EU-ministerivaliokunnassa Eurooppa-neuvosto ja niin kutsuttu sotakorvauslaina
EU-ministerivaliokunta linjasi tiistaina 16. joulukuuta kokouksessaan Suomen kantoja tällä viikolla järjestettävään Eurooppa-neuvostoon ja EU-Länsi-Balkan -huippukokoukseen. Lisäksi ministerivaliokunnassa oli esillä Ukrainan tukeminen sekä Venäjän jäädytetyt varat eli niin kutsutun sotakorvauslainan hyödyntäminen Ukrainan jälleenrakentamiseen.
Eurooppa-neuvoston (18.–19.12.) aiheita ovat Ukraina, Euroopan puolustus ja turvallisuus, tuleva EU:n monivuotinen rahoituskehys, Lähi-itä, laajentuminen ja unionin sisäiset uudistukset, muuttoliike sekä geotalous ja kilpailukyky.
Suomi pitää tärkeänä, että EU pysyy yhtenäisenä vastatessaan Venäjän hyökkäykseen Ukrainassa. Suomi katsoo, että EU:n on päätettävä nopeasti Ukrainan lisärahoituksesta ja yhteisymmärrys sotakorvauslainasta saavutettaisiin joulukuun Eurooppa-neuvostossa. Sotakorvauslaina mahdollistaisi nopean etenemisen neuvostossa määräenemmistöpäätöksellä.
Suomi on avoin Venäjän keskuspankin pysäytettyjen varojen hyödyntämiseen liittyville takausjärjestelyille. Suomi pitää komission ehdotusta jäsenvaltioiden takauksista sotakorvauslainalle hyväksyttävinä, jos jäsenvaltiokohtaisten takausvastuiden enimmäismäärä on tarkasti rajattu.
EU:n ja Länsi-Balkanin huippukokous (17.12.) keskittyy unionin ja alueen maiden yhteistyön syventämiseen eri aloilla. Suomi pitää huippukokousta hyödyllisenä tilaisuutena vahvistaa EU:n ja Länsi-Balkanin keskinäisiä suhteita, ja haluaa edistää EU:n jäsenyyskriteereihin perustuvan ja uskottavan laajentumispolitiikan toimeenpanoa painottaen erityisesti demokraattisten instituutioiden ja oikeusvaltiouudistusten tärkeyttä.
Eurooppa-neuvosto käy ensimmäisen keskustelun EU:n monivuotisista rahoituskehyksistä vuosille 2028–2034. Suomi korostaa rahoituksen kohdentamista nykyistä vahvemmin keskeisimpiin poliittisin prioriteetteihin kuten puolustuksen ja kilpailukyvyn vahvistamiseen. Erityistä huomiota tulee kiinnittää Suomen asemaan itäisenä ulkorajavaltiona.
Suomi tukee rahoituskehyksen rakenteen yksinkertaistamista ja rahoitusohjelmien määrän vähentämistä. Komission ehdottama kokonaistaso on liian korkea. Rahoituksen taso tulee säilyttää kohtuullisena, jotta Suomen nettomaksuosuus ei kasva. Suomi vastustaa esitettyjä yhteisvelkaan perustuvia uusia lainarahoitteisia investointivälineitä. Tulevaan rahoituskehykseen on sovellettava mahdollisimman vahvaa oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen kytkeytyvää ehdollisuutta.
Lisätietoja: EU-asioiden erityisavustaja Juuso Kilpinen p. 050 322 9636, EU-asioiden valtiosihteeri Minna Kivimäki p. 0295 160 431, johtava viestinnän asiantuntija Marko Ruonala p. 050 522 8233, valtioneuvoston kanslia