Ennakkotieto suomalaisille kansalaisjärjestöille avoimesta hanketuen hausta vuosille 2023–2026

Hanketuki suomalaisille kansalaisjärjestöille on osa Suomen kehityspolitiikan toimeenpanoa. Järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeet lisäävät Suomen kehitysyhteistyön monimuotoisuutta ja vaikuttavuutta asiantuntija-aloillaan ja toimintatavoillaan kehittyvissä maissa eri puolilla maailmaa. Hanketuella tuetaan kansalaisyhteiskunnan monimuotoisuutta ja moniäänisyyttä. Hanketuella suomalaiset järjestöt ja niiden kumppanit vahvistavat kehittyvien maiden kansalaisyhteiskuntatoimijoiden kapasiteettia sekä tukevat kansalaisyhteiskuntien tilaa ja toimintaedellytyksiä.

Kansalaisyhteiskuntalinjauksen (2017) mukaan kansalaisyhteiskuntien vahvistaminen on sekä kehityspoliittinen tavoite että keino edistää Suomen muita kehityspoliittisia tavoitteita ja YK:n kestävän kehityksen (Agenda 2030) tavoitteita. Hanketuella edistetään myös Suomen ulkopoliittisia tavoitteita, kuten ihmisoikeuspolitiikan tavoitteiden toteutumista.

Hanketuen hakukierros on auki 24.1.–4.3.2022. Ulkoministeriö julkaisee haun avautuessa verkkosivuillaan varsinaisen hakuilmoituksen, hakukierrosta koskevat lopulliset arviointikriteerit ja hakuohjeet lomakkeineen.

Valtionavustushakemukset arvioidaan hakuilmoituksessa tarkennettavien vähimmäisvaatimusten, laadullisten arviointikriteerien sekä kokonaisharkinnan pohjalta. Alla on eritelty alustavat kriteerit hanketuen hakukierrokselle 2022.

Alustavat arviointikriteerit hanketuen hakukierrokselle 2022                            

Hakijaa koskevat vähimmäisvaatimukset:

a. Valtionavustusta voidaan myöntää Suomessa rekisteröityneelle yhdistykselle tai säätiölle, joka haun avautuessa on ollut rekisteröityneenä vähintään kaksi vuotta.

Hanketta ja hakemusta koskevat vähimmäisvaatimukset:

b. Hakemus sisältää kaikki pakolliset liitteet (ml. hakijaa koskeva pakollinen vakuutus, aiesopimus/-sopimukset kumppaneiden kanssa sekä hankkeen lisätiedot). Pakolliset liitteet tarkennetaan hakuilmoituksessa.

c. Hanke edistää vähintään yhtä Suomen kehityspolitiikan painopistealuetta: naisten ja tyttöjen aseman ja oikeuksien vahvistaminen, kehitysmaiden talouden perustan vahvistaminen ja työpaikkojen luominen, koulutus, toimivat yhteiskunnat ja demokratia, ilmastonmuutos ja luonnonvarat.

d. Hakija on esittänyt hakemuksessaan selvityksen vaadittavasta omarahoitusosuudesta valtionavustusten käyttöä koskevien yleisehtojen ja hanketuen lisäehtojen mukaisesti.

e. Hanketta toteutetaan OECD:n kehitysapukomitean DAC:n määrittämässä kehittyvässä maassa/kehittyvissä maissa (PDF).

f. Hankkeessa on paikallinen yhteistyökumppani, jonka kanssa hakijalla on aiesopimus hankkeen toteutusta varten.

g. Hanke vahvistaa paikallista kansalaisyhteiskuntaa kehityspoliittisen kansalaisyhteiskuntalinjauksen 2017 mukaisesti.

h. Hanke on vähintään ihmisoikeussensitiivisellä tasolla Ihmisoikeusperustainen lähestymistapa kehitykseen -yleisohjeen (2015) (PDF) määritelmän mukaisesti.

i. Hakija on hakemuksessaan selvittänyt valmiutensa toteuttaa ulkoministeriön läpileikkaavien tavoitteiden (PDF) (sukupuolten tasa-arvo, yhdenvertaisuus, ilmastokestävyys, vähäpäästöinen kehitys) vähimmäistasona ilmoitetun do no harm -tason.

Hakemukset arvioidaan seuraavien laadullisten kriteerien perusteella:

1. Hankkeen hyödynsaajien (sekä oikeudenhaltijoiden että vastuunkantajien) valinta, osallistuminen ja omistajuus käyvät selkeästi ilmi. Hanke huomioi selkeästi ja konkreettisesti haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien, vammaisten sekä moniperusteisesti syrjittyjen henkilöiden ja ryhmien oikeuksien toteutumisen.

2. Hankesuunnitelmasta ilmenee selkeästi, mikä on hankkeella tavoiteltava realistinen muutos. Hankkeella on looginen tulosketju ja tulostavoitteiden saavuttamista mittaavat mittarit. Hankkeella on suunnitelma ml. keinot ja aikataulu tulostavoitteiden lähtötason (ns. baseline) määrittämiseksi. Hanke sisältää selkeän ja tarkoituksenmukaisen seuranta- ja arviointisuunnitelman. Hanke sisältää tuloksista viestintää sekä Suomessa että kohdemaassa.

3. Hakemuksesta ilmenee kumppanin keskeinen rooli hankkeen suunnittelussa, toimeenpanossa ja seurannassa. Hanke perustuu paikallisen kumppanin tavoitteisiin ja tukee kumppanin strategiaa sekä vaikuttamistyötä. Päätöksenteko sekä muut roolit ja vastuut kohdemaan kumppanin ja suomalaisen järjestön välillä ilmenevät selkeästi hakemuksesta.

4. Hakemus sisältää realistisen ja monipuolisen analyysin tulosten kestävyydestä ja niihin vaikuttavista tekijöistä. Analyysin tulee sisältää kestävyyttä tukevat ja heikentävät tekijät sekä kestävyyteen vaikuttavat oletukset.

5. Hakijalla ja/tai sen kumppaneilla on erityistä asiantuntemusta hankkeen toimialalta ja toimintaympäristöstä. Hakija huomioi hakemuksessa toimintaympäristön erityispiirteet ml. riskit sekä hankkeen tavoitteiden kannalta relevantit toimijat toimintaympäristössä.

6. Hankkeen riskianalyysi ja riskienhallintasuunnitelma ovat kattavia ja realistisia hankkeen toimeenpanon kannalta. Hakemuksessa on tunnistettu hankkeen kannalta relevantit ulkoiset ja sisäiset riskit ja tunnistettu niiden todennäköisyys ja vaikutus. Hakemuksesta käyvät ilmi hakijan ja paikalliskumppanin vastuut ja roolit sekä kuinka riskejä ehkäistään ja kuinka on varauduttu korjaaviin toimenpiteisiin. Riskienhallinnassa on huomioitu ministeriön eettiset säännöt (ml. korruptio sekä seksuaalinen häirintä ja hyväksikäyttö).

7. Hankkeen aikataulu, budjetti ja henkilöresurssit ovat tavoitteiden ja toteutuksen sekä hakijan kapasiteetin kannalta realistisia. Hakemus sisältää budjettikohtien perustelut, erityisesti henkilöstö- ja/tai asiantuntijakulut. Kulurakenteesta tulee selkeästi esiin paikallisen kumppanin rooli/osuus.

Kokonaisharkinta

Ylläolevien vähimmäisvaatimusten ja laadullisten kriteerien lisäksi ulkoministeriö käyttää kokonaisharkintaa suhteessa yksittäisiin hakemuksiin sekä tuettavien hankkeiden kokonaisuuteen suhteessa käytössä olevaan määrärahaan ja hankkeiden toteutukseen. Kokonaisuuden osalta huomioidaan myös hankkeiden kohdistuminen OECD:n luokituksen mukaisiin (PDF) vähiten kehittyneisiin maihin (ns. LDC-maat) ja/tai hauraisiin valtioihin.

Yksittäisten hakemusten osalta kokonaisharkinnan elementtejä ovat yhtäältä hakemuksen muodostaman kokonaisuuden eheys  sekä toisaalta rahoitettavaksi esitettävän hankkeen tarkoituksenmukaisuus ja lisäarvo suhteessa

• Agenda 2030 kestävän kehityksen tavoitteisiin
• Pariisin ilmastosopimuksen toteuttamiseen
• Suomen kehityspoliittisiin tavoitteisiin
• kehityspoliittiseen kansalaisyhteiskuntalinjaukseen
• hanketuen instrumenttikuvaukseen (PDF), ehtoihin ja rajoituksiin sekä
• muuhun Suomen kehitysyhteistyörahoituksella tuettuun toimintaan ja Suomen kehitysyhteistyön maaohjelmiin. 

Osana kokonaisharkintaa huomioidaan myös hankkeen tavoitteiden kannalta lisäarvoa tuova tarkoituksenmukainen sidosryhmä- ja monitoimijayhteistyö Suomessa ja kohdemaassa. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi yhteistyötä yksityisen sektorin, muiden järjestöjen, kuntien tai oppilaitosten kanssa.

Ulkoministeriö käyttää lisäksi kokonaisharkinnassa hakijasta ja hakijan aiemmasta valtionavustuksen käytöstä ulkoministeriölle kertyneitä, todennettavissa olevia kokemuksia ja arvioita.