Hyppää sisältöön
Media
Valtioneuvosto etusivu

Humanitaarista apua kuudelle miljoonalle ukrainalaiselle

ulkoministeriö
Julkaisuajankohta 30.3.2022 9.58
Uutinen

Ukrainan sota syvenee päivä päivältä. YK:n arvion mukaan humanitaarista apua tarvitsee nyt jo yli kuusi miljoonaa ihmistä. Ulkoministeriön neuvonantaja Riikka Mikkola vastaa kysymyksiin Ukrainan humanitaarisesta tilanteesta ja Suomen avusta.

Punaisen Ristin symbolilla varustettuihin takkeihin pukeutuneet ihmiset jakavat vesikanistereita rekka-autosta.
ICRC:n ja paikallisen Punaisen Ristin joukot jakavat vettä Olenovkassa. Kuva: Punaisen Ristin kansainvälinen komitea (ICRC)

Mikä Ukrainan tilanne on humanitaarisesta näkökulmasta, humanitaarisen avun neuvonantaja Riikka Mikkola?

”YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n arvion mukaan 10 miljoonaa ihmistä on joutunut jättämään kotinsa sodan alkamisen jälkeen – heistä noin 4 miljoonaa on hakenut turvaa maan rajojen ulkopuolelta. Ukrainaislapsista yli puolet – 4,3 miljoonaa lasta – on joutunut pakenemaan kodistaan.

YK:n arvion mukaan humanitaarista apua tarvitsee lähitulevaisuudessa jopa 12 miljoonaa ihmistä.

Ukrainan sisällä vaikeimmassa asemassa ovat taisteluiden keskelle jääneet siviilit. Yhtenä erityisenä huolena ovat ne noin 80 000 naista, joiden odotetaan synnyttävän seuraavan kolmen kuukauden aikana.

Mitä pidempään sota jatkuu, sitä heikommassa kunnossa sotaa pakenevat ovat ja sitä enemmän he tarvitsevat ulkopuolista apua selviytyäkseen. Tämä lisää myös hyväksikäytön ja ihmiskaupan riskiä; pidetäänkin erittäin todennäköisenä, että tällaisten tapausten määrä kasvaa.”

Millaista humanitaarista apua Suomi antaa?

”Suomen humanitaarinen apu on rahallista tukea YK-järjestöille ja Punaisen Ristin liikkeelle. Suomi ei toteuta hankkeita itse. Suomen Punaisella Ristillä on hätä-aputarvikkeiden varasto, jonka käyttöön ja hankintoihin se saa ulkoministeriöltä rahoitusta.

Tähän mennessä Suomi on myöntänyt humanitaarista rahoitusta Ukrainaan 8,2 miljoonaa euroa YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n ja Punaisen Ristin kansainvälisen komitean ICRC:n kautta.

Suomi myöntää vuosittaista yleisrahoitusta myös muille Ukrainassa toimiville järjestöille. Lisäksi esimerkiksi YK:n keskitetty hätäapurahasto Cerf on myöntänyt rahoitusta Ukrainaan. Suomi on yksi rahaston 10 suurimmasta rahoittajasta. Joustavan yleistuen ansiosta järjestöt ovat pystyneet reagoimaan nopeasti tilanteeseen.”

Ihmiset kantavat sairaalan ovista sisään pahvilaatikoita, joissa on Punaisen Ristin symboli.

ICRC:n joukot toimittavat lääkintämateriaaleja sairaalaan Mariupolissa. Kuva: Punaisen Ristin kansainvälinen komitea (ICRC)

Mitä Suomen humanitaarisella rahoituksella on käytännössä tehty?

”UNHCR tukee pakenemaan joutuneita sekä Ukrainassa että lähialueilla. Suomen tuella on Ukrainassa annettu esimerkiksi käteis- ja materiaaliapua maan sisällä pakenemaan joutuneille. Lisäksi tarjotaan lastensuojelupalveluita ja psykososiaalista tukea.

ICRC on toimittanut lääkkeitä ja tarvikkeita muun muassa sairaaloihin Mariupolissa, Odessassa ja Kiovassa sekä eri puolella maata toimiville mobiiliklinikoille. Lisäksi ICRC on tarjonnut mielenterveys- ja psykososiaalisia palveluita myös lapsille. Räjähtämättömät aseet ovat iso ongelma ja turvallisuusuhka. ICRC on lähettänyt maahan asiantuntijoita paikallistamaan räjähtämättömiä aseita ja takaamaan evakuointireittien turvallisuutta.

Kaiken avun lähtökohtana on, että tuki tulee ohjata heikoimmassa asemassa oleville ja sitä eniten tarvitseville. Suomi korostaa naisten ja tyttöjen sekä vammaisten henkilöiden oikeuksien kunnioittamista myös humanitaarisissa kriiseissä. Myös Ukrainan kohdalla Suomi on muistuttanut toimijoita vammaisten henkilöiden mahdollisten erityistarpeiden huomioimisesta.”

Saadaanko apu vietyä perille?

”Taistelut rajoittavat sekä avun toimittamista että ihmisten poistumista alueilta. Sporadiset taistelut ja iskut infrastruktuuriin haittaavat humanitaarisen avun kuljetuksia myös pahimpien sota-alueiden ulkopuolella, käytännössä lähes kaikkialla maassa.  Keskustelu osapuolten kanssa humanitaarisen avun toimittamisesta ja kansainvälisen humanitaarisen oikeuden periaatteista ei ole helppoa, mutta jatkuu tiiviinä. Tämän lisäksi pakotteet vaikeuttavat avun toimittamista Itä-Ukrainaan.

Avun toimittamiseen liittyvät vaikeudet lisäävät humanitaarisia tarpeita. Järjestöjen on pystyttävä luottamaan siihen, että osapuolet kunnioittava kansainvälistä humanitaarista oikeutta eivätkä estä avun perillepääsyä toiminnallaan. Nyt avun turvallinen perille toimittaminen ei ole kaikilla alueilla mahdollista. Järjestöt ovat vastuussa omista työntekijöistään eivätkä voi siksi ottaa liian suuria riskejä.”

Iso osa ukrainalaisista pakenee lähialueille. Saavatko nämä maat jotain tukea Ukrainasta paenneiden auttamiseen?

”Ukrainaa ympäröivät maat ovat lähes poikkeuksetta pyytäneet apua pystyäkseen vastaamaan pakolaisten tarpeisiin. YK- ja muut humanitaariset järjestöt ovatkin joko aloittaneet tai kasvattaneet toimintaansa myös lähialueilla.

Koska monet Ukrainan naapurimaista ovat EU:n jäseniä, poikkeaa myös heidän saamansa tuki monista muista kriiseistä. EU:n komissiolla on solidaarisuusfoorumi, jonka kautta on tarkoitus jatkossa selvittää, millaisia tukitarpeita kriisi jäsenmaissa aiheuttaa sekä etsiä näihin ratkaisuja. Tämä voisi koskea esimerkiksi tilapäisen suojelun piiriin kuuluvien henkilöiden siirtymistä jäsenmaasta toiseen. Lisäksi EU:n komissiolla on mahdollisuus myöntää jäsenmailleen taloudellista tukea kriisiin vastaamiseksi.

Ukrainan naapureista Moldova taas kuuluu Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön OECD:n listaamiin maihin, joille voidaan myöntää kehitysyhteistyövaroihin laskettavaa humanitaarista apua. Esimerkiksi Euroopan komissio myönsi Moldovaan viisi miljoonaa euroa humanitaarista rahoitusta jo kriisin alkuvaiheissa.

Nyt käydäänkin laajempaa keskustelua siitä, mitkä ovat humanitaarisen työn tukemisen lisäksi ne tavat, joilla myös Ukrainan naapurimaita voidaan parhaiten auttaa nykyisessä tilanteessa."

 

Milma Kettunen

Kestävän kehityksen ja kaupan viestinnän yksikkö

 
Sivun alkuun