Hallitus sopi vuosien 2016–2019 teknisestä julkisen talouden suunnitelmasta

Hallitus on tänään sopinut teknisen julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2016–2019. Julkisen talouden suunnitelma kattaa koko julkisen talouden sisältäen valtiontaloutta, paikallishallintoa, lakisääteisiä työeläkelaitoksia ja muita sosiaaliturvarahastoja koskevat osat. Tekninen julkisen talouden suunnitelma on pohja sekä hallitusohjelmaneuvotteluihin että seuraavalle julkisen talouden suunnitelmalle, josta eduskuntavaalien jälkeinen uusi hallitus päättää syksyllä 2015. Eduskunta ei käsittele nyt neuvoteltua julkisen talouden suunnitelmaa.

Valtiontalouden kehys

Kuluneella vaalikaudella on tehty päätöksiä, joiden seurauksena valtion budjetin nettomääräiset pysyvät sopeutustoimet nousevat yli 5 mrd. euron vuositasolle. Julkisen talouden tasolla nettomääräiset sopeutustoimet ovat lähellä 7 mrd. euroa.

Vuosien 2016–2019 menotason pohjana ovat nykylainsäädäntö ja sen vaikutukset tulevien vuosien menotasoon. Tekninen julkisen talouden suunnitelma ei lähtökohtaisesti sisällä uusia poliittisia linjauksia. Valtiontalouden kehykset on laadittu siten, että ne muodostavat luotettavan pohjan seuraavan vaalikauden menojen varsinaiselle arvioinnille mm. hallitusohjelmaneuvotteluissa.

Kevään 2014 julkisen talouden suunnitelmaan verrattuna vuosien 2016­–2018 valtion budjettitalouden menot ovat kasvaneet noin 1,2­–1,8 mrd. euroa per vuosi. Suhdanneluonteiset työttömyysturva, asumistuki yms. menot ovat n. 0,5–1,0 mrd. euroa korkeammalla tasolla verrattuna edelliseen julkisen talouden suunnitelmaan, mikä johtuu suhdanne-ennusteen heikkenemisestä sekä päätöksestä siirtää perustoimeentulotuen maksatus Kelalle. Toisaalta valtionvelan korkomenoarviot ovat n. 0,5–1,3 mrd. euroa alemmat johtuen edelleen alentuneesta korkotasoarviosta. Menotasoa nostavat myös mm. valtion ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus, kevään 2014 julkisen talouden suunnitelman jälkeen lisätyt liikennehankkeiden menot (esim. Länsimetron jatko ja Pisara-rata) sekä joitakin väistämättömiksi arvioituja menokorotuksia, joiden tavoitteena on varmistaa budjettitalouden asianmukaiset toimintaedellytykset seuraavaksi neljäksi vuodeksi.

Valtion budjettitalouden tuloarvioiden lähtökohtana on kansantalouden keskipitkän aikavälin kehitysarvio, josta on johdettu veropohjien kehitysarviot. Budjettitalouden varsinaisten tulojen arvioidaan kasvavan kehyskaudella keskimäärin 1½ prosenttia vuodessa. Verotulojen kasvuksi arvioidaan keskimäärin runsaat 2½ %. Talouskasvun arvioidaan olevan vaatimatonta kehyskaudella, mistä johtuen veropohjatkin kasvavat hitaasti.

Kehyskauden tuloarvioissa on huomioitu pääministeri Kataisen ja pääministeri Stubbin hallituskausilla päätetyt veroperustemuutokset myös niiden toimien osalta, jotka astuvat voimaan kehyskaudella 2016–2019. Tällaisia muutoksia ovat muun muassa arvonlisäveron alarajahuojennukseen oikeuttavan liikevaihtorajojen muutos, asuntolainan korkojen vähennyskelpoisen osuuden pienentäminen, väliaikaisen lapsivähennyksen voimassaolon päättyminen vuoden 2017 lopussa ja ns. solidaarisuusveron voimassaolon päättyminen vuoden 2018 lopussa. Julkisen talouden suunnitelman yhteydessä ei päätetty uusista veroperustemuutoksista.

Budjettitalouden arvioidaan olevan alijäämäinen koko kehyskauden. Vuonna 2016 alijäämän ennakoidaan olevan n. 6,0 mrd. euroa. Alijäämä pienenee 5,3 mrd. euroon vuonna 2019. Kevään 2014 julkisen talouden suunnitelmaan verrattuna budjettitalouden alijäämä on vuosina 2016–2018 keskimäärin 3,1 mrd. euroa suurempi, mikä suurelta osin johtuu ennusteiden tarkentumisesta.

Valtionvelan määrän ja samoin valtionvelan suhteen bruttokansantuotteeseen arvioidaan kasvavan koko kehyskauden. Vuonna 2019 valtionvelan arvioidaan nousevan noin 124 miljardiin euroon, mikä on noin 53 % suhteessa bruttokansantuotteeseen. Vuoden 2014 lopussa valtionvelan määrä oli 95 mrd. euroa, mikä oli noin 47 % suhteessa kokonaistuotantoon.

Kuntatalous

Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlasketusta tuloksesta on muodostumassa kuluvana vuonna alijäämäinen. Vuoteen 2019 ulottuvassa painelaskelmassa paikallishallinnon tulojen ja menojen välinen epäsuhta kasvaa edelleen. Lähivuosille ennustettu talouskasvu ei riitä tasapainottamaan kuntataloutta. Väestön ikärakenteen muutos kasvattaa kuntien tuottamien sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelujen kysyntää vuosina 2016–2019 vajaalla prosentilla vuosittain. Ilman uusia toimenpiteitä kuntien veroprosenttien korotuspaine on tuntuva ja kuntatalouden velka uhkaa kasvaa edelleen.

Suomen talouden kasvunäkymät vaisut

Kansainvälisen talouden kehitys on viime aikoina ollut kaksijakoista. Venäjän talouden kasvunäkymät ovat jo pidemmän aikaa olleet heikot ja Ukrainan kriisi on nopeuttanut talouden alamäkeä. Toisaalta monien muiden Suomelle tärkeiden kauppakumppaneiden talouskehitys on ollut suotuisaa. Erityisesti Yhdysvalloissa ja Iso-Britanniassa kasvu on laaja-alaista ja taloustilanteen arvioidaan jatkuvan hyvänä koko ennustejakson ajan. Euroalueella maltillinen talouskasvu on käynnistynyt, joskin alueen sisällä on suuria eroja kasvuvauhdeissa.

Suomen kansantalous on erittäin vaikeassa tilanteessa. Talous on supistunut jo kolme vuotta, eikä nopeaa käännettä merkittävästi parempaan talouskehitykseen ole odotettavissa. Vuonna 2014 bruttokansantuotteen määrä supistui 0,1 %. Ulkomaankaupan vilkastumisen myötä talouden arvioidaan kasvavan hieman vuonna 2015. Kasvun arvioidaan olevan myös vuosina 2016–2019 huomattavasti hitaampaa kuin mihin 2000-luvun alkupuolella tai viime vuosisadalla totuttiin. Hintojen ja kustannusten nousu on maltillista.

Suomen julkinen talous on pysynyt alijäämäisenä pitkään jatkuneen matalasuhdanteen vuoksi, vaikka tuloja lisäävät ja menoja vähentävät sopeutustoimet ovatkin osaltaan hillinneet alijäämän kasvua. Ennakoitu hidas talouskasvu ei riitä korjaamaan julkisen talouden epätasapainoa. Vuonna 2014 julkisen talouden alijäämä oli yli 3 % suhteessa kokonaistuotantoon. Julkisen talouden rahoitusasema kohenee hyvin hitaasti ennustejaksolla ja julkisen talouden velka suhteessa kokonaistuotantoon nousee vuosittain.

Valtioneuvoston on tarkoitus hyväksyä julkisen talouden suunnitelma 2.4.2015, jonka jälkeen se julkaistaan valtiovarainministeriön nettisivuilla. Tällöin julkaistaan myös Taloudellinen katsaus. Julkisen talouden suunnitelma toimitetaan EU:n komissiolle Suomen vakausohjelmana. Eduskunta ei käsittele teknistä julkisen talouden suunnitelmaa.

Lisätietoja: budjettipäällikkö Hannu Mäkinen, p. 0295 530 330 ja ylijohtaja Markus Sovala, p. 040 761 2723, valtiovarainministeriö