Hyppää sisältöön
Valtioneuvosto ja ministeriöt
Media

Ministeri Skinnarin puhe kehityspolitiikan ylivaalikautisen selonteon lähetekeskustelussa

Ulkoministeriö
14.9.2021 14.07
Puhe

Kehityspolitiikan ylivaalikautisen selonteon lähetekeskustelu 14.9, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari (Muutosvarauksin)

 

Arvoisa puhemies,


Keskustelemme tänään ensimmäistä kertaa Suomen kehityspolitiikan ylivaalikautisesta johdonmukaisuudesta ja vaikuttavuudesta. Hallitusohjelma edellytti selonteon laatimista, mutta syy ja tarve ovat syvemmällä: miten suomalaisen kehitysyhteistyön äkkikäännöksistä päästään eroon? Mitkä ovat ne periaatteet, joita eduskuntapuolueet ja suomalainen yhteiskunta voivat mahdollisimman laajasti tukea? Vain pitkäjänteisellä työllä saavutetaan pysyviä kehitystuloksia, ja niitä me kaikki tässä salissa perään kuulutamme. Selonteko vahvistaa suomalaista kehityspolitiikkaa ja –yhteistyötä ohjaavat periaatteet, arvot ja tavoitteet.

Selonteon valmisteluun on osallistunut kaikkia eduskuntapuolueita edustava parlamentaarinen seurantaryhmä, jota kiitän lämpimästi. Arvostan panostanne korkealle. Selontekoa laadittaessa on myös kuultu Kehityspoliittista toimikuntaa sekä monipuolisesti sidosryhmiä, joille myös esitän kiitokset. Laajasti jaetun yhteisen näkemyksen kirjaaminen tähän selontekoon on merkittävä saavutus.

Viime viikkojen tapahtumat Afganistanissa ovat alleviivanneet sitä, että kehityspolitiikka on erottamaton osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Kehitysyhteistyö ja humanitaarinen apu ovat tärkeässä roolissa kansainvälisen yhteistyön keinovalikoimassa vakaamman ja turvallisemman maailman puolesta.

Kehityspolitiikalla vaikutetaan rajat ylittäviin ilmiöihin, joissa maiden on pakko toimia yhteistyössä. Se on raide, jolla maat pystyvät löytämään ratkaisuja yhteisiin ongelmiin silloinkin, kun suurvaltojen ristipaine tukkii perinteisen turvallisuuspolitiikan kanavia.

Suomen pitää olla aktiivinen ja tarjota ratkaisuja kysymyksiin, jotka meihinkin vaikuttavat. Ulkopuolelle jääminen olisi vahingollista ulkopoliittisen asemamme, kansainvälisten suhteidemme, kaupan ja viennin kannalta. Yksin on helppo jäädä, vaikeampaa on rakentaa yhdessä. Sääntöpohjainen monenkeskinen kansainvälinen järjestelmä onkin Suomelle elintärkeä. Aktiivisena ulko- ja kehityspolitiikan toimijana olemme muuttamassa tätä järjestelmää entistä toimivammaksi. Kehityspolitiikan ja -rahoituksen kautta vaikutetaan lisäksi siihen, millaiset arvot ja järjestelmät vallitsevat tulevaisuudessa ja mihin taloudellinen ja teknologinen kilpailu johtavat.

Arvoisa puhemies,

Kehityspolitiikan perustana on YK:ssa yhteisesti hyväksytty Agenda 2030 ja päämääränä köyhyyden poistaminen ja eriarvoisuuden vähentäminen. Selonteon valmistuminen osuu aikaan, jossa ensimmäistä kertaa 30 vuoteen köyhyys maailmassa on lisääntynyt. Koronapandemia on kasvattanut sosioekonomisia ongelmia ja pahentanut velkakriisiä kehittyvissä maissa. Konfliktit ovat lisääntyneet. Tällä kaikella on maailmanlaajuisia vaikutuksia, myös Suomeen.

Selonteko linjaa, että kehitysyhteistyössä panostetaan jatkossakin Suomen pitkäjänteisiin vahvuusalueisiin. Naisten ja tyttöjen asema ja oikeudet ovat edelleen selkeä ykköspainopiste. Ylivaalikautisuus on tärkeä uudistus, sillä tulosten saavuttaminen vaatii vuosikymmenten mittaista sitkeää työtä vaikkapa koulutuksessa, terveydenhuollossa tai luonnonvarojen kestävässä käytössä.

Suomen kehitysyhteistyöllä vahvistetaan konkreettisesti esimerkiksi metsänhoitoa Tansaniassa, maanhallintaa Etiopiassa, kestäviä verojärjestelmiä yhdessä Afrikan verohallintojen kanssa, vesihuoltoratkaisuja Nepalissa ja opetussektoria Mosambikissa. Näille kaikille yhteistä on järjestelmätason muutoksen tavoitteleminen ja kumppanimaan vahva oma sitoutuminen.

Loppujen lopuksi kehityspolitiikan vaikutukset ovat usein samoja asioita, joista täällä eduskunnassakin keskustellaan suomalaista yhteiskuntaa kehitettäessä. Neuvola ja digitaalinen verotus ovat esimerkkejä, joita me olemme kansakuntana rakentaneet ja jotka nyt voivat olla isossa roolissa kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa.

Pitkäjänteisyyden lisäksi selonteko linjaa kehityspolitiikan uudistuksista. Keskeisiä ovat muun muassa innovaatioiden ja digitalisaation kasvava rooli kehityksen mahdollistajina. Vahvistamme myös Suomen asemaa kansainvälisenä innovaatiokeskittymänä. Konkreettinen virstanpylväs tälle saadaan, kun UNICEF siirtää alkusyksystä osan innovaatiotyöstään New Yorkista tänne Suomeen.

Tavoittelemme suomalaisen yhteiskunnan osaajien entistä vahvempaa osallistumista kehityspolitiikkaan, mukaan lukien yksityisen sektorin toimijat sekä tutkimus- ja koulutusinstituutiot. Kansalaisjärjestöt ovat jatkossakin tärkeitä kumppaneita, jotka työnsä kautta edistävät samalla vapaan kansalaisyhteiskunnan toimintakykyä kehittyvissä maissa. Ilman kumppanuuksia työ jää pistemäiseksi. Tämän vuoksi ulkoministeriö on perustanut Helsingin yliopiston kanssa Oikeusvaltiokeskuksen ja tänä syksynä Opetushallituksen yhteydessä aloittaa Opetusalan kehitysyhteistyön osaamiskeskus.

Vahvistamme kaupan ja kehityksen yhteisvaikuttavuutta, jolla tuemme suomalaisen osaamisen ja yritysten menestymistä maailmalla. Meidän on ajettava loputkin siilot alas kaupan ja kehityksen yhteisvaikutusten tieltä ja saatava yksityinen sektori mukaan tulokselliseen tekemiseen. Ilmastopolitiikka, kestävä kehitys sekä ihmisoikeuksiin liittyvät haasteet tarvitsevat ratkaisuja. Suomella niitä on. Meidät tunnetaan niin teknologisista kuin sosiaalisista innovaatioista ja ratkaisukeskeisyyttämme arvostetaan.  

Kehittyville maille suunnatun investointituen kautta on muun muassa käynnistetty Etiopiassa järjestelmätason ilmastoratkaisu, joka hyödyntää suomalaista meteorologian teknologiaa ja osaamista varautumisessa ja sopeutumisessa sään ääri-ilmiöihin ja ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. Suomalainen huippuosaaminen on siis etulinjassa.

Arvoisa puhemies,

Palaan vielä muutamalla sanalla Afganistaniin, jossa Suomen diplomaattinen läsnäolo ja kehitysyhteistyö on tällä hetkellä keskeytetty, humanitaarisen avun jatkuessa. Viimeisen 20 vuoden kehitysyhteistyön tulokset eivät kuitenkaan valu hukkaan. Suomen ja kansainvälisen yhteisön pitkäaikaisen tuen ansiosta Afganistanissa on nyt enemmän koulutettuja, terveempiä ja valveutuneempia kansalaisia, kuin jos emme olisi tehneet maassa kehitysyhteistyötä. Tämä kapasiteetti ei mene hukkaan ja se näkyy myös Afganistanissa käytävässä keskustelussa: tyttöjen koulunkäynnin jatkumista on vaadittu ja median toimintaedellytyksiin kiinnitetty huomiota.

On kysytty, jäikö käteen mitään pitkäkestoisia kehitysvaikutuksia. Jäi. Esimerkiksi lukutaito on kestävä kehitystulos, jota ei voi viedä keneltäkään pois. Vuonna 1979 noin 18 % yli 15-vuotiaista afgaaneista oli lukutaitoisia. Nyt tuo osuus on 43 % ja ikäluokassa 15-24 –vuotiaat jo 65 %. 

Suomen kehitysyhteistyötä toteutetaan yhä useammin hyvin vaikeissa ja riskialttiissa ympäristöissä eli siellä missä avun tarve on suurinta. Toiminta hauraissa maissa sisältää aina riskejä ja suunnittelemme avun niin, että riskit minimoidaan ja apu hyödyttää mahdollisimman monia ja menee perille mahdollisimman tehokkaasti.

Kehitysyhteistyö on keino, ei päämäärä. Pitkällä tähtäimellä tavoitteenamme on tehdä itsemme tarpeettomiksi ja saattaa kehittyvät maat omalle, vakaalle polulleen. Valitettavasti tämä aika ei ole vielä käsillä monissa maissa, mutta on toteutunut pitkälti esimerkiksi Vietnamissa, jonka parlamentin puhemies minun oli ilo viime lauantaina tavata. Keskustelimme kaupasta ja matkailusta, emme enää kehitysyhteistyöstä.

Suomen kehitysyhteistyö on tehokasta ja saa aikaan tuloksia, joista annetaan laaja raportti eduskunnalle jälleen ensi vuonna. Tulosohjausta, riskien ja laadun hallintaa sekä hallinnollisia menettelyjä on kehitetty aktiivisesti viime vuosien aikana, ja esimerkiksi OECD:n vertaisarvion seurannassa saimme tänä keväänä erittäin myönteisiä arvioita näiltä alueilta.

Kehitysyhteistyörahoituksen tarve säilyy suurena. Selonteko linjaa, että tavoittelemme määrärahatasoa, joka vastaa YK:ssa annettua sitoumusta käyttää kehitysyhteistyöhön 0,7 % bruttokansantulosta. Tavoitevuodeksi 0,7 %:n tason saavuttamisessa asetettiin vuosi 2030. Olemme tämän tavoitteen saavuttamisessa kaukana pohjoismaisista kumppaneistamme. YK-tavoitteet ovat prosenttiosuuksia kunkin maan BKTL:stä, ja maan talouden kunto vaikuttaa samalla maan kykyyn osallistua kehitysrahoitukseen. Suomi tarkastelee kehitysyhteistyön rahoitusta huomioiden kokonaistaloudellisen tilanteensa.

Arvoisa puhemies,

Haluan vielä lopuksi kiittää ulkoministeriön virkakuntaa hyvästä työstä selonteon koordinoinnissa ja valmistelussa, sekä kaikkia muita selonteon valmisteluun osallistuneita tahoja. Odotan mielenkiintoista keskustelua täällä salissa ja valiokunnissa. Kiitos.

***

 
Sivun alkuun