Euroopan neuvosto keskustelee ministerikokouksessaan Ukrainan tukemisesta ja eurooppalaisten arvojen puolustamisesta

Euroopan neuvoston 133. ministerikomitean kokous järjestetään 16.–17. toukokuuta Strasbourgissa, Ranskassa. Valtiosihteeri Pasi Rajala edustaa Suomea kokouksessa. Kokouksen yhteydessä juhlistetaan järjestön 75-vuotista taivalta.

Euroopan neuvoston vuosittaisessa ulkoministerikokouksessa järjestön 46 jäsenmaata keskustelevat toukokuussa 2023 järjestetyn Euroopan neuvoston huippukokouksen päätösten toimeenpanosta ja linjaavat järjestön tulevaa toimintaa. Reykjavikissa järjestetyssä huippukokouksessa järjestön jäsenvaltiot vahvistivat tukensa järjestön ydinarvoille – ihmisoikeuksien, demokratian ja oikeusvaltioperiaatteen edistämiselle – ja Ukrainan tukemiselle.

Venäjä erotettiin Euroopan neuvostosta maan käynnistettyä täysimittaisen hyökkäyssodan Ukrainaa vastaan. Järjestön toiminnan painopisteenä on tämän jälkeen ollut Ukrainan tukeminen ja Venäjän vastuuvelvollisuuden varmistaminen. Euroopan neuvoston alaisuuteen perustettu Ukrainan vahinkorekisteri rekisteröi korvausvaateita ja todisteita niistä vahingoista, joita Venäjä on aiheuttanut Ukrainassa. Lisäksi Euroopan neuvosto edistää kompensaatiomekanismin perustamista, joka päättäisi em. korvauksista, sekä erityistuomioistuimen perustamista Ukrainaan kohdistuneen hyökkäysrikoksen käsittelyyn.

Euroopan neuvostolla on tärkeä rooli ihmisoikeusstandardien asettajana ja lainsäädäntöön vaikuttajana laajan sopimusjärjestelmänsä, erityisesti Euroopan ihmisoikeussopimuksen kautta. Sopimusten noudattamista valvoo Euroopan ihmisoikeustuomioistuin sekä muut valvontaelimet.

Ministerikokouksessa käsitellään Euroopan neuvoston tekoälyä ja ihmisoikeuksia koskevaa puiteyleissopimusta, joka on merkittävä kehitysaskel tekoälyn kansainvälisessä sääntelyssä.

Ministerikokouksen yhteydessä juhlistetaan järjestön 75-vuotista taivalta

Euroopan neuvosto on Euroopan vanhin poliittinen yhteistyöjärjestö. Tänä vuonna tulee myös kuluneeksi 35 vuotta Suomen liittymisestä järjestön täysjäseneksi vuonna 1989. Suomi on tänä aikana kehittänyt oikeusjärjestelmäänsä ja lainsäädäntöään Euroopan neuvoston standardien mukaisesti. Siten jäsenyys Euroopan neuvostossa on vaikuttanut laajasti suomalaisten arkeen ja oikeuksien toteutumiseen. Suomen tuki Ukrainalle jatkuu vankkana myös Euroopan neuvostossa. Suomi rahoittaa Euroopan neuvoston Ukraina-toimintaohjelmaa vuosina 2024–2025 yhteensä 4 miljoonalla eurolla.

”Ukrainalaisilla on täysi oikeus valita eurooppalainen tie, joka kunnioittaa ihmisoikeuksia, demokratiaa ja oikeusvaltiota, eikä Venäjällä ole mitään oikeutta yrittää estää sitä laittomalla hyökkäyssodallaan. Euroopan neuvosto tekee arvokasta työtä tukiessaan Ukrainaa ja edistäessään Venäjän vastuuvelvollisuutta”, valtiosihteeri Pasi Rajala toteaa.