Lainsäädännön arviointineuvosto: lakiesitysten laatu heikkeni vuonna 2021

Lainsäädännön arviointineuvoston vuosikatsauksessa 2021 halutaan kiinnittää erityistä huomiota lainvalmistelun johtamiseen ja suunnitteluun. Ministeriöiden poliittisen ja virkajohdon tulisi lisätä sekä valmistelun resursseja että antaa sille riittävästi aikaa. ”Arviointineuvosto on huolissaan säädösvalmistelun laadusta. Lainvalmistelun johtaminen ja suunnittelu ovat tässä avainasemassa”, arviointineuvoston puheenjohtaja Leila Kostiainen toteaa.

Vuonna 2021 lainsäädännön arviointineuvosto antoi lausunnon 45:stä hallituksen esityksestä ja yhdestä U-kirjelmästä. Lukumäärä on neuvoston kuuden vuoden historian suurin ja antaa siten aiempaa kattavamman kuvan lainvalmistelun laadusta. 

Viime vuonna arviointineuvoston arvioimat hallituksen esitykset olivat laadultaan hieman heikkotasoisempia kuin aiempina vuosina. 

Arviointineuvoston havaintojen mukaan puutteet hallituksen esityksissä vuonna 2021 olivat hyvin samanlaisia kuin edellisvuosina. Lausunnoissa kiinnitettiin eniten huomiota 

• esitysten ymmärrettävyyteen ja selkeyteen
• määrällisen arvioinnin, kustannusten ja hyötyjen kuvaamiseen
• lain muutostarpeen ja nykytilan kuvaamisen puutteisiin.

Lisäksi arviointineuvosto havaitsi parannettavaa muun muassa vaihtoehtoisten toteutustapojen kuvaamisessa, tavoitteiden asettelussa sekä riskien ja epävarmuuksien arvioinnissa. 

Arviointineuvosto seuraa lausuntojensa vaikuttavuutta vertaamalla eduskunnalle annettuja hallituksen esityksiä arviointineuvostolle annettuihin luonnosesityksiin. Viime vuosina yli puolet neuvoston antamista suosituksista ja kehotuksista on otettu huomioon kokonaan tai osittain hallituksen esityksissä. Vuonna 2021 palautteesta huomioitiin hieman yli 60 %, mutta kokonaan huomioitujen suositusten ja kehotusten määrä laski. 

Ministeriöiden tulisi ajoittaa hallituksen esitysluonnosten toimittaminen arviointineuvostolle riittävän valmiina, mutta kuitenkin siten, että ministeriöissä on edellytykset ottaa lausunnossa annettu palaute huomioon. Tällöin ministeriöissä jää riittävä aika lausunnon huolelliseen läpikäyntiin ja hallituksen esitysluonnoksen vaikutusten arviointien muokkaamiseen tai teettämiseen.

”Lainsäädännön arviointineuvosto ei voi täyttää tarkoitustaan, jos arviointineuvoston lausuntoa ei oteta lainvalmisteluprosessissa huomioon. Tällöin hallitusten esitysten laatukaan ei parane. Arviointineuvosto pitää tilannetta huolestuttavana ja peräänkuuluttaa ministeriöiltä konkreettisia toimia asian korjaamiseksi. Kyse on pitkälti aikataulutuksesta”, puheenjohtaja Kostiainen sanoo.

Vuosikatsaus on toimikaudelle 2019–2022 asetetun arviointineuvoston viimeinen.

Vuosikatsauksessa esitetään yleisiä havaintoja lainvalmistelun laadusta ja arviointineuvoston toiminnasta pidemmältä aikaväliltä. Vuosikatsauksessa tarkastellaan myös sitä, miten arviointineuvoston toimintaa ja säädösvalmistelua voitaisiin kehittää.

Lainsäädännön arviointineuvoston perimmäisenä tavoitteena on lainvalmistelun laadun parantaminen. Arviointineuvoston tärkein tehtävä on arvioida hallitusten esitysten vaikutusten arviointien laatua. 

”Arviointineuvosto on joutunut toimikaudellaan toistuvasti kiinnittämään huomiota sellaisiin hallituksen esitysten kohtiin, jotka eivät ole suoraan liittyneet vaikutusten arviointiin, mutta ovat olennaisia vaikutusten arviointien luotettavuuden kannalta. Tällaisia ovat esimerkiksi tavoitteiden selkeys, esityksen ymmärrettävyys ja vaihtoehtojen kuvaaminen”, puheenjohtaja Kostiainen painottaa.

Lisätietoja: Lainsäädännön arviointineuvoston puheenjohtaja Leila Kostiainen, p. 0400 805 417
Erityisasiantuntija Annika Collin, lainsäädännön arviointineuvoston sihteeristö p. 046 923 1001