Kehitysyhteistyön sopeutukset tarkentuvat

Hallitusohjelman mukaiset vähennykset kohdistuvat erityisesti maa- ja aluekohtaiseen kehitysyhteistyöhön. Niin sanotut maaohjelmat loppuvat hallituskauden aikana Afganistanissa, Keniassa, Mosambikissa ja Myanmarissa. Vähennyksiä kohdistuu myös monenkeskiseen yhteistyöhön, humanitaariseen apuun sekä kehityspoliittisiin lainoihin ja sijoituksiin.

Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman mukaisesti ulkoministeriön hallinnoimasta varsinaisesta kehitysyhteistyöstä sekä laina- ja sijoitusmuotoisesta kehitysyhteistyöstä vähennetään hallituskauden aikana aikaisempaan budjettikehykseen verrattuna yhteensä 1030 miljoonaa euroa.

Suurimmat vähennykset kohdistuvat maa- ja aluekohtaiseen yhteistyöhön, josta vähennetään kehyskauden aikana yhteensä reilut 500 miljoonaa euroa. Monenkeskisen yhteistyön kokonaistaso laskee noin 160 miljoonaa euroa. Humanitaarista apua vähennetään yhteensä noin 130 miljoonaa euroa varsinaiselta kehitysyhteistyömomentilta. Ukrainan humanitaarisen avun tarpeisiin on varauduttu vastaamaan asianmukaisesti osana Ukrainan kokonaistukea. Näiden lisäksi kehityspoliittisiin lainoihin ja sijoituksiin tehdään vuosittainen 60 miljoonan euron leikkaus.

”Leikkaukset lähtevät siitä, että hallitusohjelman linjaukset toteutuvat ja että nykyisistä sitoumuksista pidetään kiinni. Kehitysyhteistyössä sopeutuksia on parempi kohdistaa selkeisiin kokonaisuuksiin, kuin leikata kaikkialta kategorisesti saman verran”, toteaa ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio.

Suomen tuki Ukrainalle jatkuu järkkymättömänä. Tällä vaalikaudella Ukraina on ylivoimaisesti Suomen suurin kehitysyhteistyökumppani. Hallitusten välinen yhteistyö jatkuu myös Etiopiassa, Nepalissa, Somaliassa ja Tansaniassa. Palestiinassa yhteistyötä jatketaan joulukuussa valmistuneen selvityksen pohjalta, toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset huomioiden.

Keniassa ja Mosambikissa maaohjelmatyyppinen yhteistyö lopetetaan hallitusti kuluvan hallituskauden aikana. Aasiassa suurimmat kehitysyhteistyöbudjetin vähennykset kohdistuvat Afganistaniin ja Myanmariin, joissa Suomi ei tee yhteistyötä maiden hallintojen kanssa.

Maaohjelmien lisäksi sopeutuksia tullaan tekemään läpileikkaavasti kehitysyhteistyössä. Viime syksynä leikkaukset tehtiin muun muassa Vihreään ilmastorahastoon ja Maatalouden kansainväliseen kehitysrahastoon (IFAD), joka on YK-järjestö.

Vähennykset toteutetaan asteittain ja kohti hallituskauden loppua, mikä mahdollistaa hallitun sopeuttamisen ja kehitysyhteistyömäärärahojen tehokkaan suunnittelun. Nykyiset maaohjelmat jatkuvat vuoden 2024 loppuun asti. Vuosien 2024 ja 2025 aikana linjataan muun muassa maittain kohdentuvien kokonaisuuksien jatko sekä kansalaisjärjestöjen ja kehityspankkien uudet rahoituskierrokset.

Tulevina vuosina varsinaisen kehitysyhteistyömomentin kokonaisuus vaihtelee 600–630 miljoonan euron vuositasolla. Lisäksi kehityspoliittiset lainat ja sijoitukset ovat 70 miljoonaa euroa vuodessa. Tämän lisäksi Ukrainaa tuetaan erillisen momentin kautta 58 miljoonalla eurolla vuodessa. Hallituskauden painopisteet tarkentuvat kansainvälisten taloussuhteiden ja kehitysyhteistyön selonteossa keväällä 2024.