Indikaattoriraportti: Suomen T&K-toiminta vahvistuu – uudistuminen ja tuottavuuden kasvu laahaavat vielä

Suomen tutkimus- ja kehittämistoiminta on vahvistunut viime vuosina, mutta talouden uudistuminen on jäänyt jälkeen keskeisistä verrokkimaista. Tämä käy ilmi uudesta tutkimus- ja innovaationeuvoston sihteeristön T&K-rahoituksen indikaattorien tulosraportista.

Raportti tarkastelee Suomen T&K-järjestelmän tilaa 42 indikaattorin kautta suhteessa Ruotsiin, Tanskaan, Hollantiin, Sveitsiin ja Etelä-Koreaan. 

T&K-investoinnit kasvavat, yritysten T&K-toiminta vahvistuu

Yritysten tutkimus- ja kehittämistoiminta on kehittynyt myönteisesti. T&K-menot kasvoivat vuonna 2024 lähes kuusi prosenttia, ja startup- ja deep tech -yritykset keräsivät ennätyksellisesti rahoitusta vuonna 2025. 
Myös innovaatiotoiminnan tulokset ovat vahvistuneet, ja korkealaatuisia innovaatioita kuvaavat patenttimittarit ovat noususuunnassa ja OECD-maiden kärkitasoa.
Suomen T&K-intensiteetti nousi 3,22 prosenttiin BKT:stä, mikä sijoittaa Suomen vertailumaiden keskikastiin. 

Kansainvälinen T&K-yhteistyö vahvaa, supertietokoneissa Suomi maailman kärkeä

Suomi sijoittuu hyvin myös kansainvälisessä T&K-yhteistyössä. Horisontti Eurooppa -ohjelmassa suomalaiset toimijat ovat aktiivisia ja Suomi kuuluu asukaslukuun suhteutettuna kärkimaiden joukkoon. Huippututkimusta kuvaavassa ERC-rahoituksessa Suomi kuitenkin menestyy vertailumaita heikommin.

Suomi on maailman kärkeä myös kestävässä kehityksessä sekä supertietokoneiden laskentatehossa.

Yrityssektorin uudistuminen hidasta, T&K-yhteistyö ei ole merkittävästi lisääntynyt

Myönteinen kehitys ei ole vielä kääntynyt riittävästi talouden uudistumiseksi. Yrityssektorin uudistuminen on ollut Suomessa selvästi verrokkimaita hitaampaa, mikä näkyy muun muassa heikkona tuottavuuskehityksenä, korkean teknologian viennin matalana tasona sekä tietointensiivisen työllisyyden ja tietointensiivisten palvelujen viennin hitaampana kasvuna. 

T&K-toimintaa harjoittavien yritysten määrä ei myöskään ole kasvanut, ja innovaatiotoiminta painottuu edelleen vertailumaita enemmän asteittaiseen kehittämiseen kuin radikaaliin uudistumiseen.
Yritysten ja tutkimusorganisaatioiden välinen T&K-yhteistyö, joka on ollut Suomen vahvuus, ei vielä ole merkittävästi vahvistunut.

Kääntyykö hyvä kehitys vaikuttavuudeksi?

Suomen kansantalouden kasvuhaasteen näkökulmasta keskeistä on, kääntyykö nyt nähtävissä oleva hyvä vire T&K-toiminnassa vaikuttavuudeksi, joka näkyisi esimerkiksi tuottavuuden kasvuna, korkean teknologian ja tietointensiivisten palvelujen vientinä sekä tietointensiivisen työllisyyden kasvuna.

Raportti täydentää aiemmin tänä vuonna julkaistua T&K-rahoituksen ensimmäistä seurantaraporttia. Yhdessä raportit tukevat tutkimus- ja innovaationeuvoston sekä parlamentaarisen TKI-seurantaryhmän työtä niiden seuratessa kansallisen T&K-tavoitteen saavuttamista ja valtion T&K-rahoituksen käytön monivuotisen suunnitelman toimeenpanoa. 

Suomen parlamentaarisesti sovittuna tavoitteena on nostaa tutkimus- ja kehittämistoiminnan (T&K) menot neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä. Päämääränä on parantaa tuottavuutta ja kilpailukykyä, tukea pitkän aikavälin talouskasvua ja vahvistaa hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohjaa sekä lisätä osaamista ja tuottaa ratkaisuja yhteiskunnallisiin haasteisiin.

Tutkimus- ja innovaationeuvosto on pääministerin johdolla toimiva neuvoa-antava toimielin, jonka tehtävänä on muun muassa tukea valtioneuvostoa pitkäjänteisen ja kokonaisvaltaisen tutkimus- ja innovaatiopolitiikan kehittämisessä, tehdä aloitteita kansallisiksi strategiavalinnoiksi sekä tehdä ehdotuksia T&K-rahoituksen kohdentamisesta. 

Lisätietoja: Tutkimus- ja innovaationeuvosto: johtava asiantuntija Antti Pelkonen, p. 0295 160 533, pääsihteeri Johanna Moisio, p. 0295 160 625