Euromaiden päämiehet sopivat kriisinhallintajärjestelmien kehittämisestä
Euroalueen päämiehet pääsivät kokouksessaan Brysselissä torstaina 21. heinäkuuta sopuun euroalueen rahoitusvakauden turvaamiseksi tarkoitetuista välttämättömistä toimenpiteistä. Toimenpiteet koskevat Euroopan rahoitusvakausvälineen toiminnan joustavuuden lisäämistä, Kreikan lisälainaohjelmaa sekä siihen liittyvää yksityisen sektorin osallistumista, kasvun turvaamista ja taloudellisen koordinaation kehittämistä. Suomi sai vaikeissa neuvotteluissa läpi keskeisiä tavoitteitaan, jotka koskivat yksityisen sektorin osallistumista ja vakuuksia.
Kriisinhallintajärjestelmien kehittäminen
Päämieskokouksessa tehtiin merkittäviä päätöksiä euroalueen väliaikaisen kriisijärjestelmän (Euroopan rahoitusvakausmekanismi ERVV) sekä vuoden 2013 heinäkuussa voimaan astuvan Euroopan vakausmekanismin (EVM) toiminnan joustavoittamisesta ja tehostamisesta. Keskeinen peruste näille muutoksille on tarve pienentää maasta toiseen leviävien kriisien todennäköisyyttä.
Tähän liittyen sovittiin, että kriisimekanismit voivat jatkossa, yhdistettynä ehdollisuuteen:
- toimia ennakollisen varautumisohjelman kautta samaan tapaan kuin kansainvälisen valuuttarahaston IMF vastaavat instrumentit (niin sanottu Flexible Credit Line ja Precautionary Credit Line)
- osallistua pankkien ja muiden finanssilaitosten pääomittamiseen myös sellaisissa maissa, joissa ei ole EU-IMF-sopeutusohjelmaa
- toimia valtioiden joukkovelkakirjalainojen jälkimarkkinoilla tilanteessa, jossa Euroopan keskuspankki arvioi rahoitusmarkkinoiden vakauden olevan uhattuna. Päätökset tehdään yksimielisesti euromaiden kesken.
Suomen vaatimuksesta kaikkia kriisijärjestelyjä koskien sovittiin, että tarpeen mukaan toteutetaan vakuusjärjestelyt, jotta euroalueen jäsenvaltioille niiden ERVV:lle antamista takauksista aiheutuva riski voidaan kattaa. Suomen aloitteesta kokouksen keskustelussa todettiin, että Kreikan osalta vakuusjärjestelyt ovat tarpeellisia. Tältä pohjalta euroryhmä valmistelee asian.
Kreikan lisälainaohjelma
Päämiehet sopivat, että Kreikalle laaditaan uusi lainoitusohjelma, joka ulottuu vuoden 2014 kesään asti. Euromaat toteuttavat lisälainaohjelman yhdessä kansainvälisen valuuttarahaston ja yksityisen sektorin rahoittajien kanssa. Julkisen rahoituksen (euromaat ja IMF) osuus lisälainaohjelmasta on arviolta 109 miljardia euroa vuosina 2011–2014.
Kreikan tulevien ERVV-lainojen kesto on vähintään 15 vuotta ja enintään 30 vuotta. ERVV-lainojen korkoa alennetaan niin, että ne ovat samalla tasolla komission euroalueen ulkopuolisille maille myöntämän maksutaseavun kanssa. Nykyisin tämä korko on noin 3,5 prosenttia. Myös Kreikan nykyisen lainaohjelman laina-aikoja tullaan pidentämään merkittävästi. Näillä muutoksilla Kreikan kyky selvitä veloistaan myös pitkällä aikavälillä paranee merkittävästi.
Yksityinen sektori tulee osallistumaan lisälainaohjelmaan vapaaehtoisuuden pohjalta nettomääräisesti 37 miljardin euron arvosta vuosina 2011–2014. Lisäksi em. vuosina velan takaisinosto-ohjelmasta johtuva osuus on 12,6 miljardia euroa, niin että osallistumisen kokonaismäärä nousee 50 miljardiin euroon. Vuosina 2011–2019 yksityissektori osallistuu netto-osuudella, jonka suuruudeksi arvioidaan 106 miljardia euroa. Tähän sisältyy velan takaisinosto-ohjelmasta johtuvan osuus 13 mrd.
Euromaat pitivät perusteltuna, että Kreikan lainojen korkoihin ja takaisinmaksuaikaan sovitut helpotukset otetaan käyttöön myös Irlannissa ja Portugalissa. Tässä yhteydessä päämiehet huomioivat Irlannin valmiuden osallistua rakentavasti EU:n verokoordinaatiota koskeviin keskusteluihin.
Kasvun turvaaminen
Euroalueen päämiehet sopivat pitävänsä tiukasti kiinni sovituista finanssipoliittisista tavoitteista, parantavansa kilpailukykyä ja puuttuvansa makrotaloudellisiin epätasapainoihin. Päämiehet sitoutuivat myös siihen, että kaikkien euromaiden julkistalouden alijäämät, pois lukien lainaohjelmien piirissä olevat maat, tulevat olemaan alle 3 prosenttia viimeistään vuonna 2013.
Taloudellisen koordinaation kehittäminen
Päämiehet korostivat, kuinka tärkeää on löytää pian yhteisymmärrys EU:n neuvoston ja Euroopan parlamentin välillä vakaus- ja kasvusopimusta vahvistavasta lainsäädäntöpaketista.
Päämiesten mukaan EU:n riippuvuutta ulkoisista luottoluokituksista tulisi vähentää, ja tähän liittyen odotetaan komission tulevia ehdotuksia luottoluokituslaitoksista.
Päämiehet pyysivät Eurooppa-neuvoston puheenjohtajaa tekemään lokakuuhun mennessä tiiviissä neuvonpidossa komission puheenjohtajan ja euroryhmän puheenjohtajan kanssa konkreettisia ehdotuksia siitä, miten työskentelymenetelmiä voitaisiin parantaa ja euroalueen kriisinhallintaa tehostaa.
Lisätietoja: EU-asioiden neuvonantaja Pasi Rajala, valtioneuvoston kanslia, p. 09 1602 2055 ja alivaltiosihteeri Martti Hetemäki, valtiovarainministeriö, p. 09 1603 3091