Hyppää sisältöön

Talousneuvosto
Ekologisesti kestävä talouspolitiikka tulevien vuosien haasteena: yhteiskunnan rakenteisiin vaaditaan merkittäviä muutoksia

valtioneuvoston viestintäosastovaltiovarainministeriöympäristöministeriö
Julkaisuajankohta 1.6.2022 13.13 | Julkaistu suomeksi 1.6.2022 klo 16.59
Tiedote 353/2022

Professori Sir Partha Dasguptan mukaan tarvitsemme perustavanlaatuisen muutoksen siihen, miten ajattelemme, toimimme ja mittaamme menestystä. Dasgupta puhui keskiviikkona talousneuvoston järjestämässä talouspolitiikkakonferenssissa, jonka teemana oli ekologisesti kestävä talouspolitiikka 2020-luvulla. Keskustelujen pohjana oli laajaa kansainvälistä huomiota saanut ”Dasguptan raportti”, joka korostaa luonnon monimuotoisuuden taloudellista merkitystä. Konferenssissa pohdittiin, mitä raportin toimeenpano vaatii Suomelta.

Dasguptan johdolla vuonna 2021 laadittu raportti korostaa tarvetta ympäristön ja luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen; ihmiskunta ja talous ovat riippuvaisia luonnon tarjoamista palveluista ja luontoa tulisi ajatella yhtenä pääoman muotona taloudellisen ja sosiaalisen pääoman rinnalla.

”Luontopääoma on supistunut voimakkaasti viime vuosikymmeninä. Väestön kasvun hillinnällä on merkittävä vaikutus luontopääoman riittävyyteen, mutta meidän on myös ryhdyttävä hinnoittelemaan luontopalveluja ylikysynnän hillitsemiseksi. Samalla tarvitsemme perustavanlaatuisen muutoksen siihen, miten ajattelemme, toimimme ja mittaamme menestystä. Jotta taakanjako voi toteutua järkevällä tavalla, vaaditaan myös ylikansallisia rahoitusjärjestelmiä”, avasi Dasgupta raportin havaintoja.

Talousneuvoston puheenjohtaja, pääministeri Sanna Marin muistutti avauspuheenvuorossaan, että ilmastopolitiikassa globaaliin kriisiin on jo havahduttu, ja nyt vastaavaa poliittista tahtotilaa vaaditaan luonnon monimuotoisuuden parantamiseksi.

”On ensisijaisen tärkeää löytää keino yhdistää talouspoliittiset tavoitteet luonnon kestävyyteen. Vain siten voimme turvata maapallon ekologisen kantokyvyn ja tulevien sukupolvien hyvinvoinnin”, Marin puhui. 

Selvitys luonnon monimuotoisuuden talousulottuvuuksista käynnissä

Ympäristöministeriö käynnisti maaliskuussa selvityksen, jossa selvitetään Suomen talouden ja luonnon monimuotoisuuden välisiä kytköksiä. Selvityksen on määrä valmistua tammikuussa 2023. Ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari alleviivasi talouden ja luonnon vahvaa kytköstä.

”Meidän tulee nähdä luontopääoma kansallisvarallisuutena kuten mikä tahansa muu omaisuus ja hoitaa sitä tulevia sukupolvia ajatellen. Mitä nopeammin toimimme luontokadon pysäyttämiseksi sitä vähemmän joudumme toimista maksamaan. Luontokadon torjunta – kuten ilmastonmuutos – on kytkettävä kaikkeen päätöksentekoon. Sen on ohjattava taloutta kohti vihreää siirtymää ja viime kädessä kaikkea ihmisen toimintaa.”

Käynnissä olevan työn tavoitteena on selvittää muun muassa mitkä luontokadon ratkaisemiseen liittyvät kysymykset ovat Suomen talouden kannalta keskeisimpiä, ja millaisia vaikutuksia luonnon monimuotoisuuden tilalla on taloudelle. 

”Suomelta vauraana ja kehittyneenä maana vaaditaan jämerää otetta luontokadon torjunnassa jo senkin vuoksi, että kulutuksemme jättää omaa osaamme suuremman jalanjäljen. Luontokatoa on torjuttava monikansallisella yhteistyöllä. Toisaalta paikallisilla toimilla voidaan saavuttaa paljon, ja siksi jokainen teko luontokadon torjumiseksi on tärkeä.”

Työ monimuotoisuuteen liittyvien riskien määrittelemisessä vasta alkamassa

Valtiovarainministeri Annika Saarikko painotti puheenvuorossaan, että luonnon monimuotoisuuden turvaaminen taloudellisella ohjauksella on haastavaa, ja työ luonnon monimuotoisuuteen liittyvien riskien tunnistamisessa ja määrittelemisessä on vasta alkamassa.

”Ilmastonmuutoksen hillinnässä keinoina on käytetty muun muassa päästöperusteisia veroja ja päästökauppaa. Luonnon monimuotoisuutta on kuitenkin vaikeaa ratkaista yhtä suoraviivaisella taloudellisella ohjauksella. Niinpä verojen ja maksujen ohella keinovalikoimaan tulee sisällyttää myös lainsäädäntö ja sitä kevyemmät toimet, kuten neuvonta ja vapaaehtoiset sitoumukset”, puhui Saarikko.

Saarikko kertoi, että Suomen ja Indonesian johtamassa valtiovarainministereiden ilmastokoalitiossa pohditaan parhaillaan, kuinka biodiversiteetti- ja luontokatonäkökohdat kytketään mukaan ilmastokoalition työhön. 

”Raportti luontoon liittyvistä riskeistä ja politiikkalinjausten suosituksista julkaistaan kesäkuussa. Se tähtää siihen, että me valtiovarainmisterit voisimme paremmin tunnistaa luontokadon taloudelliset vaikutukset ja riskit, ja ottaa ne huomioon talouspolitiikan suunnittelussa kokonaisvaltaisesti.”

Lisätietoja: 

Talousneuvoston pääsihteeri Pekka Sinko, p. 295 160 189, valtioneuvoston kanslia
Pääministerin erityisavustaja Joonas Rahkola, p. 0295 160 998, valtioneuvoston kanslia
Valtiovarainministerin erityisavustaja Joel Kuuva, p. 050 414 6444, valtiovarainministeriö
Ympäristö- ja ilmastoministerin erityisavustaja Antti Heikkinen, p. 0295 250 231, ympäristöministeriö

Sivun alkuun