EU-ministerivaliokunnassa Suomen EU-politiikan avaintavoitteet lähivuosille

EU-ministerivaliokunta linjasi kokouksessaan 17. tammikuuta Suomen avaintavoitteet seuraavalle EU-vaalikaudelle eli vuosille 2024 – 2029. Kokouksen asialistalla oli myös komission ehdotus Länsi-Balkanin uudistus- ja kasvuvälineen perustamisesta. Lisäksi ministerivaliokunta linjasi Suomen kantoja seuraavan viikon kahteen neuvoston kokoukseen.

EU-ministerivaliokunta linjasi hallitusohjelman mukaisesti Suomen EU-poliittiset avaintavoitteet tuleville vuosille. Suomen avaintavoitteilla vaikutetaan Eurooppa-neuvoston strategiseen ohjelmaan, joka määrittelee unionin poliittiset tavoitteet uudelle viisivuotiskaudelle. EU-maiden johtajat päättävät ohjelmasta kesäkuun europarlamenttivaalien jälkeen. Suomi ajaa avaintavoitteitaan myös seuraavan Euroopan komisison ohjelmaan. 

Suomen avaintavoitteet seuraavalle EU- vaalikaudelle eli vuosille 2024 – 2029 ovat:

1.    Euroopan strategisen kilpailukyvyn vahvistaminen
EU:n pitkän aikavälin strateginen kilpailukyky perustuu unionin omien vahvuuksien edelleen kehittämiselle ja markkinaehtoisille ratkaisuille. Toimivat sisämarkkinat ovat keskeinen lähtökohta. Talouden ja rahoituksen osalta on tärkeää, että kukin jäsenmaa kantaa vastuun julkisen taloutensa kestävyydestä.

2.    Euroopan kokonaisturvallisuuden parantaminen 
EU:n on oltava vahvempi geopoliittinen toimija. Unionin kriisinsietokykyä on vahvistettava – Suomen kokonaisturvallisuus- ja huoltovarmuusajattelu tukee tätä. Suomi kannattaa puolustusyhteistyön syventämistä ja ajaa esimerkiksi puolustustarvikkeiden yhteismarkkinoita. Vahvaa tukea Ukrainalle on jatkettava. Vahvat ulkorajat on turvattava ja muuttoliikkeen välineellistäminen estettävä.

3.    Puhtaan siirtymän sekä biotalouden ja kiertotalouden edistäminen
Ilmastonmuutoksen vastaisia ja luonnon monimuotoisuutta tukevia toimia on jatkettava huomioiden jäsenmaiden toisistaan poikkeavat olosuhteet. Puhdas siirtymä toteutetaan kustannustehokkaasti teknologianeutraalilla lähestymistavalla. Energiatehokkuudessa tulee painottaa päästöjen vähentämistä kuluttamisen rajoittamisen sijaan. 

EU-ministerivaliokunnassa oli esillä myös Euroopan komission ehdotus perustaa Länsi-Balkanin uudistus- ja kasvuväline. Välineen kautta kanavoitavan rahoituksen kokonaismäärä olisi 6 miljardia euroa, josta 2 miljardia olisi avustuksia ja 4 miljardia lainoja.  Sen tavoitteena on nopeuttaa alueen yhdentymistä EU:n sisämarkkinoihin, nopeuttaa alueen sosioekonomista kehitystä ja lähentymistä unionin kanssa. Ehdotus liittyy Länsi-Balkanin kasvusuunnitelmaan, joka pyrkii tukemaan Länsi-Balkanin maiden uudistuksia, jotta maiden EU-jäsenyysprosessi vauhdittuu. Suomi suhtautuu myönteisesti uudistus- ja kasvuvälineen perustamiseen. Suomi määrittelee lopullisen kantansa osana EU:n monivuotisen rahoituskehyksen (MFF) välitarkastelua Suomen kokonaisedun lähtökohdista. 

EU-ministerivaliokunta linjasi myös Suomen kantoja seuraaviin neuvostoihin: 

•    Ulkoasiainneuvosto (22.1.)
•    Maatalous- ja kalastusneuvosto (23.1.)

Ulkoasiainneuvoston aiheita ovat Venäjän hyökkäys Ukrainaan sekä Israelin ja sen lähialueiden tilanne.

Maatalous- ja kalastusneuvosto keskustelee muun muassa metsien tilan seurantaa koskevasta asetusehdotuksesta. Kokouksessa on esillä myös Belgian puheenjohtajuuskauden ohjelma, kauppaan liittyvät maatalouskysymykset ja maatalouden tulevaisuus Euroopassa.

Lisätietoja: Erityisavustaja (EU-asiat) Tuomas Tikkanen p. 040 523 5768, EU-asioiden osaston osastopäällikkö Jari Luoto p. 050 468 5949 ja EU-asioiden viestintäpäällikkö Anne Sjöholm p. 040 537 07 33, valtioneuvoston kanslia