Eurooppa-neuvosto vahvisti tuen Ukrainalle ja keskusteli transatlanttisesta suhteesta

15. joulukuuta kokoontunut Eurooppa-neuvosto keskusteli transatlanttisista suhteista, taloudesta ja energiasta, Ukrainasta ja Venäjästä, turvallisuudesta ja puolustuksesta sekä eteläisestä naapurustosta.

Keskustelussa pääministeri Sanna Marin painotti, että EU:n vahvaa tukea Ukrainalle kaikissa muodoissaan tulee jatkaa.
 
”On tärkeää ja kiireellistä avustaa Ukrainaa sen infrastruktuurin korjaamisessa Venäjän jatkaessa iskujaan siviilikohteisiin. Olen tyytyväinen siihen, että kokouksen yhteydessä vahvistettiin päätös EU:n 18 miljardin euron makrotaloudellisesta avusta Ukrainalle vuodelle 2023.”
 
Euroopan komissio antoi 9. marraskuuta Ukrainan makrotaloudellista apua koskevan paketin, jonka rahoitustukea koskevassa osassa esitetään perustettavaksi uusi väline enintään 18 miljardin tuen kanavoimiseksi Ukrainalle (nk. MFA+-väline) vuonna 2023.
 
Lisäksi Eurooppa-neuvoston yhteydessä sovittiin EU:n yhdeksännestä Venäjän vastaisesta pakotepaketista. Suomi on korostanut, että EU:n tulee edelleen johdonmukaisesti lisätä pakotteita Venäjää kohtaan Venäjän aggression jatkuessa.
 
Eurooppa-neuvoston transatlanttisia suhteita, taloutta ja energiaa koskevassa keskustelussa pääministeri Marin korosti myönteistä transatlanttista agendaa sekä EU:n yhtenäisyyttä ja johdonmukaisuutta suhteen vahvistamisessa.
 
”EU:n ja Yhdysvaltojen tiivistä yhteistyötä ja vuoropuhelua mm. Venäjästä, Kiinasta sekä turvallisuudesta ja puolustuksesta tulee jatkaa”, Marin sanoi.
 
”Kauppa- ja investointisuhteemme on maailman merkittävin. On tärkeää, että EU:n huoliin tasavertaista toimintaympäristöä koskien löydetään ratkaisuja Yhdysvaltojen kanssa.”
 
Pääministeri korosti jakavansa Eurooppa-neuvoston keskusteluissa esiin nousseen huolen Euroopan vaikeutuvasta taloustilanteesta sekä Euroopan kilpailukyvystä. Pääministerin mukaan Suomi ei kuitenkaan kriisitilanteesta huolimatta tue uusia suuria EU-tason investointipaketteja tai välineitä.
  
Eurooppa-neuvosto kehottaa komissiota analysoimaan tilannetta ja valmistelemaan ensi vuoden alussa ehdotuksia EU-tason toimenpiteiksi, joilla parannettaisiin Euroopan kilpailukykyä ja tuottavuutta globaalissa kilpailussa pitkällä aikavälillä.
 
Toimet EU:n kilpailukyvyn varmistamiseksi edellyttävät Marinin mukaan huolellista harkintaa. 
 
”Aiheeseen palataan seuraavissa Eurooppa-neuvostoissa, joissa tulee käydä perusteellinen keskustelu Euroopan kilpailukyvystä ja kriittisistä riippuvuuksista.”
 
Muissa asioissa Eurooppa-neuvosto päätti myöntää jäsenehdokasmaan aseman Bosnia-Hertsegovinalle. Eurooppa-neuvoston keskustelussa Euroopan parlamentin puhemiehen kanssa esille nousi parlamenttiin liittyvä korruptioepäily.

Lisätietoja: EU-asioiden osaston osastopäällikkö Jari Luoto, p. 050 468 5949, erityisavustaja (EU-asiat) Saara Pokki p. 050 478 6363 ja EU-asioiden viestintäasiantuntija Rami Kurth p. 050 465 7963, valtioneuvoston kanslia