EU:n kehitysministerikokous keskittyy kriiseihin ja hauraisiin konteksteihin

Ulkoasiainneuvosto kokoontuu kehitysministerikokoonpanossa 7. toukokuuta 2024 Brysselissä. Suomea kokouksessa edustaa ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio, joka tapaa kokouksen yhteydessä myös Euroopan komission ja ulkosuhdehallinnon edustajia.

Ulkoasiainneuvostossa ovat esillä tuki Ukrainalle sekä Gazan tilanne. Kokouksessa käsitellään myös palestiinalaispakolaisjärjestö UNRWAn toimintaa tutkineen ryhmän hiljattain valmistuneen loppuraportin tuloksia. Suomi päätti aiemmin keväällä jatkaa tukea järjestölle.

 ”Parannukset riskienhallintaan mahdollistavat tuen jatkamisen järjestölle. Nyt kymmenen prosenttia UNRWA-tuestamme on varattu väärinkäytösten ehkäisemiseen”, sanoo ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio.

Kokouksessa jatketaan edellisessä kehitysministereiden ulkoasiainneuvostossa käytyä keskustelua EU:n toiminnan edellytyksistä hauraissa valtioissa. Alun perin keskustelua herättivät muun muassa sotilasvallankaappaukset Sahelin alueella, ja nyt kokouksessa haetaan yhteistä näkemystä siitä, miten ja millä edellytyksillä tukea paikalliselle väestölle tulisi jatkaa vastaavissa tilanteissa.

Suomi ja Viro esittelevät lisäksi yhteistyössä kehitettyjä ideoitaan EU:n roolia kumppanimaissa vahvistavan Global Gateway -strategian parantamiseksi. On tärkeää, että toteutettavat infrastruktuuri- ja muut investoinnit, esimerkiksi digitalisaation saralla, vastaavat niin kumppanimaiden tarpeisiin kuin EU:n ulkosuhdetavoitteisiin. Yksityisellä sektorilla on merkittävä rooli Global Gatewayn toimeenpanossa.

”Pienten ja keskisuurten yritysten roolia tulee kasvattaa. Ehdotamme, että pk-yritysten mukanaolo katsotaan positiivisena kriteerinä hankkeista ja niiden rahoituksesta päätettäessä”, kommentoi Tavio.

Kokouksessa ovat esillä myös syyskuussa YK:n yleiskokouksen yhteydessä järjestettävä tulevaisuushuippukokous, EU-puheenjohtajamaa Belgian toimet globaalin terveyden saralla, kuten EU:n ja Afrikan Unionin yhteistyö, sekä EU:n monivuotisen rahoituskehyksen tarkistuksen vaikutukset ulkosuhderahoitusvälineeseen.