Hyppää sisältöön
Media
Valtioneuvosto etusivu

Ilmastokysymykset ovat myös turvallisuuspoliittisia kysymyksiä

ulkoministeriö
Julkaisuajankohta 19.9.2022 10.34
Uutinen

”Kilpailu luonnonvaroista on monessa paikassa merkittävä konfliktien lähde. Näin itse Ugandassa, miten merkittävästi ilmastonmuutos ja luontokato jo vaikuttavat ihmisten elämään”, kertoo Anna Merrifield, joka on aloittanut vastaperustetun ulkoministeriön ilmasto- ja ympäristödiplomatian yksikön päällikkönä.

Anna Merrifield aloitti hiljattain uudessa tehtävässä ulkoministeriön ilmasto- ja ympäristödiplomatian yksikön päällikkönä. Kuva: Karoliina Romanoff

Anna Merrifieldin ura diplomaattina on jatkunut jo lähes kaksikymmentä vuotta. Hän on työskennellyt Suomen suurlähetystöissä muun muassa Tunisiassa ja Etelä-Afrikassa. Viimeisimpänä komennuksena oli EU-tehtävä EU:n ulkosuhdehallinnon palveluksessa Ugandassa. 

Neljän Ugandan vuoden aikana näkemys ilmasto- ja ympäristökysymysten keskeisyydestä niin kehityspolitiikassa kuin laajemmin koko ulkopolitiikassa vain vahvistui.

”Kehittyvät maat tarvitsevat meiltä merkittävää tukea ilmastonmuutoksen aiheuttamiin haasteisiin ja ongelmiin sopeutumisessa”, Merrifield sanoo.

Keskeisenä Afrikan-vuosien oppina oli myös näkökulmien erilaisuus.

”Euroopassa suuri osa uutisoinnista keskittyy nyt kotitalouksien energiahuoliin. Nämä ovatkin erittäin merkittäviä ihmisten kokemia epäkohtia, jotka vaikuttavat meidän kaikkien jokapäiväiseen elämään. Nämä ovat kuitenkin yhteisiä huolia globaalisti, sillä samaan aikaan Venäjän hyökkäyssodan vaikutuksista kärsitään dramaattisella tavalla Afrikassa, Aasiassa ja Lähi-Idässä. Monessa maassa korona on ensin vienyt työpaikat ja kuivuus on vienyt sadon, ja nyt ruoan hinta on noussut tasolle, jossa ihmisten pitää valita, onko heillä varaa maksaa koulumaksuja vai ostaa ruokaa”, Merrifield kuvailee globaalisti heikentynyttä ruokaturvaa.  

”Meidän on tärkeää osoittaa kehitysmaille, että emme ole unohtaneet heitä tilanteessa, jossa Euroopan huomio on pakosti kohdistunut Ukrainaan ja Venäjän aggression vaikutuksiin Euroopassa.”

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen vaatii nopeita toimia 

Kuivuus ja työpaikkojen puute ajavat muuttoliikettä ensin Afrikan maiden suuriin kaupunkeihin ja sieltä eteenpäin Eurooppaan.

”Ilmastokysymykset ovat myös ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Siksi niiden pitäisi kiinnostaa myös Suomessa. Esimerkiksi Kiinassa on meneillään vesikriisi, jonka seuraukset voivat olla maailmantaloudelle koronapandemiaa mittavammat”, Merrifield toteaa.    

Suomi on tehnyt mittavia panostuksia ilmastotyöhön viime vuosina. Suomen kehitysyhteistyömäärärahoista noin 12 prosenttia menee suoraan ilmastohankkeisiin. Ilmastokestävyys ja ympäristön suojelu ovat myös kehitysyhteistyön läpileikkaavia tavoitteita. Suomen on määrä nostaa kansainvälinen ilmastotyön rahoitus noin 200 miljoonan euron vuositasolle tulevina vuosina.

”Egyptissä marraskuussa järjestettävässä COP-27-ilmastokokouksessa on odotettavissa merkittäviä pyyntöjä kehittyvien maiden suunnalta ilmastonmuutoksen sopeutumisrahoituksen kasvattamiseen”, Merrifield arvioi.   

Uusi yksikönpäällikkö haluaa tuoda kansainväliset ilmasto- ja ympäristökysymykset osaksi ulkopolitiikan valtavirtaa.

”Ilmastodiplomatia onkin jo osa kaikkien meidän työkenttäämme. Jatkossa olisi tärkeä kiinnittää enemmän huomiota myös luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen, joka on elinehto meille kaikille”, Merrifield sanoo.

”Suomella on paljon annettavaa paitsi politiikan osalta, myös ratkaisujen tuottajana, kestävän ilmasto- ja energiapolitiikan edistäjänä. Uuden yksikön työssä korostuvat eri politiikka-alojen ja ratkaisujen tuominen samaan pöytään. Yhdessä tekemällä olemme kokoamme suurempia maailmalla”, uusi yksikönpäällikkö toteaa.

 
Sivun alkuun