Talouspolitiikka-kirjoitussarja
Ministeri Lintilä: Energiakriisin ratkaisemisessa toimii viisas energiapolitiikka
Suomi on kohdannut yhdessä muun Euroopan kanssa energiakriisin. Kriisin syy on yksiselitteinen – Venäjän hyökkäys Ukrainaan. Lisäksi Venäjä kiristää energia-aseellaan Eurooppaa. Suomeen ei Venäjältä energiaa oleellisia määriä tule. Kevään ja kesän aikana sähkön, hakkeen, putkikaasun, hiilen ja öljyn tuonti Venäjältä päättyi. Venäjän kauppa voi nyt olla historiaa pidemmäksi aikaa, ja sen mukaan pitää elää.
Erityisesti sähkön hinta on kriisistä johtuen erittäin korkea, mutta historiallisen kovia hintoja maksetaan tällä hetkellä melkein kaikista energiamuodoista. Korkeat energianhinnat nakertavat talouttamme ja aiheuttavat hankaluuksia monelle. Onneksi riippuvuutemme maakaasusta oli muuta Eurooppaa vähäisempää. Putkikaasun lisäksi öljyn, kivihiilen, sähkön ja puun tuonti Venäjältä on loppunut.
Energiansaatavuuden häiriöt ovat mahdollisia tulevana talvena. Yhteisesti vastuuta ja huolta asiasta kantaen pystymme välttämään sähkökatkot, kun sopeutamme sähkönkäyttöämme huippukulutusaikoina. Lisäksi teemme hartiavoimin töitä, että sähkön saanti turvataan ja että yhteiskunnallisesti merkittävät toiminnot suojataan.
Epätoivottavia tapahtumia kuitenkin voi eteen tulla. Tarvitaan suomalaisten perinteisiä vahvuuksia: ennakointia, varautumista ja sisua. Kylmä tuuli puhaltaa idästä, mutta se ei eurooppalaisia kaada.
Jokaisen meistä on syytä tarkastella omia energiankäyttötottumuksiaan. Käynnistimme 10.10.2022 energiansäästöviikolla Astetta alemmas -kampanjan. Helposti toteutettavat ja tehokkaat valinnat tuodaan kaikkien tarjolle selkosuomella. Itse olen luvannut alentaa asuntoni lämpötilaa asteella.
Kokonaan energiankäyttöä ei voi lopettaa. Hallitus tarjoaa kuluttajille helpotusta sähkölaskuun useilla eri tavoilla. Eduskunnan käsittelyssä olevasta sähköpaketista löytyy muun muassa tukia ja verohelpotuksia tilanteesta eniten kärsiville. Lapsiperheille maksetaan ylimääräinen lapsilisä ja sähkövähennys kohdistuu erityisesti sähkölämmitteisten omakotitalojen asukkaille. Hallitus tukee myös teollisuuden kilpailukykyä muun muassa sähköistämistuella.
Monen suomalaisen vakaa, kiinteähintainen sähkösopimus perustuu toimiviin sähkön johdannaismarkkinoihin, joissa kauppaa käyvät yritykset. Vakuusvaatimusten vuoksi monien energiayritysten kyky osallistua markkinoille on heikentynyt. Kolmas lisätalousarvio sisältää 10 miljardin takaus- ja lainapaketin sähkön johdannaismarkkinoiden toiminnan turvaamiseksi.
Aiemmalla työllä rakennamme tulevaisuutta. Suomen energiajärjestelmää on rakennettu viisaasti kotimaisuus ja kustannustehokkuus huomioiden. Energianhankintoja on toteutettu monipuolisesti eri lähteistä ja eri teknologioita hyödyntäen. Äkillisessä energiamarkkinoiden shokkitilanteessa suomalainen yhteiskunta on näyttänyt joustavuutensa. Haaste on kaikkea muuta kuin ohi, mutta tilanteemme on montaa muuta maata parempi.
EU-vaikuttamisessa Suomi on ja tulee olemaan tarkkana. Kaikki päästöttömät energiamuodot, mukaan lukien ydinvoima, bioenergia ja muut uusiutuvan energian muodot tarvitaan siirryttäessä kohti toimintavarmaa vähähiilistä energiajärjestelmää. EU-tason toimet energian saatavuuden turvaamiseksi ja hintojen nousun hillitsemiseksi pitää suunnitella fiksusti markkinoita sotkematta ja aidosti tavoiteltuja vaikutuksia tuottaviksi.
Sodat aiheuttavat tuskaa ja kuolemaa, mutta nopeuttavat innovaatiotoimintaa. Napoleonin sotajoukkojen huoltamiseksi keksittiin säilykkeet. Ensimmäisen maailmansodan myötä yleistyivät teepussit ja vetoketjut. Mikroaaltouuni keksittiin toisen maailmansodan aikana.
Karmaiseva sota Ukrainassa pakottaa meidät innovoimaan ja uudistumaan energian saralla. Energiatehokkuus, vety ja uudet teknologiat muuttuvat mahdollisuuksista todellisuudeksi, kun pakkokin on. Hallitus on viime aikoina ohjannut kaikkiaan noin miljardi euroa vauhdittamaan uusia energiainvestointeja. Puhdas sähkö on kuin tulevaisuuden öljyä ja uusiutuva vety maakaasua.
Samalla hallitus katsoo vieläkin kauemmas. Globaali kilpailu innovaatioiden kaupallistamiseksi ja osaajien houkuttelemiseksi kiihtyy. Hallitus edistää tutkimus- ja kehittämisinvestointeja ja luo polkua tutkimus- ja kehittämismenojen nostamiseksi 4 %:iin bruttokansantuotteesta.
Pienenä vientimaana meillä on mahdollisuus kasvattaa hiilikädenjälkeämme globaalisti. Tiivistämme aktiivisesti kauppasuhteitamme eri maihin kaikilla mantereilla. Suomea tulee myös rakentaa niin, että kansainväliset huippuosaajat haluavat työskennellä ja rakentaa elämäänsä täällä.
Nyt on Suomen paikka näyttää, että meistä on tulevaisuuden fossiilittoman energiamaailman ja vihreän teollisuuden keskukseksi. Kohdataan haasteet ja rakennetaan tulevaisuus – yhdessä.
Mika Lintilä
Elinkeinoministeri
Talousneuvoston Talouspolitiikka-kirjoitussarjassa neuvoston jäsenet ja asiantuntijat kirjoittavat talouden ajankohtaisista kysymyksistä sekä taustoittavat talousneuvostossa käsiteltäviä asioita.