Pitkäjänteinen t&k-rahoitus -kirjoitussarja
Teppo Turkki: Japanissa eksistentiaalinen kriisi pakottaa uudistamaan TKI-strategiaa ja tuo merkittäviä uusia resursseja tieteelle, tutkimukselle ja innovaatiokehitykselle
Japani, maailman kolmanneksi suurin talous, on joutunut kokemaan parin vuosikymmenen ajan hidasta ja hiljaista taantumista maailman tiede-, teknologia- ja innovaatiohuipulta kohti globaalia keskitasoa ja keskinkertaisuutta. Kun vielä ennen vuosituhannen vaihdetta 32 japanilaisyritystä oli markkina-arvoiltaan maailman 50 suurimman yrityksen joukossa, tänään siellä on enää Toyota.
Japanilaisen kansallisen ennakointi- ja tutkimuslaitoksen NISTEPin selvityksissä on todettu, että japanilaisten huippuyliopistojen asema kansanvälisissä rankingeissa on vuosittain ollut laskeva. Japanilaistutkijoiden julkaisujen viittaukset globaalisti ovat pudonneet vuosituhannen vaihteesta sijalta neljä sijalle yksitoista. Samalla Kiinan osuus maailman uusista patenteista on räjähdysmäisesti kasvanut, ja Japanin uusien patenttien määrä on ollut koko ajan laskeva.
Japani, maailman nopeimmin ikääntyvä yhteiskunta, on kohdannut jo vuosia kroonisesti jatkuvan matalan syntyvyyden. Samalla vanhenevasta väestöstä huolehtiminen kasvattaa julkisia sosiaali- ja terveyskuluja joka vuosi lähes kahdeksan miljardia euroa. Keskeisin Japanin haasteista on, miten kyetä supistuvan ja vanhenevan demografiakehityksen sekä pienenevän talouden kierteessä kasvattamaan kilpailukykyä innovaatioiden synnyttämisessä suhteessa globaaliin hyperkilpailuun sekä se, miten vahvistaa tuottavuuskehitystä - niin teollisuudessa ja palveluissa kuin julkisella sektorilla.
Kun nuoret tutkijat eivät enää halua jatkaa uraansa yliopistoissa taloudellisesti epäselvissä tulevaisuusnäkymissä, kun globaalit japanilaiset yritykset etääntyvät maasta ja niiden yhteys pieni- ja keskisuuriin yrityksiin katkeaa ja kun tulevaisuudessa siintää epävarmuus sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävästä kasvusta, kysymys kyvystä uudistua on Japanin sisäisessä keskustelussa noussut viimeisen muutaman vuoden aikana eksistentiaaliseksi.
Japanin TKI-politiikkaa ohjaa systeeminen strategia
Japanissa keskeistä tiede- ja tutkimuspoliittista valtaa käyttää suoraan pääministerin alaisuudessa toimiva ja pääministerin kansliaan sijoitettu tiede-, teknologia ja innovaationeuvosto (CSTI). Neuvoston mandaatti on laaja. Se valmistelee viisivuotiset TKI-suunnitelmat sekä erillisen Japanin vuosittaisen innovaatiostrategian, linjaa miten Japanin tiede- ja tutkimusrahat jaetaan ja suunnataan sekä arvioi kansallisen tieteen ja tutkimuksen vaikuttavuutta, etenkin laajoissa kehitys- ja tutkimushankkeissa.
CSTI on ollut viime vuodet erittäin aktiivinen ja aloitteellinen. Neuvoston aiemman pääsihteerin Yuko Harayaman johdolla rakennettiin vuonna 2016 Japanille uusi kansallinen visio Society 5.0, joka kuvaa miten seuraava älykäs, kestävä ja inklusiivinen yhteiskunta rakennetaan mobilisoimalla tutkimus, teknologia ja innovaatiot yhteiskunnan systeemisten muutosten ajureiksi. Society 5.0 -visio on Japanissa tänään laajasti jaettu ja hyväksytty tiekartta niin yrityksissä kuin yhteiskunnan eri organisaatioissa.
CSTIn uutena pääsihteerinä aloitti 2016 Takahiro Ueyama, joka on toiminut mm. taloustieteen professorina Stanfordin yliopistossa. Ueyaman, joka päätti keskittyä ensisijaisesti tiede-, teknologia- ja innovaatiopolitiikan rakenteisiin ja rahoitukseen, ote on ollut alusta asti energinen, strateginen ja vahva. Hän ymmärsi nopeasti, että perinteisillä TKI-rahoitusmalleilla ja politiikalla käytettävissä olevat TKI-resurssit eivät tule kasvamaan – päinvastoin, koko systeemi täytyy tarkastella uusiksi.
Ueyaman ensimmäinen iso aloite oli vuonna 2018, kun hän tarkasteli Japanin hallinnon koko budjettia innovaatioiden ja investointien näkökulmasta. Ueyama lanseerasi käsitteen ”yhteiskunnan innovationalisointi” (”innovationalizing government”). Ueyaman aloite tarkoitti koko valtion budjetin kriittistä analysointia ja tarkastelua innovaationäkökulmista.
Ueyaman lähestymisen ideana oli elvyttää Japanin tutkimus- ja kehityskapasiteettia ja innovaatioprosesseja sekä laajentaa uudistukseen tarvittavaa rahoituspohjaa tähtäimessä TKI-rahoituksen nostaminen vähintään neljään prosenttiin BKT:stä. Julkisen rahoituksen osuuden on tarkoitus olla yli prosentti. Samalla kun Ueyama sai silloiselta pääministeri Abelta vahvan poliittisen mandaatin toimilleen, hän kykeni tunnistamaan eri ministeriöiden budjeteista satoja joko suoria tai epäsuoria momentteja ja kohteita, joista löytyi kytkennät TKI-rahoitukseen.
Historiallinen panostus TKI-budjettiin ja uusi pääomarahasto
Japanin hiipuvasta ja globaalisti vaikeutuvasta TKI-asemasta on syntynyt eksistentiaalinen kriisi. Eliitin tietoisuuden herääminen Japanin heikentyneestä asemasta kansainvälisessä tutkimuskilpailussa, yliopistojen hankaloituva asema sekä hitaammaksi muuttunut kansallinen innovaatiovoima ovat synnyttäneet 2-5 viimeisen vuoden aikana harvinaisen vahvan poliittisen tahtotilan vauhdittaa Japanin TKI-politiikan systeemistä muutosta.
Kuten CSTI oli Ueyaman johdolla jo tunnistanut, keskeistä tiede- ja innovaatiopolitiikan systeemisessä muutoksessa on luoda uusia TKI-rahoituksen instrumentteja ja kanavia. Nyt CSTI:n valmistelemaan ja huhtikuussa 2021 hyväksyttyyn Japanin kuudenteen TKI-viisivuotissuunnitelmaan liittyy Japanin historian suurin ja merkittävin TKI-panostus. Japanin hallitus on allokoimassa 30 biljoonaa Japanin jeniä (234 miljardia euroa) kansalliseen TKI-rahoitukseen odottaen teollisuuden, yritysten ja yksityisen rahoituksen osallistuvan 90 biljoonalla jenillä (yli 700 miljardilla eurolla).
Keväällä 2021 päätettiin myös toimenpiteestä, jonka tarkoituksena on vahvistaa erityisesti Japanin parhaiden yliopistojen rahoituspohjaa ja toiminnan muskeleita, jotta yliopistot pärjäävät globaalissa kilpailussa amerikkalaisten ja kiinalaisten huippuyliopistojen kanssa. Tuolloin Japanin hallitus perusti uuden 10 biljoonan jenin (78 miljardin euron) erillisen pääomarahaston, jonka vuosittaisilla tuotoilla tuetaan yliopistojen riskinottokykyä niiden hakiessa uusia tutkimukseen ja innovaatioihin tähtääviä, tulevaisuuteen suuntautuvia ideoita ja avauksia. Pääomarahaston toiminta käynnistyy vuonna 2022.
Lainsäädäntöuudistus ja tutkimus- ja tiedepolitiikalle strateginen tehtävä
CSTI:n ja sen vetäjän Ueyaman kunnianhimo Japanin kuudennen TKI-suunnitelman valmistelussa ja strategiassa näkyy uusien rahoitusinstrumenttien lisäksi myös monella muulla tasolla. Uudessa TKI-suunnitelmassa ja strategiassa on kolme keskeistä pilaria:
- Japanin yhteiskunnan rakenteelliset uudistukset
- Japanin tieteen ja tutkimuksen vahvistaminen fundamentaalisella tasolla
- inhimillisen pääoman ja osaamisen kapasiteetin vahvistaminen tukemaan Japanin yhteiskunnallista muutosta.
Japanin hallitus uudisti keväällä tiede- ja tutkimuspolitiikkaa ohjanneen lainsäädännön (The Basic Act) laajentaen sitä sisällyttäen mukaan innovaatiokehityksen sekä yhteiskunta- ja humanistiset tieteet. Yhteiskuntatieteiden ja humanististen aineiden sisällyttäminen aiemmin melko tiukasti teknologia- ja STEM (eli science, technology, engineering, mathematics) -keskeiseen Japanin visioon kertoo meneillään olevasta laajemmasta rakenteellisesta sekä systeemisestä muutoksesta. Sen keskiössä on ihmiskeskeinen älykäs Japani, joka hyödyntää digitalisaatiota, tekoälyä ja jossa transformatiiviset innovaatiot ratkovat nousevia yhteiskunnallisia haasteita – Society 5.0 -vision mukaisesti.
Teppo Turkki on toiminut Sitran ja Business Finlandin Itä-Aasian strategisena ennakointiasiantuntijana sekä tiede-, teknologia- ja innovaationeuvoksena Suomen Tokion ja Soulin suurlähetystöissä.
Pitkäjänteinen t&k-rahoitus – katsauksia eri maista -kirjoitussarjassa alan asiantuntijat kirjoittavat Suomen kannalta kiinnostavien maiden tutkimus- ja kehittämisrahoituksen tilanteesta. Kirjoituksissa tarkastellaan erityisesti sitä, millä tavoin maat ovat pyrkineet edistämään pitkäjänteistä t&k-rahoitusta ja miten ne ovat siinä onnistuneet.