Kasvuriihen avoin verkkokysely tuotti yli 700 vastausta
Pääministeri Petteri Orpon käynnistämän Kasvuriihi-hankkeen avoin verkkokysely talouskasvun vauhdittamista koskevien ehdotusten kokoamiseksi herätti runsaasti kiinnostusta. Kyselyyn vastasi neljän viikon aikana yli viisisataa organisaatiota tai yksityistä henkilöä, ja se tuotti yli seitsemänsataa vastausta. Yritystoiminnan yleisen edistämisen ohella vastauksissa korostuivat muun muassa tutkimus- ja kehitystoiminnan vahvistaminen ja sen kaupallinen hyödyntäminen.
Motiva Oy:n toteuttama verkkokysely oli avoinna 28.10.-24.11.2024, ja siihen jätettiin yhteensä 781 vastausta. Kyselyyn vastanneita tahoja oli 571. Vastaajista 28 % vastasi organisaation edustajana ja 72 % yksityishenkilönä. Vastaajat edustavat laajaa joukkoa yrityksiä ja yhteiskunnallisia toimijoita, kuten teollisuutta, korkeakouluja, kasvuyrityksiä, kansalais- ja etujärjestöjä, sijoittajia sekä kuntia ja alueita. Kaikki vastaukset on toimitettu Kasvuriihi-hankkeen valmisteluryhmän käyttöön.
Vastauksista laaditun yhteenvetoraportin mukaan suurin osa vastauksista liittyi yritystoiminnan edistämiseen sekä tutkimus- ja kehitystoiminnan vahvistamiseen. Myös yritystoiminnan rahoitukseen, osaavan työvoiman saatavuuteen sekä vihreän siirtymän ja viennin edistämiseen liittyi runsaasti ehdotuksia. Ehdotetuista keinoista yleisimpiä olivat suorat tuet sekä julkisen ja yksityisen sektorin välisen yhteistyön eri muodot.
Sääntelyn purkaminen nousi esiin työllistämistä helpottavana keinona
Yritystoiminnan yleisten edellytysten osalta sääntelyn ja byrokratian purkaminen nähtiin keskeisenä keinona helpottaa työllistämistä ja yritystoiminnan sujuvuutta muun muassa lupa- ja rekrytointiprosesseja yksinkertaistamalla. Myös työelämälähtöisen koulutuksen ja jatkuvan oppimisen tukeminen nousivat vastauksissa esiin. Työperäinen maahanmuutto nähdään nopeimpana ja tehokkaimpana keinona lisätä työvoiman määrää ja laatua. Maahanmuuttoprosessien sujuvuus, lupakäytäntöjen nopeuttaminen ja kotoutumispalveluiden laajentaminen ovat tähän liittyviä toimenpiteitä.
Useissa vastauksissa kaupallistaminen nähdään pullonkaulana tutkimustoiminnan hyödyntämiselle. T&K-rahoitusmalliin toivotaan selkeyttä ja elinkaariajattelua, jossa ideat kehittyisivät kaupallisiksi tuotteiksi tehokkaammin korkeakoulujen ja yritysten yhteistyönä. Immateriaalioikeuksien osaamista tulisi kasvattaa erityisesti pk-yrityksissä.
Yritysten investointeja ja pääomasijoituksia tulisi tukea verotuksellisesti
Yritystoiminnan rahoituksen osalta vastauksissa korostuivat valtion rooli riskisijoitusrahastojen kehittämisessä sekä riskipääoman merkitys erityisesti alkuvaiheen kasvuyrityksille. Useiden vastaajien mukaan yritysten investointeja ja pääomasijoituksia tulisi tukea verotuksellisesti. Tuki voisi olla esimerkiksi investointivähennyksiä, T&K-toiminnan tukemista verovähennysten muodossa tai pienyrityksille suunnattuja verokannustimia.
Vihreän siirtymän osalta korostettiin investointien merkitystä infrastruktuuriin ja puhtaan teknologian kehittämiselle. Niitä tukemaan ehdotettiin muun muassa regulaation ja verokannustimien kehittämistä. Viennin edistämiseksi korostettiin tehokkaan markkinoinnin ja brändin rakentamisen tärkeyttä, jotta suomalaiset tuotteet erottuisivat kilpailijoista. Lisäksi esitettiin muun muassa logistiikan parantamista ja verotuksen keventämistä viennin lisäämiseksi ja pk-yritysten kilpailukyvyn parantamiseksi.
Verkkokyselyn ohella Kasvuriihi-hankkeen valmisteluryhmä on saanut runsaasti kirjallisia lausuntoja ja ehdotuksia eri tahoilta. Saadut lausunnot on koottu Kasvuriihi-hankesivuille.
Lisätietoja: Kasvuriihi-hankkeen sihteeristö: Pekka Sinko, talousneuvoston pääsihteeri, 0295 160 189; Saara Tamminen, johtava asiantuntija, 0295 160 895, valtioneuvoston kanslia,
Motiva Oy: Elli Saari, asiantuntija 050 359 3385
Valtioneuvoston sähköpostiosoitteet ovat muotoa [email protected]