Kansalaisyhteiskunta evästi Suomea kevään YK:n ihmisoikeusneuvoston istuntoon

Kansalaisyhteiskunnan kuuleminen on vakiintunut osaksi Suomen valmistautumista YK:n ihmisoikeusneuvoston istuntoihin. Kansalaisyhteiskunnan evästys tukee ulkoministeriötä ihmisoikeuksien eteen tehtävässä työssä. Ulkoministeri Pekka Haavisto kuuli laajaa joukkoa suomalaisen kansalaisyhteiskunnan edustajia helmikuussa ennen ihmisoikeusneuvoston 52. istuntoa.

YK:n ihmisoikeusneuvosto kokoontuu kolme kertaa vuodessa: vuoden ensimmäinen istunto alkoi 27. helmikuuta ja jatkuu 4. huhtikuuta asti. Suomi on ihmisoikeusneuvoston jäsen kaudella 2022–2024. 

Ulkoministeri Haavisto nosti alkusanoissaan esille ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen, joka täyttää kuluvana vuonna 75 vuotta: ”Yhä tänä päivänäkin on tärkeä muistaa ja muistuttaa, että ihmisoikeudet kuuluvat kaikille ja että jokainen YK:n jäsenvaltio on sitoutunut niihin.” Huomion kiinnittäminen sekä uusiin että pidempään jatkuneisiin ihmisoikeusloukkauksiin eri maissa on tärkeää, jotta paine tilanteen korjaamiseksi ja vastuuvelvollisuuden toteuttamiseksi säilyy. "Ihmisoikeusloukkauksia ei saa koskaan normalisoida.”, ulkoministeri totesi.

Järjestöt ilmaisivat huolensa haavoittuvassa asemassa olevien heikentyneestä ihmisoikeustilanteesta

Kansalaisjärjestöjen puheenvuoroissa korostuivat huoli naisten ja tyttöjen sekä sukupuolivähemmistöjen oikeuksista. Esimerkiksi Afganistanin tilanteen vaikutus tyttöjen ja naisten oikeuksiin sekä LHBTI-yhteisön kohtaaman häirinnän kasvu useissa maissa herättivät keskustelua. Myös ihmisoikeuspuolustajien kohtaama häirintä ja heihin kohdistetut kostotoimet nostettiin esiin.

Maatilanteiden lisäksi myös oikeus ympäristöön nostettiin esiin järjestöjen puheenvuoroissa.  YK:n yleiskokous julisti 26.7.2022 hyväksymässään päätöslauselmassa oikeuden ympäristöön olevan ihmisoikeus. Oikeutta ympäristöön käsitellään kevään ihmisoikeusneuvoston istunnossa ensimmäistä kertaa tämän julistuksen jälkeen. Järjestökenttä toivoi Suomen korostavan luonnon ja ihmisoikeuksien yhteyttä, joka korostuu esimerkiksi ympäristökonflikteissa. Alkuperäiskansojen oikeuksien edistäminen on tässäkin yhteydessä tärkeää.

Kansalaisyhteiskunnan edustajat nostivat myös esiin huolensa kansalaisjärjestöjen toimintatilasta. Selkeä viesti oli, että Suomen täytyy puolustaa kansalaisjärjestöjen mahdollisuutta osallistua ja esittää näkemyksensä ihmisoikeusneuvostossa sekä muilla kansainvälisillä foorumeilla. Kansalaisyhteiskunnan osallistumismahdollisuuksien tukemista on osaltaan kansalaisyhteiskuntakuulemisten järjestäminen, joita osallistujat toivoivat jatkettavan seuraavalla hallituskaudella.

Kevään istunnossa on esillä useita tärkeitä kokonaisuuksia

Ihmisoikeusneuvosto tarkastelee meneillään olevassa istunnossa mm. Venäjän laitonta hyökkäystä Ukrainaan ja Valko-Venäjän, Myanmarin, Pohjois-Korean, Syyrian, Malin, Etelä-Sudanin, Iranin, Nicaraguan sekä Palestiinalaisalueen ihmisoikeustilanteita. Istunnossa on esillä myös useita tärkeitä temaattisia aloitteita muun muassa ihmisoikeuspuolustajista, oikeudesta ympäristöön, rasismin kiellosta sekä taloudellisista, sosiaalisista ja sivistyksellisistä oikeuksista. 

Suomella on istunnossa myös kansallisia aloitteita. Suomi piti yhdessä Meksikon kanssa naistenpäivänä 8. maaliskuuta puheen, jolla ilmaistiin muiden puheeseen sitoutuneiden maiden kanssa tukea naisten ja tyttöjen oikeuksille. Suomi myös esittää Saksan, Brasilian ja Namibian kanssa päätöslauselmaa, jolla mahdollistetaan riittävää asumistasoa käsittelevän asiantuntijan tehtävän jatko. Lisäksi Suomella on kaksi sivutapahtumaa. Istunnon alkaessa 27. helmikuuta järjestettiin sivutapahtuma vammaisten henkilöiden oikeuksista konflikteissa ja myöhemmin istunnon aikana Suomi järjestää sivutapahtuman ilmastonmuutoksen vaikutuksista riittävään asumistason oikeuteen.

Myös Suomen UPR-raportti hyväksytään käynnissä olevassa istunnossa. Suomen kansallista ihmisoikeustilannetta käsiteltiin neljännen kerran YK:n ihmisoikeusneuvoston määräaikaistarkastelussa (UPR-tarkastelu) marraskuussa 2022. Suomi sai muilta valtioilta 229 suositusta.

Tiivis näkemystenvaihto ja yhteistyö kansalaisyhteiskunnan kanssa on ulkoministeriölle tärkeää. ”Suomessa on laaja joukko toimijoita, jotka pyrkivät edistämään ihmisoikeuksien toteutumista niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Ihmisoikeuksien edistäminen on keskeinen osa Suomen ulkopolitiikkaa ja sen tulee olla sitä myös tulevaisuudessa”, ulkoministeri Haavisto summasi päätössanoissaan.