Hyppää sisältöön

Helsingin Etelämanner-kokous huipentui sopuun ilmastojulistuksesta

Ulkoasiainministeriö
Julkaisuajankohta 14.6.2023 15.08 | Julkaistu suomeksi 14.6.2023 klo 15.20
Uutinen

Helsingin lähes kaksiviikkoinen Etelämanner -kokous päättyi viime viikolla onnistuneesti. Kokous toi Helsinkiin yli 400 Etelämanner-asiantuntijaa 56 maasta ja maailman keskeisistä ilmasto- ja ympäristöjärjestöistä. Kokouksen ilmapiiri oli rakentava ja maailmantilanteen jännitteet jäivät pääosin taka-alalle. Uusista täysjäsenistä ei kuitenkaan syntynyt sopua.

 

Perhekuva kokousosallistujista eli ihmiset seisovat monessa rivissä kokouksen kuvausseinän edessä.
Etelämanner-kokous Helsinkiin yli 400 Etelämanner-asiantuntijaa 56 maasta ja maailman keskeisistä ilmasto- ja ympäristöjärjestöistä. Kuva: Antti Ahtiluoto

Katajanokan Marina Congress Centre tarjosi loistavat merelliset puitteet pohdinnoille, joiden tavoitteena on Etelämantereen ja sen merellisen ympäristön suojeleminen ilmastonmuutoksen myötä nopeasti muuttuvissa olosuhteissa.


Helsinki sai nimensä Etelämanner-julkilausumaan

Helsinki sai nimensä Etelämantereen ilmastonmuutosjulkilausumaan, joka hyväksyttiin kokouksen päätöspäivänä 8.6.2023. Helsinki Declaration on Climate Change in the Antarctic oli Helsingin kokouksen tärkeimpiä tavoitteita, joten Suomen johdolla käydyn neuvottelutuloksen hyväksymistä voidaan pitää merkittävänä saavutuksena. Julistuksessa korostetaan kiireellisten ilmastotoimien tärkeyttä ja se jäänee elämään referenssinä tuleville ATCM-kokouksille.

Turismin halllinta vahvasti esillä kokouksessa

Merkittävä tulos oli myös kokouksessa tehty päätös Etelämantereen turismin hallintaa koskevan kokonaisvaltaisen tarkastelun käynnistämiseksi. Aihe tulee olemaan vahvasti esillä Intian ATCM-kokouksen agendalla 2024.

Helsingin Etelämanner-kokous lähetti vahvan viestin kansainväliselle yhteisölle ilmastotoimien kiireellisyydestä. Kuva: Antti Ahtiluoto

Kokouksessa annettiin vahva tuki Etelämanner-sopimuksen ympäristönsuojelupöytäkirjan artiklalle 7, joka kieltää Etelämantereen maamineraalien hyödyntämisen muuhun kuin tutkimustarkoituksiin.  Suomen ja Argentiinan yhdessä järjestämä IMOn Polaarikoodia koskeva erityisistunto korosti arktisen ja antarktisen merenkulun turvallisuutta lisääviä toimia ja peräänkuulutti Polaarikoodin huolellista toimeenpanoa.

Naisten määrä Etelämantereen päätöksenteossa, tutkimuksessa ja operaatioissa on vahvassa kasvussa. Suomen aloitteesta Helsingissä annettiin vahva tuki tasa-arvon ja inkluusion vahvistamiseksi ja mm. sukupuolineutraalin ilmaisun edistämiseksi.

ATCM-kokouksen yhteydessä järjestettiin useita oheistapahtumia, joissa esiteltiin Suomen Etelämanner-tutkimusta ja monipuolista kylmäosaamista. Osallistujilla oli mahdollisuus tutustua mm. Suomen jäänmurto-osaamiseen ja jääolosuhteiden tutkimukseen.

Suomi julkaisi kokouksen päätteeksi isäntämaatiedotteen, jossa tuodaan esille kokouksen keskeisiä tuloksia.

Seuraavan ATCM-kokouksen isäntämaa on Intia 20.-30.5.2024. Suomelle tulee seuraava vuoro aikaisintaan vuonna 2052.