EU sopi oikeusvaltiomekanismista ja kiristi ilmastotavoitetta

Brysselissä torstaina 10. joulukuuta alkanut Eurooppa-neuvosto on löytänyt sovun kiistassa oikeusvaltiomekanismista. Eurooppa-neuvosto on sopinut myös EU:n päästövähennystavoitteen kiristämisestä. Eurooppa-neuvosto hyväksyi Turkin toimintaa ja itäisen Välimeren tilannetta koskevat päätelmät. EU-maiden johtajat sopivat myös tiiviimmästä yhteistyöstä koronapandemian taltuttamiseksi. Suomea kokouksessa edusti pääministeri Sanna Marin.

Eurooppa-neuvosto pääsi yhteisymmärrykseen siitä, miten unionin varojen vastaanottaminen kytketään oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen. Oikeusvaltioehdollisuutta koskeva mekanismi on merkittävä uudistus. Se lujittaa yhteistä arvopohjaa ja suojaa unionin talousarviota ja varoja. Uusi mekanismi on tärkeä EU:n toiminnan, hyväksyttävyyden ja uskottavuuden kannalta.

Nyt saavutetun yhteisymmärryksen johdosta Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat edetä koko heinäkuussa sovitun rahoituskehys- ja elpymispaketin viimeistelemisessä. Näin koronakriisiin liittyvä tukirahoitus saadaan liikkeelle ja uuden rahoituskehyksen mukaiset rahoitusohjelmat voivat alkaa.

Suomelle oli tärkeää, että jo Euroopan parlamentin kanssa sovittua asetustekstiä ei avattu. Sen sisältämä päätöksenteko määräenemmistöllä on keskeinen. Oikeusmekanismi ja oikeusvaltioperiaatteen edistäminen laajemminkin olivat yksi merkittävimmistä Suomen kohta vuosi sitten päättyneen puheenjohtajakauden prioriteeteista.

Eurooppa-neuvosto sopi uudesta, tiukemmasta päästövähennystavoitteesta EU:lle. Unioni sitoutuu vähentämään päästöjään vuoteen 2030 mennessä vähintään 55% vuoden 1990 tasoon nähden. Aiempi päästövähennystavoite oli 40%. Uusi tavoite on välietappi EU:n aiemmin asettamalle tavoitteelle olla hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä. EU:n uusi sitoumus esitetään lauantaina 12. joulukuuta YK:n ilmastokokouksessa.

Suomi on ajanut EU:n ilmastotavoitteen kiristämistä ja on tyytyväinen ratkaisuun. Suomen mielestä on tärkeää, että uusi vähintään 55% tavoite saavutetaan ennen muuta päästöjä vähentämällä. Suomi korostaa myös, että kaikkien EU-maiden tulee osallistua unionin tavoitteen toimeenpanoon.

Koronapandemian osalta EU-johtajat totesivat, että epidemologinen tilanne on vaikea. Eurooppa-neuvosto sopikin yhteistyön tiivistämisestä. On erittäin tärkeää estää uudet tartunta-aallot sekä varmistaa rokotteiden saatavuus ja nopea jakelu kansalaisille jäsenmaiden rokotusohjelmien mukaisesti. 

Eurooppa-neuvosto keskusteli myös EU:n ja Turkin välisestä suhteesta. Eurooppa-neuvosto pyytää neuvostoa kiristämään luvattomaan poraustoimintaan itäisellä Välimerellä osallistuviin kohdistuvia rajoittavia toimenpiteitä. EU-johtajat palaavat Turkki-suhdetta koskevaan keskustelun viimeistään maaliskuussa 2021.

EU-johtajat päättivät myös jatkaa Venäjään kohdistuvia rajoittavia toimia, jotka on asetettu Ukrainan tilannetta epävakauttavien toimien johdosta.

Eurooppa-neuvosto käsitteli lisäksi EU:n ja Yhdysvaltain välisiä suhteita. EU-johtajat katsovat, että unionin tulee rakentaa avoimet ja tiiviit yhteistyösuhteet Yhdysvaltain tulevan hallinnon kanssa. Tärkeää olisi Yhdysvaltain sitoutuminen sääntömääräiseen kansainväliseen järjestelmään ja monenväliseen yhteistyöhön globaaleihin haasteisiin vastaamiseksi ja kestävän kehityksen edistämiseksi.

Perjantaina pidetty eurohuippukokous vahvisti aiemmin euroryhmässä saavutetun sovun Euroopan vakausmekanismin uudistamisesta ja yhteisen kriisinratkaisurahaston pysyvän varautumisjärjestelyn aikaistamisesta. Eurohuippukokous linjasi myös jatkotoimenpiteistä pankkiunionin ja pääomamarkkinaunionin syventämisen osalta.

Eurooppa-neuvosto tuomitsi jyrkästi viimeaikaiset eri puolilla Eurooppa tehdyt terrori-iskut. EU-johtajat linjasivat, että EU:n poliisiyhteistyötä ja oikeudellista yhteistyötä sekä koordinaatiota on vahvistettava. Etenkin verkossa leviävää ääriajattelua ja propagandaa on myös pystyttävä kitkemään vieläkin tehokkaammin.

Lisätietoja: pääministerin Eurooppa-asioiden alivaltiosihteeri Jari Luoto, p. 050 468 5949, erityisavustaja (EU-asiat) Tuulia Pitkänen p. 0295 160 231, EU-asioiden viestintäpäällikkö Anne Sjöholm, p. 040 537 0733, valtioneuvoston kanslia