Kehitysyhteistyön maaohjelmat ovat vahvistaneet Suomen kahdenvälisen yhteistyön tuloksellisuutta ja pitkäjänteisyyttä

Globaalin toimintaympäristön lisääntyvästä epävakaudesta huolimatta Suomen kahdenvälisten maaohjelmien puitteissa on saavutettu hyviä tuloksia. Tuore raportti tiivistää tulokset analyysistä, joka arvioi Suomen kymmentä maaohjelmaa vuosina 2021-2024.

Viime vuosina epävakaisuus on lisääntynyt maailmalla. Suomen pitkäaikaiset kumppanimaat ovat kohdanneet kriisejä, ja kahdenvälistä yhteistyötä on tehty usein nopeasti muuttuvissa ja epävakaissa olosuhteissa, kuten koronapandemian, konfliktien ja vallanvaihdosten keskellä. Poliittiset päätökset Suomessa, uudet painotukset sekä kehityshteistyömäärärahoihin kohdistuneet leikkaukset ovat myös vaikuttaneet yhteistyöhön. Mylleryksestä huolimatta maaohjelmien puitteissa on saavutettu hyviä tuloksia.

Suomen kahdenvälisten maaohjelmien meta-analyysi kertoo, millaisissa olosuhteissa yhteistyötä on tehty, miten toimintaa on kyetty sopeuttamaan muutosten edessä, millaisia tuloksia on saavutettu ja mitä hyötyä siitä on ollut, että ohjelmointia on tehty laajempina kokonaisuuksina yksittäisten hankkeiden sijaan. Tarkastelun kohteena olivat maaohjelmat Afganistanissa, Etiopiassa, Keniassa, Mosambikissa, Myanmarissa, Nepalissa, Palestiinassa, Somaliassa, Tansaniassa ja Ukrainassa.

Muuttuva toimintaympäristö vaatii ennakointia ja mukautumista

Raportin keskeinen johtopäätös on, että kahdenvälisessä yhteistyössä on saavutettu tuloksia. Nopeasti muuttuvissa toimintaympäristöissä maaohjelmia on kuitenkin pystyttävä sopeuttamaan siten, että ne vastaavat paremmin muuttuneita toimintaolosuhteita ja tarpeita. Raportti suosittaa maaohjelmin puitteissa käytettävien dokumenttien ja prosessien virtaviivaistamista ja yksinkertaistamista. Erityisesti hauraissa toimintaympäristöissä tarvitaan myös lisää joustavuutta.

Kestävien kehitystulosten kannalta ennakointi on nopeasti muuttuvassa ja vaikeasti ennustettavassa maailmassa entistä tärkeämpää. Arviointi suosittaa, että skenaarioiden laadinta otettaisiin osaksi kehitysyhteistyön suunnittelua ja toimeenpanoa. Erityisesti tulisi tarkastella kumppanimaiden sopeutumiskykyä mahdollisten äkillisten muutosten edessä.

Viimeaikaiset kehitysyhteistyön määrärahoihin kohdistuneet leikkaukset rajoittavat tulosten vaikuttavuutta, ja saavutettu asema ja suhteet kumppanimaissa ovat uhattuna. Riskinä on myös ulkoministeriön oman asiantuntemuksen häviäminen.

Jatkossa keskeistä on turvata jo saavutetut tulokset. Erityisesti niissä maissa, joissa ei ole jatkossa maaohjelmaa, on tärkeä suunnitella siirtymä muihin yhteistyön muotoihin huolella.

Arviointi suosittaa, että kahdenvälisen kehitysyhteistyön hyvät tulosperustaiset käytännöt otettaisiin huomioon yhteistyön suunnittelussa myös muilla politiikka-aloilla ja –tavoitteissa, kuten kauppa-, ulko- ja turvallisuuspolitiikassa.

Yhteisen analyysin tulokset suunnittelun perustaksi

Meta-analyysin tuloksista keskusteltiin keskiviikkona 12. kesäkuuta 2024 pidetyssä julkistamistilaisuudessa ulkoministeriössä. Tilaisuuden avannut alivaltiosihteeri Pasi Hellman totesi, että meta-analyysi on tehty aikana, jolloin meneillään on monia kehitysyhteistyöhön vaikuttavia muutoksia niin kumppanimaissa, Suomessa kuin myös laajemmin geopoliittisessa toimintaympäristössä. Uusien politiikkapainotusten ja sopeutusten johdosta maaohjelmia ei jatketa kaikissa analyysin kohteena olleissa kumppanimaissa.

”Vaikka Suomen pitkäaikaiset kumppanimaat ovat viime vuosina saaneet eniten Suomen virallista kehitysapua, on hyvä muistaa, että maaohjelmat ovat vain osa maatason rahoitusta. Muita kehitysyhteistyön rahoitusinstrumentteja on yhä enemmän ja ne mahdollistavat monenlaisten kehitystoimien toteutuksen. Pyrimme vahvistamaan synergioita erilaisten yhteistyömuotojen välillä”, Hellman totesi.

Fingon vaikuttamistyön johtaja Ilmari Nalbantoglu välitti tilaisuudessa kansalaisyhteiskunnan näkemyksiä Suomen maaohjelmista ja pohti erityisesti mahdollisuuksia yhteistyön tiivistämiseksi tulevaisuudessa. "Maaohjelmien yhteydessä voitaisiin tehdä enemmän yhteistyötä yli sektori- ja toimijarajojen. Voitaisiinko järjestöjen ja yritysten monipuolista osaamista hyödyntää paremmin maaohjelmien suunnittelussa ja toteutuksessa? Entä voitaisiinko maaohjelmien yhteydessä hyödyntää valtiorajat ylittävää osaamista ja toimintaa? Maaohjelmia on jatkossa vähemmän, mutta järjestöjen työtä edelleen noin sadassa maassa", Nalbantoglu pohti.

Finnfund on ollut aktiivinen investoija muutamissa Suomen pitkäaikaisissa kumppanimaissa jo vuosikymmenten ajan.

”Olemme valmiita jakamaan tietoamme ja sijoitustemme tuloksia näissä maissa, jotta sitä voidaan yhtäältä hyödyntää ulkoministeriön tulevien maaohjelmien suunnittelussa ja toisaalta tulosten säilyttämiseksi niissä maissa, joissa kahdenväliset maaohjelmat päättyvät”, sanoi Finnfundin kehitysvaikutustiimin päällikkö Juho Uusihakala puheenvuorossaan.  

Perinteisestä evaluoinnista poiketen maaohjelmien meta-analyysi oli luonteeltaan osallistava ja alueosastojen maatiimeillä oli aktiivinen rooli paitsi tiedon tuottajina myös sen analysoijana. Lisäksi maatasolla kuultiin Suomen kehityskumppaneita. Synteesiraportin lisäksi meta-analyysitiimi laati maakohtaiset raportit kaikkien kymmenen maaohjelman osalta. Maaraportit julkaistaan pian.