Hyppää sisältöön
Valtioneuvosto ja ministeriöt
Media

Ministeri Thomas Blomqvistin puhe suurlähettiläskokouksessa 23.8.2021

Ulkoministeriö
23.8.2021 12.35
Puhe

Arvoisat suurlähettiläät, hyvät kollegat, bästa vänner, Kun vuosi sitten puhuin tällä foorumilla, toivoin totisesti, että koronapandemia olisi jo taittunut ja olisimme palanneet normaalimpaan elämänmenoon. Näin ei vielä ole, ja mekin tapaamme taas etänä.

Alan ammattilaisina olette kokeneet, miten pandemiahallinta on siirtänyt suuria tapaamisia ja haitannut kansainvälistä yhteistyötä. Toisaalta olette myös nähneet, ja olleet mukana näyttämässä, miten asioita voi tehdä uudella tavalla. Näissä muuttuneissa olosuhteissa olen erittäin tyytyväinen, että sain koottua pohjoismaiset kollegani paikan päälle kesäkuussa jopa trooppisen helteiseen Porvooseen.

 

Kuten hyvin tiedätte, Suomi toimii kuluvana vuonna puheenjohtajana Pohjoismaiden ministerineuvostossa. Porvoon kokous kuuluu niihin hyvin harvoihin monenvälisiin kokouksiin, jotka Suomessa on pandemian puhkeamisen jälkeen voitu järjestää. Käytännössä kyse oli hybridikokouksesta; osa ministereistä ja virkamiehistä osallistui paikan päällä, osa etäyhteydellä. Mielestäni oli perusteltua, että pohjoismaiset yhteistyöministerit kokoontuivat heti kun oli suinkin mahdollista. Tapaamalla halusimme myös alleviivata, että Pohjoismaat etsivät ratkaisuja yhdessä ja että pandemia on korostanut pohjoismaisen yhteistyön tarvetta entisestään.

 

Kuten jo viime vuoden kokouksessa totesin, pohjoismaisen yhteistyön tila ja eetos on korona-aikana puhuttanut paljon. On pohdittu, ovatko läheiset suhteemme ajaneet karikkoon, kun maat ovat tehneet tartuntalukujen valossa omia johtopäätöksiään ja valinneet osin eri linjoja pandemian hoidossa. Yhteistyöministereiden piirissä näitä haasteita on käsitelty tiiviisti läpi kriisin. Olemme voineet todeta, että luottamus maidemme välillä on haasteidenkin keskellä säilynyt vahvana.

 

Toivon seuraavaksi isännöiväni kokousta syyskuussa Ahvenanmaalla, läheisessä yhteistyössä Ahvenanmaan ministerikollegani kanssa. Ministerikokouksen vieminen Ahvenanmaalle on erityisen perusteltua koska Ahvenanmaa edustaa niitä rajaseutuja, joissa rajaliikenteen rajoituksista on kärsitty erityisesti. Kokous Ahvenanmaalla juhlistaa osaltaan myös näiden rauhan saarien itsehallinnon 100-vuotismerkkivuotta. Tämäkin on osa vahvaa pohjoismaista brändiä, jossa demokratia, osallistuminen ja hyvinvointi paiskaavat menestyksellä kättä.

 

Pandemian jälkeisen uuden normaalin tulisi nähdäkseni sisältää vielä enemmän pohjoismaista yhteistyötä ja yhteydenpitoa. Pohjoismaat ovat Suomelle hyvin läheinen ja tärkeä viiteryhmä, ja keskusteluyhteyden on oltava aktiivisessa käytössä sekä hyvällä että huonolla säällä. Koronakriisin aikana on tullut selväksi, että Pohjoismaiden kansalaiset odottivat yhteistyöltä enemmän. Onkin syytä vielä vahvistaa ja syventää yhteistyötä, ja sen teemme ottamalla oppia koronakriisistä.

 

Hyvät ystävät,

 

Eräs puheenjohtajuuskautemme pääteema on huoltovarmuus- ja varautumisyhteistyön kehittäminen. Aihetta on vuoden aikana käsitelty usealla sektorilla ja monissa pohjoismaisissa kokoonpanoissa. Olen vakuuttunut siitä, että tämä työ kantaa hedelmää. Yhtenä konkreettisena esimerkkinä voisin mainita elinkeinoministereiden johdolla käydyt keskustelut rokotetuotannon yhteispohjoismaisista mahdollisuuksista sekä siihen liittyvän pilottihankkeen suunnittelun. Ulkopoliittinen instituutti tulee myös tuottamaan meille jatkotyön tueksi selvityksen siitä, millä tolalla huoltovarmuus- ja varautumisyhteistyömme tänään on ja minkälaisia mahdollisuuksia yhteistyön tiivistämiselle on jatkossa. Pohjoismaiden yhteinen tahtotila on selvä; yhdessä olemme paremmin varautuneita ja yhdessä resilienssimme on vahvempi, kun jokin uusi kriisi taas koettelee meitä.

 

Bästa ambassadörer,

 

Pandemin har satt sin prägel på det nordiska samarbetet även under vårt ordförandeskapsår i ministerrådet. Coronakrisen har visat att inget kan tas för givet. För att uppnå vårt mål om tätare integration i Norden är det viktigt att vi så snabbt som möjligt kommer tillbaka till vår gemensamma och traditionella ”guldstandard” – den fria nordiska rörligheten. Det finns dessutom en mängd andra frågor där vi kan ta lärdom av det gångna året, söka gemensamma lösningar, och målmedvetet besluta att agera tillsammans.

 

I Nordiska ministerrådets olika sektorer görs nu utredningar för att samla och bearbeta lärdomarna av coronatiden. För att bidra till helheten har vi samarbetsministrar startat några oberoende kartläggningar. Vi har till exempel gett minister Jan-Erik Enestam i uppdrag att göra en strategisk utredning om vad vi kan lära oss av coronakrisen, hur vi stärker samarbetet i krissituationer och hur vi tryggar den nordiska integrationen. Enestam ska komma med 10-15 konkreta rekommendationer. En annan utredning genomförs av en forskningsgrupp ledd av Utrikespolitiska institutet i Finland, med uppgiften att undersöka konsekvenserna av begränsningarna i gränstrafiken.

 

Bästa vänner,

 

Jag vill också säga några ord om jämställdheten, mitt andra ansvarsområde som minister. Jämställdhet är en alldeles central värdering för de nordiska länderna och i det nordiska samarbetet. Tyvärr gäller devisen att inget kan tas för givet även jämställdhet. Till och med framsteg som ansetts cementerade kan ge vika utan konstant fortsatt arbete. Coronapandemin har en klar jämställdhetsdimension, och det är viktigt att vi uppmärksammar detta, både på hemmaplan och i vårt internationella arbete. Utöver pandemin, har ett mer systematiskt motstånd mot kvinnors rättigheter och det globala jämställdhetsarbetet varit märkbart under de senaste åren.  

 

Arvoisat suurlähettiläät,

 

On huolestuttavaa, kuinka niin sanottu anti-gender–liike on viime vuosina voimistunut. Liike pyrkii heikentämään naisten, naiseksi identifioituvien ja seksuaalivähemmistöjen vapautta ja itsemääräämisoikeutta.

 

Anti-gender–liikehdintä on ollut valitettavan tehokasta: naisten ja sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen oikeuksien vastaisia aatteita on monissa osissa maailmaa onnistuttu hivuttamaan vaivihkaa yhteiskuntien rakenteisiin sekä valtiollisen vaikuttamisen että kansalaisjärjestöjen kautta. Osa teistä tunnistanee tämän ilmiön myös omasta asemamaastaan.

 

Viestini teille on, että anti-gender–liikettä tulee vastustaa järjestelmällisesti. Kuten hallitusohjelmassa todetaan, Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka on ihmisoikeusperustaista, ja sen keskeisenä tavoitteena on edistää systemaattisesti sukupuolten tasa-arvoa sekä tyttöjen ja naisten ihmisoikeuksien täyttä toteutumista.

 

Suomi haluaa olla tasa-arvon kärkimaa. Se tarkoittaa kansallisiin epäkohtiin päättäväistä tarttumista, mutta myös avointa ja kannustavaa vuoropuhelua sellaisten maiden kanssa, joiden kohtaamat ongelmat ovat huomattavasti laajempia kuin Suomen. Tasa-arvon kärkimaana oleminen vaatii naisten ja sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen oikeuksien väsymätöntä ja valpasta puolustamista monin tavoin ja eri tasoilla, kotona ja kaikkialla maailmassa.

 

Sanomattakin on selvää, että juuri tällä hetkellä tasa-arvon edistäjillä on hyvin haastava ja tärkeä tehtävä edessään Afganistanissa ihmisoikeuksien ja tasa-arvon puolustamiseksi. Maata uhkaa ihmisoikeuskriisi, ja huoli naisten ja tyttöjen asemasta sekä ihmisoikeuspuolustajien tilanteesta on erittäin suuri.  

 

Arvoisat suurlähettiläät,

 

Tasa-arvopohjan haastaminen ympäri maailmaa tekee myös pohjoismaisesta tasa-arvoyhteistyöstä entistä tärkeämpää. Pohjoismaiden ministerineuvostossa olemme tänä vuonna Suomen johdolla tehneet merkittävää työtä sukupuolten tasa-arvon ja sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen aseman parantamiseksi. Pohjoismaiset tasa-arvoministerit ovat yhdessä tavanneet sekä YK:n tasa-arvojärjestö UN Womenin että YK:n väestörahasto UNFPA:n pääjohtajaa, vahvistaen tukensa naisten ja sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen oikeuksien puolustamiselle.

 

Tuoreimpana yhteisenä toimenamme osallistuimme tasan viikko sitten pohjoismaisiin aktiviteetteihin World Pride –tapahtuman yhteydessä Kööpenhaminassa. Pohjoismaat ovat Suomen lähimmät kansainväliset yhteistyökumppanit, ja maailmalla tekemällämme työllä on merkitystä. Esimerkiksi juuri vankka tuemme YK:n väestörahasto UNFPA:lle on tärkeä vastavoima niille tahoille, jotka vastustavat seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja –oikeuksien edistämistä. Se on välttämätön vastavoima globaalin tasa-arvon ja naisten oikeuksien vastaliikkeelle.

 

Pohjoismainen yhteistyö on esimerkki siitä, miten Suomi voi yhteistyön kautta sekä nostaa profiiliaan, että aktiivisesti tukea ja edistää monenkeskistä yhteistyötä. Kuten ulkoministeriön vastikään julkaistussa paperissa, Uuden yhteistyön aika - Ulkoministeriö monenkeskisen yhteistyön vahvistajana todetaan, pohjoismaat ovat perinteisesti tukeneet voimakkaasti monenkeskistä yhteistyötä. Pohjoismaiden yhteinen ääni kuuluu paljon yhtä ääntä paremmin, ja yhdessä voimme paremmin vaikuttaa monenkeskisen yhteistyön kehityssuuntiin. Kuten tiedämme, tätä vaikuttamistyötä tarvitaan totisesti tällä hetkellä.

 

Hyvät ystävät,

 

Pohjoismaisen ministerineuvosto juhlii kuluvana vuonna 50-vuotista taivaltaan. Ministerineuvoston kahdessatoista ministerikokoonpanossa ja niiden alaisissa lukuisissa virkamiesryhmissä sekä pohjoismaisissa instituutioissa tehdään joka päivä töitä kestävämmän ja integroituneemman Pohjolan hyväksi. Kannustan teitä, suurlähettiläät, tutustumaan ja hyödyntämään tätäkin pohjoismaista asiantuntijaverkostoa ja tuomaan pohjoismaisella tasolla työstettäviä teemoja myös oman alueenne toimijoiden tietoisuuteen.

 

Pohjoismainen yhteistyö kiinnostaa maailmalla. Pohjoismaiset yhteiskuntamme osoittavat, että on mahdollista yhdistää kunnianhimoiset ilmastotavoitteet, korkea teknologinen kehitys ja kestävä taloudellinen ja sosiaalinen hyvinvointi. Arvomme ovat yhteiset ja meitä sitoo yhteen kulttuurinen side ja luottamuksen ilmapiiri, joka on kantanut koronapandemiankin yli. Pohjoismailla on erinomainen brändi ja tarina. Uskon ja toivon, että tämä on ollut myös teidän kokemuksenne omissa asemamaissanne.

 

Pohjoismaiden ministerineuvosto jakaa rahoitusta myös suurlähetystöjen hankkeisiin maailmalla ja toivoisinkin, että pyrkisitte aktiivisesti kartoittamaan hyviä paikallisia yhteishankkeita. Te olette sitä kansainvälisillä kentillä toimivaa etujoukkoa, jonka viestejä kuullaan ja jonka toimia seurataan. Suurkiitos siis teille kaikille pohjoismaisen yhteistyön edistämisestä ja esiin nostamisesta.

 

Hyvät suurlähettiläät,

 

Pääsihteeri Paula Lehtomäki jatkaa jälkeeni omin havainnoin pohjoismaisesta yhteistyöstä. Haluan tällä foorumilla kiittää pääsihteeriä väsymättömästä työstä pohjoismaisen yhteistyön hyväksi ja toivottaa teille suurlähettiläille hyvää vointia ja tsemppiä työhönne maailmalla. Osana Pohjoismaita Suomi on kokoaan suurempi, aivan kuten hallitusohjelmassakin linjataan.

 

Kiitos, tack!

 
Sivun alkuun