EU-ministerivaliokunnassa Euroopan liikenneverkko ja juomavesidirektiivi

EU-ministerivaliokunta käsitteli kokouksessaan perjantaina 10. marraskuuta Euroopan laajuisia liikenneverkkoja sekä niin kutsuttua juomavesidirektiiviä. Lisäksi ministerivaliokunta linjasi Suomen kantoja seuraavan viikon kahteen neuvostoon.

Neuvosto, komissio ja parlamentti käyvät parhaillaan kolmikantaneuvotteluja asetuksesta, joka koskee Euroopan laajuisten liikenneverkkojen (TEN-T) kehittämistä. Joulukuussa 2022 saavutettu neuvoston yleisnäkemys oli Suomen neuvottelutavoitteiden kannalta onnistunut. Jatkovalmisteluja varten EU-ministerivaliokunta tarkensi kokouksessaan Suomen aiempia kantoja. Suomi katsoo, että sotilaallisen liikkuvuuden tarpeet on huomioitava ehdotettua kattavammin niin, että verkosto mahdollistaa suurten joukkojen siirtämisen nopeasti mihin tahansa Euroopassa.

Suomi näkee tarpeelliseksi myös arvioida TEN-T-asetuksen karttojen laajuutta sotilaallisen liikkuvuuden tarpeiden näkökulmasta ja pitää tärkeänä, että myös tulevat mahdolliset sotilaallisen liikkuvuuden rahoitushaut voitaisiin hyödyntää täysimääräisesti. Hallitusohjelman mukaisesti Suomi pitää tarpeellisena poistaa Suomi-radan oikorataosuus komission TEN-T-asetusehdotuksen laajennetulta ydinverkolta. Poisto ei koske Suomi-radan lentoratalinjausta, jonka suunnittelua jatketaan. Valtioneuvosto korostaa, että edellä mainitun rataosuuden poistolla ei ole vaikutuksia olemassa olevan Helsinki-Tampere –pääradan sijaintiin TEN-T –ydinverkolla eikä kyseessä olevan rataosuuden CEF-rahoitusmahdollisuuksiin.
 
EU-ministerivaliokunta käsitteli myös vuonna 2019 hyväksytyn niin kutsutun juomavesidirektiivin toimeenpanoa. Suomen mielestä tavoite talousveden terveydellisen laadun takaamisesta on kannatettava. Suomi suhtautuu kuitenkin erityisen kriittisesti tiettyihin säädösehdotuksiin, eikä hyväksy niitä nyt esitetyssä muodossa. Suomen lähtökohtana on, että jatkossakin putkistoissa saisi käyttää jäsenvaltioissa tälläkin hetkellä hyväksyttyjä materiaaleja tai vähintäänkin siirtymäajan tulisi olla riittävän pitkä. Suomessa toisin kuin useimmissa EU-maissa veden laatu on pehmeää ja hapanta, minkä vuoksi materiaalien on oltava sinkkikadon kestäviä. 
 
EU-ministerivaliokunta linjasi myös Suomen kantoja seuraaviin neuvostoihin:
 
1.    Ulkoasiainneuvosto (13.11.), ulkoasiainneuvosto puolustusministerikokoonpanossa (14.11.)
2.    Yleisten asioiden neuvosto (15.11.) 
 
Ulkoasiainneuvoston aiheina 13.11. ovat Venäjän hyökkäys Ukrainaan, Israelin ja sen lähialueen tilanne, Armenia-Azerbaidzhan sekä taloudellisen turvallisuuden ulkopoliittinen ulottuvuus. Neuvoston yhteydessä järjestetään epävirallinen tapaaminen COP28 puheenjohtajan kanssa sekä EU:n ja Länsi-Balkanin välinen ulkoministerikokous.
 
Seuraavana päivänä puolustusministerikokoonpanossa kokoontuva ulkoasiainneuvosto alkaa tapaamisella Naton pääsihteerin tai apulaispääsihteerin kanssa. Aiheena on kriittinen infrastruktuuri Suomenlahden tapahtumien valossa. Puolustusministerit käsitelevät myös EU:n sotilaallista tukea Ukrainalle ja EU:n nopean toiminnan kyvyn kehittämistä ja kriisinhallintaa. Ministerit kokoontuvat samana päivänä myös Euroopan puolustusvirasto EDA:n johtokunnan kokoukseen. 
 
Yleisten asioiden neuvosto keskustelee EU:n vaalisäädöksen uudistamisesta sekä EU:n valmistautumisesta mahdolliseen laajentumiseen sekä aloittaa joulukuun Eurooppa-neuvoston valmistelun. Esillä on myös komission vuoden 2024 työohjelma, tilannekatsaukset Puolan oikeusvaltiotilanteesta sekä EU:n arvojen kunnioittamisesta Unkarissa, tilannekatsaus EU:n ja Britannian suhteesta sekä Espanjan pyynnöstä EU:n kieliasetuksen muuttamiseksi. 
 
Lisätietoja: Erityisavustaja (EU-asiat) Tuomas Tikkanen p. 040 523 5768, EU-asioiden osaston osastopäällikkö Jari Luoto p. 050 468 5949 ja EU-asioiden viestintäpäällikkö Anne Sjöholm p. 040 537 07 33, valtioneuvoston kanslia
 
EU-ministerivaliokunnan asialistat sekä EU-ministerivaliokunnassa käsiteltävät julkiset asiakirjat julkaistaan valtioneuvoston kanslian verkkosivuilla.