Eurooppa-neuvosto päätti EU-ehdokasmaan aseman antamisesta Ukrainalle ja Moldovalle

Eurooppa-neuvoston kokouksen aiheina 23. kesäkuuta olivat Ukrainan, Moldovan ja Georgian EU-jäsenyyshakemukset, Ukrainan tukeminen, strateginen keskustelu Euroopan unionin suhteista sen eurooppalaisiin kumppaneihin ja Länsi-Balkan.

Eurooppa-neuvosto päätti antaa EU-ehdokasmaan aseman Ukrainalle ja Moldovan tasavallalle. Se ilmaisi vahvan tukensa myös Georgian EU-jäsenyysperspektiiville ja on valmis myöntämään sille ehdokasmaan aseman, kun komission esittämät ehdot täyttyvät. Vahvan tuen ohella Eurooppa-neuvosto korostaa laajentumisen ehdollisuutta ja uudistuksia, jotka ovat maiden jäsenyysprosessin etenemisen edellytyksenä.

Eurooppa-neuvosto tuomitsee Venäjän mielivaltaiset sotatoimet Ukrainassa siviilejä ja siviili-infrastruktuuria vastaan. Se vaatii Venäjää vetämään välittömästi ja ehdoitta kaikki joukkonsa ja sotilaskalustonsa koko Ukrainan kansainvälisesti tunnustetulta alueelta. Pakotteita koskevaa työtä jatketaan muun muassa niiden täytäntöönpanon tehostamiseksi ja kiertämisen estämiseksi. Eurooppa-neuvosto kehottaa kaikkia maita, erityisesti ehdokasmaita, yhtymään EU:n pakotteisiin.

Euroopan unioni on vahvasti sitoutunut jatkamaan monimuotoista tukeaan Ukrainalle auttaakseen sitä kansainvälisen oikeuden mukaisesti puolustautumaan Venäjän hyökkäystä vastaan. Lisäksi Eurooppa-neuvosto kiirehtii neuvostoa sen työssä sotilaallisen tuen edelleen lisäämiseksi. Se kehottaa komissiota myös esittämään pikaisesti ehdotuksensa tuesta Ukrainan jälleenrakentamiselle.

Venäjä on yksin vastuussa maailmanlaajuisesta ruokaturvakriisistä, jonka se on aiheuttanut käyttämällä elintarvikkeita aseena Ukrainaa vastaan käymässään hyökkäyssodassa. Eurooppa-neuvosto tukee vahvasti pyrkimyksiä perustaa niin sanottuja solidaarisuuskaistoja, joilla helpotetaan elintarvikkeiden vientiä Ukrainasta maailmalle eri maareittien ja EU:n satamien kautta.

Eurooppa-neuvosto kävi ensimmäisen strategisen keskustelun ehdotuksesta perustaa Euroopan poliittinen yhteisö. Ehdotuksen tarkoituksena on tarjota poliittinen kehys halukkaille eurooppalaisille valtioille. Ehdotus ei korvaisi EU:n olemassa olevia toimintapolitiikkoja tai välineitä. Eurooppa-neuvosto palaa asiaan tämän ensimmäisen strategisen keskustelun pohjalta.

EU:n ja Länsi-Balkanin johtajat keskustelivat ennen Eurooppa-neuvostoa epävirallisessa tapaamisessaan EU:n laajentumisprosessin aktivoimisesta, Venäjän hyökkäyssodan vaikutuksista Länsi-Balkanille sekä EU:n ja Länsi-Balkanin yhteistyön kehittämisestä.

Euroopan unioni on täysin ja yksiselitteisesti sitoutunut Länsi-Balkanin maiden mahdollisuuteen tavoitella EU:n jäsenyyttä. Eurooppa-neuvosto kehottaa komissiota, ulkoasiainedustajaa ja neuvostoa edistämään Euroopan unionin ja Länsi-Balkanin asteittaista yhdentymistä jo laajentumisprosessin aikana. Eurooppa-neuvosto muistuttaa uudistusten merkityksestä etenkin oikeusvaltioperiaatteen alalla sekä kehottaa kumppaneita varmistamaan vähemmistöihin kuuluvien henkilöiden oikeudet ja yhdenvertaisen kohtelun.

Eurooppa-neuvosto kävi keskustelun Pohjois-Makedonian ja Albanian EU-jäsenyysneuvottelujen avaamisesta sekä Bosnia-Hertsegovinan EU-ehdokasmaan aseman myöntämisestä. Eurooppa-neuvosto tavoittelee pikaista ratkaisua Bulgarian ja Pohjois-Makedonian välisissä keskusteluissa, jotta jäsenyysneuvottelut voidaan avata mahdollisimman pian. Eurooppa-neuvosto toteaa, että se on valmis antamaan Bosnia-Hertsegovinalle EU-ehdokasmaan aseman, kun komission sille asettamat ehdot täyttyvät. Eurooppa-neuvosto tulee palaamaan asiaan. 

Kokous jatkuu perjantaiaamuna 24. kesäkuuta. Toisena päivänä EU-johtajien agendalla ovat eurohuippukokous, talouskysymykset ja Euroopan tulevaisuuskonferenssi.

Lisätietoja: pääministerin Eurooppa-asioiden alivaltiosihteeri Jari Luoto, p. 050 468 5949, pääministerin poliittinen erityisavustaja Tuulia Pitkänen p. 041 501 3092 ja EU-asioiden alivaltiosihteeri Satu Keskinen p. 0295 160 302, valtioneuvoston kanslia