EU-ministerivaliokunnassa lokakuun Eurooppa-neuvosto
Keskiviikkona 22. lokakuuta kokoontuneen EU-ministerivaliokunnan kokouksessa oli esillä lokakuun Eurooppa-neuvosto ja Eurohuippukokous, EU:n seuraava monivuotinen budjetti sekä ensi viikon maatalous- ja kalastusneuvosto.
EU-ministerivaliokunta linjasi Suomen kantoja lokakuun Eurooppa-neuvostoon (23. – 24.10.), jonka aiheita ovat Ukraina, Lähi-itä, Euroopan puolustus ja turvallisuus, kilpailukyky ja kaksoissiirtymä, asuminen ja muuttoliike. Eurohuippukokouksessa on esillä taloustilanne sekä euron kansainvälinen asema.
- Huippukokouksessa on esillä komission aloite hyödyntää paremmin Venäjän jäädytettyjä varoja Ukrainan tukemiseksi niin kutsutulla sotakorvauslainalla. Suomi pitää tärkeänä, että EU jatkaa vahvaa, tehokasta ja yhtenäistä vastaamista Venäjän sotilaalliseen hyökkäykseen Ukrainaan. Suomi sitoutuu voimakkaasti tukemaan Ukrainaa ja sen jälleenrakentamista sekä on avoin erilaisille rahoitusratkaisuille Ukrainan tukemiseksi ja siihen kytkeytyen Euroopan kokonaisturvallisuuden vahvistamiseksi.
- Suomi pitää välttämättömänä Euroopan puolustuskyvyn nopeaa vahvistamista erityisesti Venäjän muodostamaan pitkäaikaiseen uhkaan vastaamiseksi. Tässä yhteydessä Suomi pitää tärkeänä komission ”Rauhan säilyttäminen – Puolustusvalmiuden tiekartta 2030” -tiedonantoa. Suomi painottaa erityisesti Eastern Flank Watch -aloitteen ja droonientorjunta-aloitteen merkitystä Euroopan turvallisuudelle. Eurooppalaisen puolustuksen vahvistamisessa on keskeistä, että tukea suunnataan nimenomaisesti itäisen etulinjan maille.
- Suomi katsoo, että EU:n strateginen kilpailukyky perustuu unionin omien vahvuuksien edelleen kehittämiselle ja markkinaehtoisille ratkaisuille.
- Suomi jatkaa ponnisteluja vakauden lisäämiseksi Lähi-itään osana kansainvälistä yhteisöä.
- Suomi korostaa, että eurooppalaisen ilmastolain sisältämä vuoden 2050 ilmastoneutraaliustavoite on jo asettanut unionille pitkän aikavälin ilmastotavoitteen. Suomi tukee komission ehdotusta asettaa vuodelle 2040 EU:lle 90 prosentin nettopäästövähennystavoite, joka kattaa sekä päästöt että poistumat, edellyttäen että komission jatkotyötä ohjaavina periaatteina huomioidaan riittävällä tavalla maankäyttösektorin epävarmuudet, teknologianeutraalius, kustannustehokkuus ja teknologiset nielut.
Lisäksi EU-ministerivaliokunnassa oli esillä Euroopan komission kesällä tekemä ehdotus EU:n seuraavaksi monivuotiseksi rahoituskehykseksi vuosille 2028–2034. Ministerivaliokunta linjasi sitä koskevasta ensimmäisestä U-kirjelmästä eduskunnalle. Siihen sisältyvät asetusehdotus rahoituskehyksestä, päätösehdotus unionin omien varojen järjestelmästä sekä toimielinten välinen sopimus talousarvioyhteistyöstä.
EU-ministerivaliokunta linjasi myös Suomen kantoja seuraavan viikon maatalous- ja kalastusneuvostoon. Sen aiheita ovat Itämeren kalastuskiintiöt vuodeksi 2026, ICCAT vuosikokous, maatalouden markkinatilanne sekä vuoden 2027 jälkeisen yhteisen maatalouspolitiikan vihreä arkkitehtuuri.
Lisätietoja: EU-asioiden erityisavustaja Juuso Kilpinen p. 050 322 9636, EU-asioiden alivaltiosihteeri Satu Keskinen p. 0295 160 302, ja EU-asioiden viestintäpäällikkö Anne Sjöholm p. 040 537 0733, valtioneuvoston kanslia