Kyselytutkimuksen mukaan suomalaisten tuki kehitysyhteistyölle jatkuu – humanitaarista apua pidetään tärkeimpänä kehitysyhteistyön muotona

Selvä enemmistö suomalaisista pitää humanitaarista apua tärkeänä ja vaikuttavana kehitysyhteistyön muotona. Kyselytutkimuksen mukaan yli 90 prosenttia vastaajista on sitä mieltä, että humanitaarinen hätäapu Ukrainalle on tärkeää. Ulkoministeriön Taloustutkimukselta tilaaman mielipidetutkimuksen mukaan suhtautuminen kehitysyhteistyöhön jakautuu edelleen vastaajien sukupuolen ja puoluekannatuksen mukaan.

Yritysten rooliin kehitysyhteistyössä suhtaudutaan myönteisesti

Enemmistö suomalaisista suhtautuu yritysten rooliin kehitysyhteistyössä positiivisesti. 70 prosenttia suomalaisista pitää yritysten roolia tärkeänä. Kehitysyhteistyövarojen käyttöä yksityisen pääoman ohjaamiseen kehitysmaihin kannattaa reilu puolet vastaajista.

Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa, humanitaariset kriisit sekä luonnon tuhoutuminen olivat vastaajien mukaan keskeisimmät vaikuttajat humanitaarisen avun tarpeen ja kehitysyhteistyön taustalla. 85 prosenttia vastaajista arvioi, että Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa lisää kehitysyhteistyön ja humanitaarisen avun tarvetta.

Kehitysyhteistyön tuloksellisuus jakaa suomalaisia. 40 prosenttia vastaajista arvioi, että Suomen kehitysyhteistyöllä saadaan tuloksia melko tai erittäin hyvin, kun taas 45 prosenttia kokee, että kehitysyhteistyöllä ei saada odotettuja tuloksia.

80 prosenttia vastaajista pitää köyhyyden poistamista ja eriarvoisuuden vähentämistä globaalisti tärkeänä.

Naiset keskimäärin suopeampia kehitysyhteistyön rahoitukselle

Suhtautuminen kehitysyhteistyöhön jakautuu viime vuosien tapaan vastaajien sukupuolen, iän ja puoluekannatuksen mukaan. Suhtautuminen on muuttunut eri vastaajaryhmissä hieman kriittisemmäksi viime vuoteen verrattuna, mutta pysyy edelleen tätä edeltäviä vuosia positiivisempana. Kaikissa ryhmissä kehitysyhteistyön määrärahojen lisäämiselle on enemmän kannatusta kuin leikkaamiselle. 47 prosenttia lisäisi kehitysyhteistyön määrärahoja, kun 31 prosenttia leikkaisi määrärahoista tai lopettaisi kehitysyhteistyön kokonaan. Naisvastaajista 53 prosenttia kannattaa Suomen kehitysrahoituksen lisäämistä, miehistä rahoitusta kasvattaisi 41 prosenttia vastaajista.

Kehityskysymyksissä luotettavimpina tiedonlähteinä pidetään edelleen viranomaisia. Lähes 78 prosenttia vastaajista pitää viranomaisten antamaa tietoa Suomen tuella tehtävästä kehitysyhteistyöstä vähintään melko luotettavana. Noin 60 prosenttia vastaajista piti melko luotettavina lähteinä myös kansalaisjärjestöjä ja tiedotusvälineitä.

Ulkoministeriön Taloustutkimukselta tilaamassa kyselytutkimuksessa selvitettiin suomalaisten käsityksiä ja mielipiteitä kehitysyhteistyöstä. Kyselytutkimus perustuu 1165 vastaajan aineistoon ja tulokset on painotettu väestöä edustavaksi sekä viimeisimmän puoluekannatuksen mukaisesti. Tutkimuksen virhemarginaali on ±3,1 prosenttiyksikköä.

• Tutkimusraportti (PDF)