EU:n Twinning-ohjelma on 25 vuotta edistänyt hyvää hallintoa ja kumppanuutta
Vuonna 1998 aloitetun Euroopan unionin Twinning-ohjelman tavoitteena on valmistaa EU:n ehdokasmaita jäsenyyteen sekä syventää yhteistyötä kumppanimaiden kanssa. Suomi on ollut mukana Twinning-ohjelmassa alusta lähtien ja osallistunut yli 200 Twinning-hankkeeseen 31 maassa.
Euroopan komissio perusti Twinning-ohjelman vuonna 1998 tavoitteenaan sujuvoittaa EU:n vuoden 2004 laajentumista, jolloin EU:n jäseneksi liittyi kymmenen, etupäässä itäisen Euroopan maata.
Twinning-ohjelman ytimessä on hallinnon, instituutioiden ja virkamiesosaamisen kehittäminen sekä yhteiskunnallisen vakauden, oikeusvaltio- ja demokratiakehityksen edistäminen.
Suomen osallistumista Euroopan unionin Twinning-toimintaan 25 vuoden ajan juhlistettiin ulkoministeriössä marraskuun lopussa.
Suomen entinen laajentumiskomissaari, Suomen Pankin pääjohtaja (virkavapaalla) Olli Rehn korosti juhlapuheenvuorossaan hyvän hallinnon kehittämisen merkitystä ulko- ja turvallisuuspolitiikan välineenä.
”EU:n pehmeän voiman kovuus on muun muassa jäsenyyskriteereissä. Hakijamaille jäsenyys merkitsee parempaa julkista hallintoa, elintasoa ja demokratiaa. Oikeusvaltio ei kuitenkaan ole koskaan valmis, vaan sen eteen pitää tehdä jatkuvasti töitä”, Rehn sanoi.
Ehdokasmaiden lisäksi laajempia kumppanuuksia
Sittemmin ohjelma on laajentunut Länsi-Balkanin maihin ja Turkkiin, EU:n itäisiin ja eteläisiin naapuruusmaihin sekä EU:n kansainvälisten kumppanuuksien maihin. Uusien maiden myötä EU:n laajentumisen rinnalle on tullut muita EU:n ulkosuhteisiin liittyviä tavoitteita, kuten EU:n naapuruussuhteiden ja kestävän kehityksen edistäminen globaalisti.
Komissaari (virkavapaalla) Jutta Urpilainen toi videotervehdyksessään esiin EU:n Global Gateway -aloitteen merkittävänä toimijoita ja toimintamuotoja yhteen kokoavana strategiana, joka muun muassa edistää EU:n kehitysyhteistyötä kumppanimaissa.
”Global Gateway on EU:n laajin investointiohjelma, jonka toimeenpanoa Twinning voi tukea. Julkisen sektorin kumppanuudet Afrikassa ja asiantuntemuksen jakaminen ovat muutosvoima, joka on investointi parempaan huomiseen”, Urpilainen sanoi.
Suomi on ollut mukana Twinning-ohjelmassa alusta lähtien ja osallistunut yli 200 hankkeeseen 31 maassa. Twinning-yhteistyön avulla Suomi voi tarjota konkreettista tukea laajentumisprosessissa mukana oleville maille jäsenyyskriteerien saavuttamiseksi. Twinning-ohjelman kautta Suomi voi myös tukea muiden kumppanimaiden kehitystä EU-rahoituksella.
Twinning-yhteistyössä korostuu yhdessä tekeminen ja hankkeiden aikana luodut yhteistyöverkostot kantavat usein hanketyön jälkeenkin, totesi ulkoministeriön valtiosihteeri Jukka Salovaara.
”Geopoliittisista syistä EU:n laajentuminen on tehnyt paluun. On odotettavissa, että Twinning-yhteistyötä tulee muun muassa Ukrainassa, Moldovassa ja Georgiassa. Suomen osaamiselle on jatkossakin kysyntää”, Salovaara summasi.