Kriisivarautumista medialukutaidosta merivirtoihin – pohjoismaista yhteistyötä Suomen ja Ahvenanmaan puheenjohtajuuskaudella 2025
Suomi luotsasi yhdessä Ahvenanmaan kanssa Pohjoismaiden ministerineuvostoa vuonna 2025. Puheenjohtajuuskauden painopisteinä olivat lapset ja nuoret sekä yhteiskuntaturvallisuus.
Suomen puheenjohtajuuskautta koordinoi ulkoministeriössä pohjoismaisen yhteistyön sihteeristö (PYS) ja sen toteuttamiseen ovat osallistuneet eri ministeriöt omilla sektoreillaan.
”Olemme tyytyväisiä vuoden aikana tehtyyn työhön ja tiiviiseen koordinaatioon valtioneuvoston eri ministeriöiden, Ahvenanmaan maakunnan hallituksen sekä monien yhteistyökumppaneiden kanssa. Puheenjohtajuuskausi on antanut arvokkaan mahdollisuuden vaikuttaa Pohjoismaiden yhteisten tavoitteiden saavuttamiseen aikana, jolloin Pohjoismaiden yhtenäisyys on meille ensiarvoisen tärkeää”, toteaa ulkoministeriön pohjoismaisen yhteistyön sihteeristön päällikkö Ann-Sofie Stude.
Pohjoismaiden välillä kiertävän puheenjohtajuuden keskeisenä lähtökohtana on tukea Pohjoismaiden pääministerien visiota Pohjolasta maailman kestävimpänä ja integroituneimpana alueena 2030.
Yhteinen visio ja sen strategiset painopisteet ohjaavat ministerineuvoston eri sektoreilla tehtävää työtä. Pohjoismaiden ministerineuvoston toiminta on luonteeltaan monialaista ja yhteistyö kattaa lukuisia politiikka-alueita.
Painopisteenä yhteiskuntaturvallisuus
Yksi Suomen ja Ahvenanmaan puheenjohtajuusohjelman painopiste oli yhteiskuntaturvallisuus.
Suomi on johdonmukaisesti korostanut kokonaisturvallisuusajattelun merkitystä ja kiinnittänyt huomiota yhteistyön konkretisoimiseen. Ministerineuvosto tarjoaa luontevan alustan yhteistyölle, koska varautumistyössä on tärkeää huomioida yhteiskunnan eri osa-alueet.
Turvallisuusympäristön muutosten myötä kokonaisturvallisuuteen on viime vuosina kiinnitetty enemmän huomiota myös pohjoismaisella tasolla.
Yhteiskuntaturvallisuutta edistävän yhteistyön tavoitteena on kehittää Pohjolan kriisinkestävyyttä ja kokonaisvaltaista sekä laaja-alaista varautumista erilaisiin siviilikriiseihin ja hybridiuhkiin.
Toukokuussa Turussa ja Paimiossa järjestetyn pohjoismaisen pääministerikokouksen julkilausuma tuo esiin hallitusten vahvan sitoutumisen kokonaisturvallisuuden vahvistamiseen yhteispohjoismaisesti.
Varautumiseen ja yhteiskuntaturvallisuuteen liittyvät teemat ovat olleet vuoden aikana esillä myös muun muassa pohjoismaisesta yhteistyöstä vastaavien ministerien kesäkokouksessa Helsingissä sekä monien sektorikohtaisten ministerineuvostojen toiminnassa. Esimerkiksi opetussektorilla tärkeänä teemana on ollut medialukutaito ja demokratiakasvatus yhteiskunnallisen resilienssin vahvistajina.
Puheenjohtajuuskaudella tartuttiin myös esimerkiksi ilmastonmuutoksen vaikutuksiin Atlantin valtameren virtausjärjestelmään (AMOC). Ilmatieteen laitos sekä Lapin ja Helsingin yliopistot järjestivät ministerineuvoston rahoituksella kansainvälisen seminaarin (Nordic Tipping Point Week) tämän vaikutuksista Pohjolassa. Suomelle on tärkeää edistää pohjoismaisen tiedeyhteisön keskustelua ilmastonmuutoksen vaikutuksista Pohjois-Atlantin merivirtoihin.
Kokouksia Manner-Suomessa ja Ahvenanmaalla
Puheenjohtajuuskauden yhtenä tavoitteena oli vahvistaa entisestään Suomen pohjoismaista profiilia. Puheenjohtajuusvuonna pohjoismainen yhteistyö sai tavallista enemmän näkyvyyttä alueellisesti muun muassa eri puolilla Manner-Suomea ja Ahvenanmaata järjestettyjen pohjoismaisten kokousten, seminaarien ja tapahtumien myötä.
Syyskuussa Maarianhaminassa pidetyn yhteistyöministerikokouksen yhteydessä järjestettiin esimerkiksi korkean tason seminaari pohjoismaisen yhteistyön tulevaisuudesta.
Vuoden 2026 alussa ministerineuvoston puheenjohtajuuden otti Tanska yhdessä Färsaarten kanssa.
Suomi toimii vuonna 2026 puheenjohtajana Pohjoismaiden neuvostossa, joka on Pohjoismaiden parlamenttien välinen yhteistyöfoorumi.