EU-minvassa Afrikka-huippukokous ja korkeakoulupolitiikkaa

EU-ministerivaliokunnan kokouksessa keskiviikkona 16. helmikuuta oli esillä EU:n Afrikka-politiikkaa ja korkeakoulustrategiaa. Ministerivaliokunta linjaisi myös Suomen toimintalinjauksia ensi viikon neuvostokokouksiin.

EU-ministerivaliokunta linjasi Suomen kantoja Brysselissä 17. ja 18. helmikuuta järjestettävään Euroopan unionin ja Afrikan unionin kuudenteen päämiestason huippukokoukseen. Kokouksen tavoitteena on vahvistaa ja syventää kumppanuutta. Suomen mielestä geopoliittinen tilanne ja koronapandemia ovat entisestään korostaneet kumppanuuden merkitystä. Suomi katsoo, että EU:n on tuettava Afrikkaa koronatilanteessa, demokratia- ja oikeusvaltiokehityksessä, sekä rauhan ja turvallisuuden edistämisessä. Afrikan koulutus- ja työmahdollisuuteen etenkin nuorille on panostettava. Naisten ja tyttöjen mahdollisuuksiin on kiinnitettävä erityistä huomiota. Suomi tukee tuntuvia EU:n investointeja vihreään siirtymään, digitalisaatioon sekä kestävään kehitykseen ja yhteyksiin. Suomen tavoitteena on myös kattavat ja tasapainoiset muuttoliikekumppanuudet.

EU-ministerivaliokunta linjasi Suomen kannan Euroopan komission tiedonantoon eurooppalaisesta korkeakoulustrategiasta sekä ehdotukseen korkeakouluyhteistyön tiivistämisestä. Suomi katsoo, että uskottava ja vahva koulutus-, tutkimus- ja innovaatiopolitiikka on investointi koko EU:n tulevaisuuteen. Inhimillinen pääoma on Euroopan tärkein voimavara. Suomi pitää korkeakoulutuksen, tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan synergioiden edistämistä tärkeänä. EU:n strategiseksi tavoitteeksi tulee ottaa eurooppalaisen koulutuksen ja tutkimuksen nostaminen maailman parhaaksi. Suomelle on tärkeää, että aloitteissa huomioidaan kaikki yliopistot ja ammattikorkeakoulut sekä niiden autonomia. EU-yhteistyön painopisteen tulee olla eri korkeakoulujärjestelmien välisen yhteentoimivuuden kehittämisessä. 

Lisäksi EU-ministerivaliokunta linjasi Suomen kantoja myös seuraaviin kokouksiin:

•    ulkoasiainneuvosto (21.2.)
•    maatalous- ja kalastusneuvosto (21.2.)
•    yleisten asioiden neuvosto (22.2.)
•    kilpailukykyneuvosto (sisämarkkinat ja teollisuuspolitiikka) (24.2.)
•    epävirallinen liikenneministerikokous (21. – 22.2.)
•    epävirallinen valtiovarainministerikokous (25. – 26.2.) ja euroryhmä 25.2.

Ulkoasiainneuvoston aiheina ovat Euroopan turvallisuustilanne, ilmastodiplomatia, Bosnia-Hertzegovina sekä EU:n ja Persianlahden yhteistyöneuvoston kokouksen valmistelu. Neuvosto keskustelee myös Ukrainan ulkoministerin kanssa ja osallistuu puheenjohtajamaan järjestämään kyberharjoitukseen.

Maatalous- ja kalastusneuvosto keskustelee asetusehdotuksesta, joka koskee sellaisten tuotteiden myyntiä ja vientiä EU:sta, joilla on vaikutusta metsäkatoon tai metsien tilan heikkenemiseen. Lisäksi esillä on maataloustuotteiden markkinatilanne sekä keinot vahvistaa kestäviin elintarvikejärjestelmiin siirtymistä.

Yleisten asioiden neuvosto aloittaa maaliskuun Eurooppa-neuvoston valmistelun ja keskustelee EU:n kriisivalmiuden ja resilienssin vahvistamisesta. Neuvostossa järjestetään myös Puolan oikeusvaltiokuuleminen sekä keskustellaan Euroopan tulevaisuuskonferenssista.

Kilpailukykyneuvoston aiheina ovat ehdotus kestävää kehitystä koskevien tietojen julkistamisesta yrityksissä, asetusehdotus koskien sisämarkkinoita vääristäviä ulkomaisia tukia sekä liikennesektorin teollisen ekosysteemin tulevaisuus.

Epävirallisen liikenneministerikokouksen pääaiheena on liikennesektorin innovaatiot ja houkuttelevuus. Lisäksi keskustellaan kulkumuotojakaumaa ja liikenneverkkoja koskevasta asetusehdotuksesta, sekä tieliikenteen hiilipäästöjen vähentämisestä.  

Valtiovarainministerit keskustelevat epävirallisessa kokouksessaan yhdessä keskuspankkien pääjohtajien kanssa Euroopan talouskasvusta, kasvun esteistä ja tulevaisuuden finanssipolitiikasta sekä rahoitussetoriin kohdistuvista odotuksista vihreän ja digitaalisen siirtymän edellyttämien investointitarpeiden valossa. Toisena kokouspäivänä ministerit keskustelevat vihreän siirtymän hyväksyttävyyden vahvistamisesta sekä EU:n talouden vahvistamisesta globaalisti. 25. helmikuuta järjestettävän euroryhmän asialistalla on makrotalouden kehitys ja politiikkanäkymät euroalueella, makrotalouden epätasapainomenettelyn euroalueen ulottuvuus sekä tilannekatsaus eurosta digitaalisena valuuttana.  

Lisätietoja: pääministerin Eurooppa-asioiden alivaltiosihteeri Jari Luoto p. 050 468 5949, erityisavustaja (EU-asiat) Tuulia Pitkänen p. 0295 160 231, EU-asioiden valtiosihteeri Kare Halonen p. 0295 160 319 ja EU-asioiden viestintäpäällikkö Anne Sjöholm p. 040 537 0733, valtioneuvoston kanslia