Energiakumppanuus vahvistaa paikallisyhteisöjä ja kestävää kehitystä Afrikassa
Ulkoministeriön, Fingon ja kauppakamarien Kehityksen kumppanit -keskustelusarja käynnistyi keskustelulla energiasta. Keskustelijat olivat yhtä mieltä siitä, että yhteistyö paikallisyhteisöjen kanssa on avain energiaköyhyyden poistamiseen ja vihreään siirtymään. Livelähtys keräsi yli tuhatpäisen yleisön ulkoministeriön Twitter- ja Facebook-kanavissa.
Afrikassa noin 600 miljoonalta ihmiseltä puuttuu sähköt. Energiaköyhyys vaikeuttaa sekä teollistumista että ihmisten jokapäiväistä arkea. Kehityksen kumppanit -keskustelusarjan lähetyksessä 11. maaliskuuta pohdittiin, kuinka vaasalainen energiaosaaminen tukee kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista Afrikassa.
Keskustelusarjan ensimmäisessä livelähetyksessä kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari tapasi Wärtsilän projektijohtaja Petri Polvilammen, Svenska Handelshögskolanin väitöskirjatutkija Eva Nilssonin ja World Visionin ohjelma-asiantuntijan Jussi Laurikaisen.
Tutkija Eva Nilssonin mukaan energiantarve Afrikassa on jakautunut epätasa-arvoisesti, ja energiaköyhyys kohdistuu erityisesti maaseudun naisiin. Vastuullinen kehitysyhteistyö energian parissa voi parhaimmillaan luoda tasa-arvoa ja esimerkiksi tukea koulutusta.
“Kaiken kehitysyhteistyön lähtökohta tulisi olla, miten Afrikan maat ja kansalaiset hyötyvät siitä, että ulkomaisia investointeja tehdään maissa?”, Nilsson korosti. Wärtsilän projektijohtajalla Petri Polvilammella on kokemusta energiakumppanuudesta, sillä Wärtsilä tekee kauppaa 54 Afrikan valtioista 46 kanssa. Tällä hetkellä Polvilammen mukaan Afrikassa on selkeästi nähtävissä vihreä siirtymä.
“On mahdollista, että Afrikassa voidaan hypätä suoraan fossiilitisten energialähteiden yli uusiutuvaan energiaan. Vihreä energia on halvempaa, joten hiilivoimaloiden aikakausi alkaa pian olla ohi”, Polvilampi ennustaa.Yritykset eivät kuitenkaan voi toimia yksin. Kehitysyhteistyössä on kyse kumppanuudesta.
“Kansalaisjärjestöt tekevät yritysten kanssa yhteistyötä sekä lähtö- että kohdemaassa, jotta liiketoiminta kehittyvillä markkinoilla todella vahvistaisi paikallista yhteisöä”, kertoi ohjelma-asiantuntija Jussi Laurikainen Wold Visionista aamukahveilla.
Kiinan rooli Afrikan energiapolitiikassa herätti keskustelua sekä puhujien että yleisön keskuudessa. Vaikka Kiina on Afrikan valtioille tärkeä yhteistyökumppani ja investoi infrastruktuuriin, Suomi ja EU vahvistavat paikallisyhteisöjen roolia tekemällä kehitysyhteistyötä “avaimet käteen” -periaatteella, keskustelijat huomauttivat.
“ Vaasalainen energiayhteistyö Afrikassa on hyvä esimerkki siitä, kuinka eri puolilta Suomea löytyy ratkaisuja kestävän kehityksen, kuten koulutuksen, ilmastonmuutoksen ja tasa-arvon, tukemiseksi”, ministeri Skinnari summasi.
Kehityksen kumppanit -lähetyksiä voi seurata ja niihin osallistua ulkoministeriön Twitter ja Facebook-kanavilla. Keskustelut löytyvät jälkikäteen tallenteina näiltä sosiaalisen median kanavilta. Kysymyksiä voi lähettää myös etukäteen keskusteluihin tämän linkin kautta.
Kehityksen kumppanit -sarjan muut keskustelut:
- Ke 17.3. klo 9–10 Kehityksen kumppanit Oulussa: innovaatiot. Mukana keskustelemassa: työelämäprofessori ja IndoorAtlas -yrityksen perustaja Janne Haverinen, Oulun yliopisto sekä vaikuttamistyön johtaja Annika Launiala, Fingo ry
- Ma 22.3. klo 9–10 Kehityksen kumppanit Joensuussa: metsät. Mukana keskustelemassa: REDD+ and Sustainable Forestry -yksikön päällikkö Jarno Hämäläinen, Arbonaut Oy; toiminnanjohtaja Hanna Matinpuro, Siemenpuusäätiö sekä professori Timo Tokola, Itä-Suomen yliopisto
- Pe 26.3. klo 13.30–14.30 Kehityksen kumppanit Turussa: terveysteknologia. Mukana keskustelemassa: neuvonantaja Peter Essen, Bayer Oy; toiminnanjohtaja Jouni Hemberg, Kirkon Ulkomaanapu sekä operatiivinen johtaja Riikka Erkkilä, Aqsens Health Oy
- Ke 31.31. klo 9–10 Kehityksen kumppanit Helsingissä: rahoitus- ja yhteistyömahdollisuudet. Mukana keskustelemassa: kaupallinen neuvos Antti Piispanen, ulkoministeriön kehitysrahoituksen ja yksityisen sektorin yksikkö; Head of Meteorological Infrastructure & Capability Development Vesa Koivula, Vaisala Oyj sekä innovaatioasiantuntija Mika Välitalo, Fingo ry
Tekstin on toimittanut ulkoministeriölle viestintätoimisto Kaskas Media Oy.