden joukossa sijoituksemme oli toiseksi paras. Tämä poikkeuksellisen vahva suoritus on merkki siitä, että suomalaisen talouden perustukset ovat alkaneet jälleen kantaa pitkän hiljaiselon jälkeen. Kasvua viitoittavalla tiellä pitää jatkaa nyt määrätietoisesti.

Kasvun moottorina toimii tällä hetkellä laaja-alainen elpyminen, jota on näkyvissä useilla elinkeinoelämän alueilla. Teollisuus vetää vahvasti, ja pitkään vaisuna jatkunut yksityinen kulutus on viimein ottamassa kunnolla tuulta alleen, mikä näkyy piristyvänä ja pitkään odotettuna vähittäiskaupan vetona. Kun tähän positiiviseen yhtälöön lisätään se, että ensi vuodesta alkaen myös pitkään matalasuhdanteesta ja korkeista koroista kärsinyt rakentaminen alkaa vauhdittaa talouskasvua, käsissämme ovat pitkästä aikaa nousukauden ainekset.

Globaalissa toimintaympäristössä piilee kuitenkin edelleen merkittäviä epävarmuustekijöitä, eikä tilannetta voida pitää itsestäänselvyytenä kuten esimerkiksi tuoreimmasta OECD:n talousennusteesta käy ilmi. Maailmantalouden riskien lisääntyminen ja geopoliittiset jännitteet vaativat nyt päättäjiltä ja talouselämän toimijoilta erityistä päättäväisyyttä ja kykyä navigoida muuttuvassa ympäristössä. Taloushistoriasta tiedetään, että kasvavat riskit merkitsevät markkinoilla usein myös mahdollisesti korkeampia tuottoja, kunhan niihin uskalletaan tarttua oikein. Juuri tässä hetkessä mitataan suomalaisten rohkeus: vetäydymmekö varovaiseen kuoreemme, vai uskallammeko Suomena vihdoin ajatella ja tavoitella selvästi nopeampaa talouskasvua? Suomella on paljon vahvuuksia, joiden varaan kasvua voidaan rakentaa – niin kotimaassa kuin kansainvälisesti.

Pelkkä suotuisa suhdanne ei tietenkään riitä, vaan pitkäkestoinen kasvu vaatii luottamusta siihen, että Suomi on yritysten toimintaympäristönä ennakoitava, poukkoilematon ja investointeihin kannustava. Tätä maaperää on jatkossakin ruokittava määrätietoisilla, kasvulle myönteisillä vero- ja muilla päätöksillä sekä rohkeilla rakenteellisilla uudistuksilla, jotka kannustavat uudistumaan ja työllistämään. Yrityksille ja sijoittajille on luotava ympäristö, jossa dynaaminen riskinotto ja pitkäjänteiset kasvuinvestoinnit ovat aidosti kannattavia. Jo yhden prosenttiyksikön bruttokansantuotteen lisäkasvu tuo kymmenessä vuodessa lähes 70 miljardia lisää verotuloja. Tämä on täysin realistista saavuttaa.

Viimeisen vuoden aikana onkin ollut ilahduttavaa nähdä, miten laajasti ja puoluerajat ylittäen yritysten kasvu on alettu nähdä koko yhteiskunnan hyvinvoinnin kannalta kriittisenä tekijänä. Kasvun rahoittamisen pullonkaulat ja sääntelyn purkaminen ovat nousseet ansaitusti vahvasti esille yhteiskunnallisessa keskustelussa. TKI-toiminnan, osaamisen, nopean luvituksen sekä puhtaan sähkön saatavuuden tärkeys ymmärretään. Monissa asiantuntijaraporteissa on aivan oikein todettu, että yksityinen, kotimainen pääoma on avainasemassa kasvun vauhdittamisessa. Suomalaisten omat säästöt, eläkevarat ja yksityiset sijoitukset on saatava entistäkin tehokkaammin töihin luomaan uutta työtä, innovaatioita ja hyvinvointia. 

Suomella on mahdollisuus ottaa Ruotsi kiinni talouden dynamiikassa ja kiriä umpeen sitä etumatkaa, jonka naapurimme onnistui aiemmin saavuttamaan. Tätä historiallista momentumia ei saa nyt hukata passiivisuuteen ja leikkauspuheen alle. Julkisen talouden sopeuttamiskeskusteluun ja menojen karsimiseen ei pidä jäädä jumiin, sillä se lamaannuttaa uskon tulevaan. Välttämättömät ja pakolliset talouden tasapainottamistoimet on hoidettava alta pois tehokkaasti ja päättäväisesti, mutta pääfokuksen on oltava aina siinä, mitä tapahtuu sen jälkeen. Katse on käännettävä määrätietoisesti tulevaisuuteen, jossa luodaan parempaa, vaurasta, kasvavaa ja itsevarmempaa Suomea. Siihen Suomella on kaikki eväät.

Minna Helle

Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja

Talousneuvoston Talouspolitiikka-kirjoitussarjassa neuvoston jäsenet ja asiantuntijat kirjoittavat talouden ajankohtaisista kysymyksistä sekä taustoittavat talousneuvostossa käsiteltäviä asioita.