Evaluointi esittää uudistuksia kehityspoliittisiin ohjelmiin
Kehityspoliittiset ohjelmat välittävät onnistuneesti Suomen kehityspolitiikan arvot ja yleiset periaatteet, mutta antavat vain vähän tukea tulosperustaiseen johtamiseen, todetaan tuoreessa evaluoinnissa. Se arvioi, että kehityspoliittisista ohjelmista puuttuvat selkeät määrittelyt ja seurattavissa olevat tavoitteet sekä niiden priorisointi.
Evaluoinnissa arvioitiin tulosperustaisen lähestymistavan toteutumista Suomen kehityspolitiikassa vuosien 2004, 2007 ja 2012 (voimassa oleva ohjelma) kehityspoliittisten ohjelmien pohjalta. Ohjelmissa määritellään Suomen kehityspolitiikka uudelleen kullekin hallituskaudelle. Evaluointi pitää tätä tarpeettomana, sillä kehityspolitiikan kokonaistavoitteet, periaatteet, sektorit ja kanavat ovat pysyneet huomattavan vakaina pitkän ajan. Neljälle vuodelle laadittu poliittinen ohjelma on evaluoinnin mukaan ristiriidassa kehityspolitiikan kansainvälisen aikajänteen kanssa.
Evaluoinnin myönteisiä tuloksia
Kahden viime vuoden aikana tuloksista raportointi on edistynyt ulkoministeriössä; on otettu käyttöön pitkäaikaisten kumppanimaiden maaohjelmien tulosperustainen suunnittelu ja hallinnointi sekä monenkeskisen kehitysyhteistyön vaikuttamissuunnitelmat. Tulosten raportointi eduskunnalle on ollut hyvälaatuista, mutta pääosin sattumanvaraista, eikä se ole kattanut kaikkia avun kanavia, evaluoinnissa todetaan. Kauppa ja kehitys -toimintasuunnitelmaa pidetään hyvänä esimerkkinä.
Kepo-ohjelmissa on nähtävissä vain vähän viittauksia aiemmista tuloksista oppimiseen. Näyttää siltä, että tuloksista opittiin enemmän silloin, kun vastaava ministeri oli vähemmän henkilökohtaisesti mukana politiikkaohjelman laadintaprosessissa.
Evaluointi suosittelee pitkän aikavälin tavoitteiden ja periaatteiden vahvistamista Suomen kehityspolitiikalle joko lainsäädäntöä kehittämällä tai eduskunnan vahvistamien strategioiden avulla. Lisäksi esitetään kehityspoliittisen ohjelman korvaamista tiiviillä kehityspoliittisella lausunnolla, jonka ydin on tuloslähtöisyys. Evaluoinnin mukaan ulkoasiainministeriön olisi hyvä laatia strateginen suunnitelma Suomen kehityspolitiikan toteutukseen sekä kehittää tulosjohtamista siten, että se tukee järjestelmällistä oppimista tuloksista.
Evaluoinnin johtopäätösten ja suositusten on tarkoitus palvella tulevien hallitusten ja ulkoministeriön strategista suunnittelua ja päätöksentekotarpeita sekä auttaa ministeriötä kehittämään lähestymistapaansa tulosjohtamiseen.
Lisätietoja: Yksikönpäällikkö Jyrki Pulkkinen, kehitysyhteistyön evaluointi, puh. 040 352 0407