Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Skinnarin puheenvuoro suurlähettiläskokouksessa 2022

Arvoisat edustuston päälliköt, hyvät kollegat ja ystävät,

Vuotta 1952 kutsutaan Suomen supervuodeksi. Suomi sai järjestettäväkseen olympialaiset ja pääsi irti sodan seurausten rasituksista, kun viimeinen sotakorvausjuna ohitti Vainikkalan raja-aseman syyskuun 18. päivänä. Myös kulunut vuosi jäänee historiankirjoihin yhdenlaisena Suomen supervuotena. Suomi määrittää profiilinsa tulevana Naton jäsenmaana myöhemmin, mutta jo nyt voidaan sanoa Nato-prosessin lisänneen Suomen tunnettuutta koko maailmassa.

Voimapolitiikan paluu, geopoliittiset jännitteet ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan ovat lisänneet kansainvälisten suhteiden ja ulkopolitiikan merkitystä. Kulunut hallituskausi on osoittanut ulkoministeriön ja sen edustustoverkoston olevan kansallinen voimavara, joka on tuottanut ajantasaista tilannekuvaa ja laadukasta analyysiä sekä valtiojohdolle että koko hallinnolle.
Tästä ansiokkaasta työstä haluankin kiittää lämpimästi teitä kaikkia! 

Ei tarvitse olla ennustaja todetakseen, että kilpailu arvoista, poliittisista järjestelmistä sekä teknologisesta tilasta kovenee ja suhteita Kiinaan ja Venäjään hoidetaan entistä vaikeammassa tilanteessa. Liukuminen kohti lännen ja Venäjän, ja toisaalta lännen ja Kiinan, välisten jännitteiden leimaamaa aikakautta aiheuttaa epävarmuutta. Keskeinen kysymys onkin, mikä on Suomen paikka uudessa maailmassa?

*** 

Toimintaympäristö

Venäjän hyökkäys Ukrainaan muutti turvallisuusympäristöämme perustavalla tavalla ja pakotti miettimään asemoitumistamme uudelleen. Venäjän hyökkäys yhdisti länsimaita ja EU:ta sekä vahvisti transatlanttista yhteistyötä. Se myös korosti entisestään Naton ja Yhdysvaltain roolia Euroopan vakauden takaajana.

Venäjä on valinnut vastakkainasettelun länsimaiden kanssa pyrkien syventämään yhteistyötä muun muassa Kiinan sekä useiden kehittyvien maiden kanssa. Venäjän vaikuttamiskeinoihin kuuluu demokratioita haastavan disinformaation levittäminen ja erilaisten protestiliikkeiden tukeminen. Venäjä pyrkii kasvattamaan vaikutusvaltaansa erityisesti EU:n itäisessä naapurustossa.

Kiina pyrkii hyötymään epäsymmetrisestä suhteestaan Venäjään ja viestii monin tavoin vaikutusvaltansa kasvusta sekä yhteiskuntajärjestelmänsä ylivertaisuudesta. Kiinalle on keskeistä vaikutusvallan vahvistaminen erityisesti Indopasifisella alueella. Brasilian, Etelä-Afrikan, Indonesian ja Turkin rooli poliittisina ja taloudellisina toimijoina sekä globaalin demokratian suunnan indikaattoreina tulee kasvamaan. On mahdollista, että Intia nousee Kiinalle merkittäväksi haastajaksi jo tulevan vuosikymmenen aikana.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan konkretisoi EU-maille riskit, jotka liittyvät riippuvuuteen fossiilisista polttoaineista ja yhdestä pääasiallisesta toimittajasta. Viljan ja perushyödykkeiden osalta riskit realisoituivat globaalisti. Venäjä ja Ukraina tuottavat yli neljänneksen maailmassa myydystä vehnästä ja ohrasta, viidenneksen maissista ja puolet auringonkukkaöljystä. Sodan aiheuttamien tarjontashokkien seurauksena ruoan ja energian hinta on noussut voimakkaasti ympäri maailmaa.

Elintarvikkeiden hintojen nousu on johtamassa laajimpaan häiriöön globaalissa ruokaturvassa sitten toisen maailmansodan. Esimerkiksi vehnän hinnan ennustetaan nousevan vuoden loppuun mennessä jopa yli 40 prosenttia. Maailmanpankin tuoreen ennusteen mukaan elintarvikkeiden hinnat saattavat pysyä poikkeuksellisen korkealla tasolla useiden vuosien ajan.

Sodan aiheuttama hintashokki on erityisen tuhoisa maailman köyhimmille maille. Merkittäviä ongelmia odotetaan lähitulevaisuudessa etenkin Sahelin alueella, Pohjois-Afrikassa ja Lähi-idässä. Afrikassa on 35 valtiota, joiden elintarviketuonnissa Ukrainalla tai Venäjällä on merkittävä rooli.

***

Kauppapolitiikka

Arvoisat kuulijat,

Mitä sitten voisimme tehdä globaalin talouden riskien hallitsemiseksi? EU:ssa käynnistyi jo pandemian ja Kiina-Yhdysvallat-kauppasodan myötä keskustelu kriisinsietokyvyn kasvattamisesta ja ”strategisesta autonomiasta”. Sen johtopäätökset näkyvät osin unionin teollisuuspolitiikassa ja pyrkimyksissä vahvistaa eurooppalaisia tuotantoketjuja ja vähentää riskialttiita riippuvuuksia.

Resilienssin vahvistaminen on keskeisen tärkeää, mutta samalla on muistettava, että EU ei ole erityisen riippuvainen ulkotuonnista. Yli 9000 tullinimikkeen joukossa on vain 233 tuotekategoriaa, joissa unioni on tuontiriippuvainen. Strategisia riippuvuuksiakin löytyy, mutta suurin osa on erilaisia ruoka-aineita ja tekstiilejä eli tuotteita, joita ilman EU varmasti tarvittaessa tulee toimeen. Riippuvuuksia voidaan hallita vaihtoehtoisia toimittajia etsimällä, inventaareja kasvattamalla sekä tuotannon lokaatioratkaisuilla. Ylireagointia on tärkeää välttää.

Riippuvuuksia hallitaan myös uusia kauppasopimuksia solmimalla. EU:lla on laajin kauppasopimusverkosto maailmassa, yli 40 sopimusta liki 80 maan kanssa. Vaikka viime vuosina uusien sopimusten solmimisessa on ollut haasteita, uskon, että kauppasopimusrintamalla on mahdollisuus päästä seuraavien puheenjohtajien aikana eteenpäin.

Muuttuneesta maailmantilanteesta huolimatta Suomen kauppapolitiikan peruslinja ei tule muuttumaan. Olemme jatkossakin vakaita ”kauppaliberaaleja”, vaikka tietyissä tilanteissa meidän onkin kyettävä arvioimaan linjaamme uudelleen suhteessa laajempaan viitekehykseen. Pärjääminen globaalissa kilpailussa edellyttää entistä vahvempaa EU:ta. Se takaa turvallisuutemme ja taloudellisen hyvinvointimme parhaiten pitkällä aikavälillä. Tämä edellyttää seuraavia asioita:

Ensiksi - kuten jo totesin - meidän on kyettävä päivittämään EU:n kauppasopimusverkostoa. Mikäli emme tähän pysty, jäämme armotta jälkeen kilpailijoistamme. Erityisesti indopasifisella alueella edetään kovaa vauhtia, mutta myös Afrikassa suunta on eteenpäin. On tärkeää muistaa, että kauppasopimukset auttavat myös yrityksiämme hajauttamaan riskejään ja parantavat siten resilienssiämme. EU ei voi olla vahva ilman vahvaa taloutta. 

Toiseksi, meidän on tiivistettävä kumppanuuksiamme saman arvopohjan jakavien maiden kanssa. Tämä liittyy sekä tuotantoketjujen turvaamiseen että kykyymme kilpailla kehittyvien maiden markkinoista. Ilman yhteistyötä emme globaalissa kilvassa pärjää. 

Kolmanneksi, meidän on varmistettava, että EU:lla on riittävät instrumentit vastata yksipuolisiin toimiin ja epäreiluun kilpailuun. Ideaalimaailmassa näitä ei tarvita, mutta sellaisessa emme valitettavasti elä. Instrumenttien käytössä täytyy toki välttää ylilyöntejä. Tässä valvominen on tärkeää.

Neljänneksi, meidän on luotava puitteet, jotka mahdollistavat kriittisten kyvykkyyksien syntymisen Eurooppaan ja samalla haitallisten riippuvuuksien vähentymisen. Toimien on kuitenkin perustuttava faktoihin. Edellytysten luominen puolijohteiden tuotannolle Euroopassa on järkevää, koska se vastaa puutteeseen kriittisen tärkeällä sektorilla, mutta tästä ei saa syntyä tukiautomaattia kaikille mahdollisille aloille.

***
Kehitysyhteistyö

Arvoisat kuulijat,

Hallituskausi ei ole ollut kehitysyhteistyönkään saralla helppo. Silti hallitusohjelman kehitysyhteistyötä koskevat tavoitteet on pääsääntöisesti täytetty. Olen tästä saavutuksesta erittäin ylpeä ja siitä suuret kiitokset kaikille kollegoille!

Korona runteli maailman heikoimpia maita ja ihmisiä. Tänä keväänä kuluttajia ja valtiontalouksia haastavat hintojen nousu, inflaatio ja tuotantoketjujen hidastuminen. Näissä haastavissa olosuhteissa Suomi on pystynyt ylläpitämään, ja paikoin jopa lisäämään, kehitysyhteistyötään. Emme jätä heikoimpia vailla tukea vaikeinakaan aikoina.

Tukemme Ukrainaan jatkuu. Kehitysyhteistyömme etenkin opetussektorilla on ollut käynnissä jo vuosia ja olimme liikkeellä ensivaiheen humanitaarisen vasteen kanssa jo samana päivänä, kun Venäjä aloitti sotatoimet. Suunnittelemme paraikaa keskipitkän ja pitkän aikavälin kehitysyhteisyhteistyötä ja jälleenrakennustukea siten, että autamme Ukrainan jaloilleen ja samalla luomme maidemme välille toimivat kaupalliset suhteet.

Kansainvälisen sääntöpohjaisen järjestelmän tulevaisuus ei ole itsestään selvä. YK:n yleiskokouksen äänestäessä maaliskuussa Venäjän sotatoimet tuomitsevasta päätöslauselmasta kyllä-äänet, eli 141 maata, edustivat vain noin 40 % maapallon väkimäärästä. Ukrainan sota on aiheuttanut kovan iskun etenkin joidenkin Afrikan maiden talouksille. Erityisen haastavassa tilanteessa ovat viljoja ja polttoaineita tuovat maat.

Global Gateway -strategia ja Team Europe -aloitteet ovat väylä eurooppalaisten ratkaisujen edistämiseksi globaalissa kilpailussa. Nämä toimet tulee jalkauttaa pikaisesti käytäntöön, sillä markkinoita jaetaan parhaillaan uudelleen koronan ja rikkoutuneiden arvoketjujen jälkimainingeissa. Suomella on Team Europe -toiminnassa vahva profiili etenkin digitaalisten ratkaisujen saralla.

Samalla kun Eurooppa seisoo yhtenäisenä suhteessa Venäjään ja sotatoimien tuomitsemiseen, me emme saa sulkea silmiämme Afganistanilta, Myanmarilta, Syyrialta ja Jemeniltä ja niiltä muilta mailta, joissa ihmisoikeudet tai yhteiskunnan olot elää säällistä elämää ovat haastettuina. Maailmanlaajuinen humanitaarisen avun tarve on nyt historiallisen suuri. Humanitaarisista kriiseistä yksikään ei ole toista tärkeämpi. Kyse on aina ihmisten hädästä.

Järjestimme huhtikuussa Lahdessa Glasgow'n COP-kokouksen jälkeen ensimmäisen korkean tason ilmastokokouksen sopeutumisteemalla. Haluan kiittää valmisteluista etenkin suurlähettiläs Jan Wahlbergia ja hänen tiimiään. Kokousteema osui kansainvälisen ilmastokeskustelun ytimeen. Sopeutumista vaaditaan, vaikka globaalit päästöt ajettaisiin huomenna alas.

Lokakuussa järjestämme Suomessa ensimmäisen ministeritason kokouksen kouluruokailun edistämiseksi maailman köyhimmille lapsille ja nuorille. Tavoite on kunnianhimoinen; saada kouluruokailu kansainväliseksi normiksi vuoteen 2030 mennessä. Jatkan työtä tämän tavoitteen eteen Maailman ruokaohjelma WFP:n kouluruokalähettiläänä. Tavoitteena on myös tiivistää suomalaisten kouluruokailutoimijoiden kaupalliseen toimintaan tähtäävää yhteistyötä ja edistää kouluruokailukonseptien kehittämistä vientituotteina.

Yhteistyömme suomalaisten kansalaisjärjestöjen kanssa on tällä hallituskaudella ollut tiiviimpää kuin kenties koskaan. Järjestöistä moni on tarjonnut viime aikoinakin vaikuttavia väyliä auttamiseen, esim. Ukrainan varainkeruun saralla. Juuri tällaista vahvaa yhteistyötä tarvitsemme nyt Suomessa. Mielenkiinnolla kuulen teiltä esimerkkejä siitä, miten suomalaisten järjestöjen toiminta konkreettisesti näkyy asemamaissanne.

Kehityshaasteiden lisääntyessä, pitkittyessä ja vaikeutuessa on selvää, ettei pelkkä julkinen rahoitus riitä SDG-tavoitteiden saavuttamiseksi. Meidän tulee jatkuvasti kehittää globaaleja kehitysyhteistyön tukimuotoja siten, että ne mahdollistavat joustavia kumppanuuksia julkisten ja yksityisten toimijoiden, kuten yritysten, sijoittajien ja kansalaisjärjestöjen kesken. Julkisen rahoituksen tulee vivuttaa tehokkaammin yksityisiä rahoittajia yhteisten haasteiden ratkaisemiseen. 

Syysistuntokaudella toimitamme Eduskunnalle kattavan tulosraportin, jossa tuomme avoimesti esiin, miten olemme kehitysyhteistyössä onnistuneet. Vastuullisuus, tuloksellisuus ja avoimuus ovat toimintamme kulmakiviä ja mielenkiinnolla itsekin odotan raportin johtopäätöksiä. Kyse on meidän kaikkien yhteisten asioiden hoitamisesta, ja veronmaksajien omistajuus ja tuki riippuvat paljolti juuri tämänkaltaisista seikoista. On tärkeää perustella työtämme selkeästi ja avoimesti myös niille, jotka esittävät kriittisiä mielipiteitä kehitysyhteistyöstä. On lisäksi selvää, että mahdollisten epäkohtien tullessa ilmi puutumme niihin välittömästi.

Yksi Suomen kansainvälisen vaikuttavuuden keskeinen kärki on viime vuosina ollut Suomen aloitteesta perustettu valtiovarainministereiden ilmastokoalitio. Puheenjohtajuutemme päättyy huhtikuussa 2023. On hienoa, että UM:n ja VM:n yhteistyö on ollut niin saumatonta virkamies ja ministeritasolla.

Suomi on yhdessä Indonesian kanssa asettanut kaksi keskeistä tavoitetta puheenjohtajuuskaudelle. Niistä ensimmäinen on talous- ja rahoitusasioiden tuominen kansainvälisen ilmastopolitiikan keskiöön määrittelemällä koalitiolle pysyvä rooli COP-valmisteluissa. Toinen tavoite on koalition jäsenmäärän kasvattaminen nykyisestä 74 maasta 100 maahan ensi huhtikuuhun mennessä. Se on tärkeää, koska 100 jäsentä vastaisi yli 50 prosentin osuutta YK:n, jäsenvaltioista ja yli 70 prosenttia maista, jotka ovat asettaneet hiilineutraalisuustavoitteet. Jäsenmäärän kasvattamisessa lähetystöverkkomme rooli on keskeinen.

***

Viennin- ja kansainvälistymisen edistäminen ja Team Finland

Hyvät ystävät,

Kuten todettu, muuttuva maailma edellyttää meiltä nopeaa reagointia muuttuvaan toimintaympäristöön. Tämä koskee myös viennin- ja kansainvälistymisen edistämis- eli VKE-toimintaa.

Suomen ja kansainvälisen verkostomme tulee olla enemmän läsnä siellä missä voimme luoda kestävää kasvua ja vähemmän siellä mistä tuloksia ei ole luvassa. Tämä edellyttää muutoksia ulkoministeriön ja työ- ja elinkeinonimisteriön alaisten toimijoiden toiminnassa. Kaikkein tärkeintä on yhteisten tavoitteiden laatiminen. Suomella voi olla vain yksi tavoite ja yksi yhteinen joukkue.

Suomi tarvitsee vähintään kahden prosentin BKT:n vuosikasvun hyvinvointivaltion turvaamiseksi. Vahvempi kasvu ja tuottavuus tulevat suurelta osin yritysten kasvun ja investointien kautta. Kansainvälisen kasvun konkretisoimisessa meillä on suuri vastuu. Nykytilanteessa jokainen organisaatio tekee omat tavoitteensa, mikä ei ole tarkoituksenmukaista. 

Suomalaisyritysten kansainvälistymisen tulokset kertovat, että elinkeinorakenteemme ei ole monipuolistunut odotetulla tavalla. Tämä on suuri ongelma Suomen kestävälle kasvulle. Työvoiman saatavuuden parantamisessa ulkomailta Suomeen Virtual Finland tulee todella tarpeeseen, jotta palvelupolut virtualisoituvat konkreettisesti. Yrityksien kansainvälistymistä on tuettava nykyistä vahvemmin ja strategisemmin. Vihreän siirtymän ja digitalisaation ratkaisuissa meidän on oltava mukana jo suunnitteluvaiheessa. Kotimaisessa verkostossa tulee olla mukana kaupunkien ja maakuntien yritysosaaminen. Kaikkien kaupunkien ja maakuntien tulee tehdä vientiä yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. 

VKE-toimintoja on yksinkertaistettava, yhdistettävä kansainväliset toiminnot yhdeksi kokonaisuudeksi ja Team Finland -organisaatioiden ohjausta vahvistettava määrittämällä niille yhteinen strategia ja tavoitteet. Kotimaisen innovaatiojärjestelmän tehtävä on tuottaa yritysten yhteisiä ja omia tarjoamia VKE-toimintaan. VKE-toiminnan tehtävänä on määritellä markkinakohtaiset tavoitteet viennille ja samalla tuoda kohdemarkkinoilla esille Invest in -mahdollisuudet Suomeen. Vienninedistämistoiminta on toteutettava hallinnonalat ylittävänä yhteistyönä, jossa myös korkeakouluilla ja tutkimuslaitoksilla on vahva roolinsa yritysten ja julkisten organisaatioiden rinnalla.

Tärkeää on kuitenkin, että TKI-toiminnot ja vienninedistäminen eivät ole samassa organisaatiossa jatkossa. Vienninedistämisen yhteistä suunnittelu- ja reaktiokykyä talouden rakenteiden ja toimialojen muuttuessa on lisättävä. Yritys- ja liiketoimintatarjoamia kootaan yhteistyössä ja ennakoiden keskeisten Team Finland -toimijoiden välillä. Toimintaa johdetaan yhdessä, sekä räätälöidään ja suunnataan yhteistyössä myös uusille toimialoille, tai rakennetaan tarjoamia, jotka ohittavat perinteiset toimialat kokonaan. Valmisteilla oleva energiateknologian systeemitason ratkaisuja tuova EnergiaSampo on tästä hyvä esimerkki, samoin Nokian 5G-ratkaisujen päälle syntyvät teollisuuden eri toimialojen ratkaisut. Paketoimalla näitä kaupallisiksi kokonaisuuksiksi voimme luoda miljardeja euroja uusia vientituloja.  

*** 
Maakuva

Hyvät ystävät,

Lopuksi vielä muutama sana maakuvasta ja sen merkityksestä. Vahva maakuva suojaa myös toimintaympäristön muutoksissa. Tämä nähtiin jälleen kevään tapahtumien aikana.

Panostuksemme maakuvaan ja sen pitkäjänteiseen rakentamiseen tuottaa tulosta. Suomi on näkynyt kansainvälisessä mediassa enemmän kuin koskaan aiemmin, ja vahvuutemme kuten esimerkiksi yhteiskunnan toimivuus, kokonaisturvallisuus ja huoltovarmuus, ovat nousseet mediassa esille. Meidän on tärkeää hyödyntää tämä momentum. Vaikka Suomen maakuva on mittausten mukaan tänä päivänä historiallisen vahva, suurin haaste meille on edelleen tunnettuuden puute. Sillä on vaikutuksensa kaikkeen, muun muassa investointien, osaajien ja matkailijoiden houkutteluun. Tuote on siis kunnossa, mutta tuotteen markkinoinnissa on viisasta käyttää mahdollisimman laajaa keinovalikoimaa.

Haluankin nähdä entistä vahvemmin kulttuurin osana Suomen kansainvälistä profilointityötä. Suomi ei tällä hetkellä hyödynnä tätä osa-aluetta riittävästi. Lisäämällä suomalaisen kulttuurin tunnettuutta – olkoon se esimerkiksi populaari-, ruoka-, tai kaupunkikulttuuri – tuemme myös Suomen tulevaisuuden ja kansantalouden kannalta tärkeää teemaa eli osaajahoukuttelua. Osaajat kiinnostuvat toki yrityksestä, mutta erityisesti maasta, johon ovat muuttamassa. Kilpailu osaajista on äärimmäisen kovaa ja tässä tarvitaan koko kentän yhteispeliä. Yritysten on tärkeää hyödyntää rohkeasti Suomen vahvaa maakuvaa ja näkisin tässä mieluusti laajaa yhteistyötä yrityskentän kanssa.

***

Ulkoministeriö

Mitä meidän tulisi ulkoministeriönä tehdä ollaksemme paremmissa asemissa vastaamaan globaaleihin haasteisiin?

Meidän on osattava priorisoida ja pystyttävä asettamaan selvät tavoitteet, jotka ohjaavat toimintaamme sekä uskallettava siirtää taka-alalle asiat, jotka eivät ole tärkeimpiä. Tämän tulee ohjata myös resursointia. Tavoitteellisuus, strategisuus ja kyky määritellä tarkemmin mitä missäkin tehdään ja mitä miltäkin taholta odotetaan paitsi tehostaisi, myös helpottaisi toimintaamme. Uskon, että tämä pätee erityisesti edustustoihimme, joissa resurssit ovat usein kortilla.    

Meidän on siis kysyttävä itseltämme, olemmeko toimijoita, jotka pyrkivät muokkaamaan ympäristöä aktiivisesti vai ”perässä juoksijoita”, jotka pyrkivät siihen vain sopeutumaan? Ollaksemme toimjjoita, meidän on vaikutettava meille tärkeimpiin asioihin etupainotteisesti ja strategisesti. Päätös toimijana olemisesta lunastaa myös hallitusohjelman kirjauksen kokoaan suuremmasta Suomesta.

Samalla meidän on huolehdittava siitä, että näyttäydymme hyvänä ja mielenkiintoisena työpaikkana ulospäin ja että pidämme huolta henkilöstömme jaksamisesta. Viimeiset kolme vuotta ovat nostaneet ulkoministeriön osaamisen framille vahvasti, mutta samalla koetelleet jaksamistamme monin tavoin. Tähän on kiinnitettävä jatkossakin huomiota. 

Haluankin esittää lämpimät kiitokseni teille ja koko henkilöstölle erinomaisesta työstä kuluvana vuonna ja toivottaa kaikille antoisia edustustonpäällikköpäiviä!