Talouspolitiikka-kirjoitussarja
Elinkeinoministeri Sakari Puisto: Datatalous ja tekoäly – kasvua ja arvoa oikein tehtynä

Sanotaan, että data on noussut öljyn veroiseksi resurssiksi maailmassa. Datatalous on toimintaa, jossa tietoa kerätään, analysoidaan ja hyödynnetään liiketoiminnan, palveluiden ja päätöksenteon kehittämiseen. Tekoäly puolestaan toimii datatalouden moottorina muuntaen raakadatan arvokkaaksi tiedoksi ja automatisoiduiksi toiminnoiksi. Yhdessä ne muodostavat perustan uudelle taloudelliselle aikakaudelle, jonka potentiaali on valtava.

Yhdysvaltalaisen konsulttiyhtiö McKinseyn mukaan tekoäly voi kasvattaa globaalia BKT:tä jopa 13 biljoonalla dollarilla vuoteen 2030 mennessä. Kasvu koostuu tuottavuuden parantumisesta, uusista innovaatioista ja liiketoimintamallien muutoksista.

Kasvun odotukset näkyvät alan yritysten markkina-arvoissa. Sijoitusbuumi ja yritysten arvostustasot herättävät kysymyksen myös siitä, onko markkinoilla tällä hetkellä kuplaa. McKinseyn tuoreen tutkimuksen mukaan vain 6% tekoälyä hyödyntävistä yrityksistä näkevät sen parantavan liikevoittoa yli 5%. 

Vaikka datatalous ja tekoäly tarjoavat valtavia mahdollisuuksia, niiden kasvu ei voi silti toteutua hallitsemattomasti.

Dataa ja tekoälyä voidaan käyttää myös väärin mahdollistamaan esimerkiksi pankkipetoksia ja hybridivaikuttamista. Valtioiden on kyettävä nopeasti reagoimaan näihin uusiin uhkiin. Yritysten on panostettava tietoturvaan, anonymisointiin ja eettisiin käytäntöihin. Selkeät tietosuojasäännökset lisäävät luottamusta teknologiaan ja edistävät sen hyväksyntää yhteiskunnassa. Toisaalta kriitikoiden mukaan Euroopassa liian tiukka lainsäädäntö hidastaa tekoälyjärjestelmien kehitystä. Tämä on totta: osa sääntelyratkaisuista on liian jälkijättöisiä. Lainsäätäjien on purettava hallinnollista taakkaa ja liiketoimintaa vaikeuttavia säädöksiä – kuitenkin niin, että tietosuoja on riittävä ja yhteiskunnan kokonaishyöty otetaan huomioon.

Yritykset keräävät jatkuvasti valtavia määriä dataa asiakkaistaan, tuotteistaan ja prosesseistaan. Kun tätä dataa analysoidaan tekoälyn avulla, voidaan tunnistaa trendejä, optimoida toimintaa ja kehittää uusia tuotteita. Esimerkiksi vähittäiskaupassa tekoäly voi ennustaa kysyntää, optimoida varastointia ja personoida markkinointia, mikä johtaa kustannussäästöihin ja kasvaneeseen myyntiin.

Tekoäly mahdollistaa datan hyödyntämisen aivan uudella tavalla. Koneoppimismallit voivat oppia datasta ilman erillistä ohjelmointia ja tehdä ennusteita tai päätöksiä, jotka aiemmin vaativat ihmisen asiantuntemusta. Tämä avaa ovia automatisoidulle asiakaspalvelulle, älykkäille tuotantolinjoille ja jopa uusille liiketoimintamalleille.

Esimerkiksi finanssialalla tekoälyä käytetään riskienhallintaan, petosten tunnistamiseen ja sijoitusstrategioiden optimointiin. Terveydenhuollossa tekoäly voi analysoida potilastietoja ja auttaa diagnoosien tekemisessä tai hoitosuunnitelmien laatimisessa. Tällöin tekoäly ei vain tehosta toimintaa vaan voi myös parantaa laatua ja turvallisuutta.

Datatalous ei rajoitu vain yksityiseen sektoriin. Julkishallinto voi hyödyntää dataa ja tekoälyä esimerkiksi terveydenhuollon resurssien kohdentamisessa tai liikenteen sujuvoittamisessa. Näin syntyy tehokkaampia palveluita ja säästöjä veronmaksajille. Toinen esimerkki on Geologian tutkimuskeskus, joka on kerännyt mineraalinäytteitä (dataa) jo yli 100 vuotta. Nykyään GTK:n laadukas aineisto tuottaa merkittävää lisäarvoa käyttäjilleen. Julkinen toiminta siis hyödyttää samaan aikaan sekä julkista sektoria että kaivosalaa.

Samalla meidän on ymmärrettävä, että data on myös kansallisvarallisuuttamme, jolla on maallemme potentiaalinen arvo ja hyöty.

Datatalouden ja tekoälyn hyödyntäminen vaatii investointeja infrastruktuuriin ja osaamiseen. Suomeen on tulossa lukuisia datakeskuksia. Niiden rakentaminen on miljardien eurojen toimintaa vuosiksi eteenpäin. Suomen pitää huolehtia omista eduistaan niin sähköverkon kestävyyden kuin datatalouden tuoman lisäarvonkin kannalta. Suomella on myös mahdollisuus oppia ja tuotteistaa datakeskusrakentaminen – ei vain niin, että se on Suomessa tehokasta, vaan myös siten, että suomalaiset laitetoimittajat saavat siitä vientiliiketoimintaa. 

Alan kehityksen ja Suomen arvonluonnin kannalta on nyt tärkeää, että data ja tekoäly onnistuvat aidosti lunastamaan potentiaalinsa reaalitaloudessa. 

Elinkeinoministeri Sakari Puisto

Talousneuvoston Talouspolitiikka-kirjoitussarjassa neuvoston jäsenet ja asiantuntijat kirjoittavat talouden ajankohtaisista kysymyksistä sekä taustoittavat talousneuvostossa käsiteltäviä asioita.