Kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda 2030 etenee
Valtioneuvosto käsitteli istunnossaan tiistaina 19. joulukuuta eduskunnan kirjelmän kestävän kehityksen selonteosta. Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy kirjelmän sisältämiin toimiin. Valtioneuvoston helmikuussa antama selonteko ”Kestävän kehityksen Suomi – pitkäjänteisesti, johdonmukaisesti ja osallistavasti” kertoo, miten hallitus toteuttaa ja seuraa globaalia kestävän kehityksen ohjelmaa Agenda2030:a.
Hallitus käsitteli istunnossaan eduskunnan kirjelmää, johon sisältyi kymmenen selontekoon liittyvää kannanottoa. Kannanotot koskevat muun muassa toimenpideohjelman toteutumisen ja vaikuttavuuden arviointia, kansalaisten ja sidosryhmien osallistamista sekä Agenda2030-tavoitteiden lisäämistä osaksi julkisten hankintojen vaatimuksia. Valtioneuvosto merkitsi kirjelmän pöytäkirjaan ja päätti ryhtyä kirjelmään sisältyvästä kannanotosta aiheutuviin toimiin.
Yksi kannanotoista koski toimenpideohjelman toteutumisen ja vaikuttavuuden arvioinnin seuramittareita, jotka samalla konkretisoivat tavoitteita ja toimenpiteitä. Samalla eduskunta painotti, että kestävän hyvinvoinnin edistämiseksi on kehitettävä erityisesti BKT:lle rinnakkaisia hyvinvointitalouden mittareita.
Asiassa on edetty ripeästi. Kansallinen kestävän kehityksen seurantajärjestelmä avattiin valtioneuvoston kanslian verkkosivulla marraskuussa. Järjestelmä perustuu kymmeneen indikaattorikoriin, jotka käsittelevät Suomen kannalta keskeisiä kestävän kehityksen aiheita. Seurantajärjestelmä mahdollistaa myös verkkopohjaisen keskustelun Suomen kestävän kehityksen tilasta, suunnasta ja tulevaisuudennäkymistä. Ensimmäinen marraskuussa avattu kori käsittelee luonnon ja ympäristön tilaa.
Myös vaihtoehtoisia ja rinnakkaisia indikaattoreita BKT:lle on kehitetty. Juuri valmistuneet kestävän kehityksen indikaattorit tarjoavat useita sosiaalisen, ekologisen ja taloudellisen hyvinvoinnin mittareita, joita voidaan käyttää BKT:n rinnalla osana poliittista päätöksentekoa. Hallitus tulee käymään ensimmäisen keskustelun aiheesta helmikuussa omassa strategiaistunnossaan.
Sidosryhmien osallistumista koskevaan kannanottoon liittyen valtioneuvostolla on useita välineitä kansalaisyhteiskunnan ja sidosryhmien osallistumiselle. Näitä ovat muun muassa kestävän kehityksen toimikunta ja kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus, kehityspoliittinen toimikunta, osallistava moniäänisen keskustelun mahdollistava seurantamekanismi ja erilaiset arvioinnit, joita laaditaan selonteon mukaisesti tulevina vuosina.
Eduskunta esitti myös, että toimenpideohjelman toteutuksen painopisteet tulisi kytkeä kaikkiin hallituskauden vaiheisiin, myös hallitusohjelman ja budjetin laadintaan. Kannanottoon liittyen valtiovarainministeriö päätti loppukesästä liittää talousarvioesityksen hallinnonalakohtaisiin pääluokkaperusteluihin osion kestävästä kehityksestä. Ministeriöt raportoivat ensi kertaa elokuussa, miten kestävän kehityksen selonteko ja sen toimeenpano näkyvät hallinnonaloilla vuonna 2018. Laajempi kestävän kehityksen budjetointi aloitetaan vuoden 2019 budjetin valmistelun yhteydessä.
Yksi eduskunnan kannanotoista koski Agenda 2030-tavoitteiden kytkemistä osaksi julkisten hankintojen vaatimuksia. Valtioneuvosto linjasi puolivälitarkastelussaan huhtikuussa, että kestävien ja innovatiivisten hankintojen lisäämiseksi perustetaan verkostomainen osaamiskeskus keväällä 2018. Osaamisverkoston tavoitteena on parantaa hankintojen strategista johtamista sekä kehittää osaamista ja uusia toimintamalleja yhteistyössä hankkijoiden kanssa mm. ilmastotavoitteiden, kiertotalouden ja resurssitehokkuuden edistämiseksi. Yhtenä uutena toimintamallina yhteistyössä kuntien ja kaupunkien kanssa on syksyn aikana kehitetty niin kutsuttua Green Deal -sitoumusta. Sitoumuksella on tarkoitus vauhdittaa organisaatioiden kierto- ja biotalouden sekä puhtaiden ratkaisujen hankintoja. Mallissa kunnat tai kuntayhtymät voivat tehdä valtion kanssa sitoumuksia ja asettaa hankinnoille kunnianhimoisia tavoitteita.
Valtioneuvosto toteuttaa Suomen kestävän kehityksen työtä käsittelevän riippumattoman evaluaation vuonna 2018-19. Evaluaatio antaa kokonaiskuvan Suomen kestävän kehityksen työn tuloksellisuudesta ja vaikuttavuudesta.
Tutustu valtioneuvoston selontekoon
Tutustu eduskunnan kannanottoon
Lisätietoja: erityisasiantuntija Sami Pirkkala, p. 029 516 0487, valtioneuvoston kanslia