Talousarvioesitys 2025 ja ulkoministeriön määrärahat

Ulkoministeriölle ehdotetaan yhteensä 1,2 miljardin euron määrärahaa vuodelle 2025. Osana hallituksen lisätoimia valtiontalouden sopeuttamiseksi hallinnonalalle on kohdistettu yhteensä 115 miljoonan euron lisäsäästöt.

Valtioneuvoston kevään 2024 kehyspäätöksessä ulkoasiainhallinnonalalle osoitetut säästöt on kohdennettu toimintamenoihin, talonrakennuksiin, kehitysyhteistyöhön, siviilikriisihallintaan, Itämeren, Barentsin ja arktisen alueen yhteistyöhön sekä hallinnonalan vapaaehtoisiin rahoitusosuuksiin kansainvälisille organisaatioille.

Ulkoasiainhallinnon toimintamenot

Toimintamenoihin ehdotetaan 250 miljoonaa euroa. Hallinnonalalle osoitetusta säästövelvoitteesta on toimintamenoihin kohdennettu 5 miljoonaa euroa. Toimintamenoihin osoitettu säästövelvoite kohdennetaan pääasiassa ministeriön Suomen toimintoihin. Säästövelvoite ei nykyarvioiden mukaan johda irtisanomisiin tai lomautuksiin hallinnonalalla.

Ulkoasiainhallinto edistää Suomen ja suomalaisten turvallisuutta ja hyvinvointia Suomen rajojen ulkopuolella. Ulkoministeriö huolehtii Suomen elintärkeistä kansainvälisistä yhteyksistä ja edistää suomalaisten yritysten vientiä ja kansainvälistymistä sekä antaa lakisääteisiä konsulipalveluita ulkomailla. Ministeriön maahantulopalveluilla edistetään työperäistä ja estetään laitonta maahanmuuttoa.

Ulkoasiainhallinnon toiminta nojaa kattavaan edustustoverkkoon. Suomen edustustoverkko kattaa 89 toimipistettä, väliaikaisesti on suljettu kaksi toimipistettä. Talousarvioesityksen tavoitteena on turvata verkon toimintakyvyn ylläpitäminen nykyisessä kansainvälisessä tilanteessa.

Kehitysyhteistyö

Suomen julkisen kehitysyhteistyön arvioidaan olevan kokonaisuudessaan 1,064 miljardia euroa, mikä vastaa noin 0,36 % bruttokansantulosta. Ensi vuonna kehitysyhteistyöhön kohdennetaan yhteensä 100 miljoonan euron lisäsäästöt, joista hallitus sopi kehysriihessä huhtikuussa. 

Ulkoministeriön hallinnoimaan varsinaiseen kehitysyhteistyöhön ehdotetaan myönnettäväksi 534 miljoonaa euroa määrärahaa ja 626 miljoonaa euron sitoumusvaltuuksia. Lisäksi vuonna 2025 Suomi saa sitoutua Afrikan kehityspankin takuupääoman korotukseen 510 milj. eurolla. Osana hallituksen lisätoimia talouden tasapainottamiseksi ulkoministeriön hallinnoimaan varsinaisen kehitysyhteistyön määrärahaan tehdään 2025 yhteensä 95 miljoonan euron vähennys, josta 45 miljoonaa euroa on hallitusohjelmassa päätettyjen säästöjen aikaistamista vuodelle 2025. Määrärahoista uudelleen kohdennetaan 10 miljoonaa euroa kansalaisjärjestöjen kautta kanavoitavaan kehitysyhteistyöhön. Kehittyvien maiden tukemista laina- ja sijoitusmuotoisella kehitysyhteistyörahoituksella ehdotetaan jatkettavaksi 70 miljoonalla eurolla. Finnfundin pääoman korottamiseen ehdotetaan 5 miljoonaa euroa, pääoman korotukseen on kohdennettu 5 miljoonan euron säästö. 

Tuki Ukrainalle -momentille esitetään 47 miljoonan euron määrärahaa sekä 40 miljoonan euron sitoumusvaltuuksia. Lisäksi Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin (EBRD) suunniteltu lisäpääomitus, joka kohdistuu Ukrainaan, on peräisin Tuki Ukrainalle -momentilta ja se on siirretty valtiovarainministeriön momentille. Kokonaisuudessaan ulkoministeriön määrärahoista maksettavan tuen Ukrainalle arvioidaan olevan noin 60 miljoonaa euroa vuonna 2025. Ukraina on hallituskaudella Suomen suurin kehitysyhteistyön kohde.

Kehityspolitiikan painopisteitä ovat naisten ja tyttöjen oikeuksien sekä seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja oikeuksien vahvistaminen sekä koulutus ja ilmastotoimet. Suomi ajaa tavoitteitaan myös EU:n kehityspolitiikassa, kansainvälisissä rahoituslaitoksissa ja YK-järjestöissä sekä edistää suomalaisten yritysten osallistumista EU:n Global Gateway -aloitteen puitteissa rahoitettaviin investointihankkeisiin.

Ulko- ja turvallisuuspoliittiset valtionavustukset

Hallituksen budjettiriihessä päätettiin talousarvioesityksessä esittää momentin 24.90.50 Eräät valtionavut ulko-ja turvallisuuspoliittisiin valtionavustuksiin miljoona euroa. Myönnettävien valtionavustusten tulee liittyä hallitusohjelman ulko- ja turvallisuuspoliittisiin linjauksiin ja Suomen kansainvälisiin sitoumuksiin sekä yleisesti ulkoministeriön toimialaan. Valtionavustuksista järjestetään erillinen hakukierros syksyllä 2024.

Ulko- ja turvallisuuspoliittisten valtionavustusten painopisteitä päivitetään. Tarkoituksena ei ole säilyttää momenttia nykyisellään, vaan siihen on suunniteltu yhdistettäväksi muita avustuksia. Samalla arvioidaan avustusten tulevaisuutta ja mahdollisia jatkotoimenpiteitä.

Muut määrärahat

Osana hallituksen lisätoimia valtiontalouden sopeuttamiseksi esitetään Itämeren, Barentsin ja arktisen alueen yhteistyöhön osoitettujen määrärahojen poistamista talousarviosta. Jo aloitetut hankkeet viedään loppuun nykyrahoituksen turvin.

Suomalaisten kriisinhallintajoukkojen ylläpitomenoihin esitetään ulkoministeriön määrärahoihin 53 miljoonaa euroa ja siviilikriisihallintaan 17,5 miljoonaa euroa. Siviilikriisihallintaan on kohdennettu 2 miljoonan euron säästö. Määrärahalla voidaan lähettää operaatioihin noin 130 asiantuntijaa, mikä on 10 asiantuntijaa vähemmän kuin vuonna 2024. 

Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuihin ja rahoitusosuuksiin esitetään noin 164 miljoonaa euroa. Suurin osa määrärahasta kohdistuu Suomen maksuosuuksiin EU:lle, yhteensä noin 66 miljoonaa euroa. Maksuosuuksiin YK:lle esitetään yhteensä noin 40 miljoonaa euroa ja maksuosuuksiin Natolle noin 11 miljoonaa euroa. Määrärahaan on kohdennettu 4,5 miljoonan euron lisäsäästö, joka on talousarvioesityksessä kohdennettu Suomen vapaaehtoisrahoitukseen eri kansainvälisille organisaatioille. 

Suomen vuoden 2025 Etyj-puheenjohtajuuteen esitetään yhteensä noin 12 miljoonaa euroa, josta 10 miljoonaa euroa omalle momentilleen.

Ulkoasiainhallinnon tuottavuusohjelma

Hallitusohjelman mukaisia tuottavuustoimenpiteitä kohdistettiin hallinnonalalle yhteensä 9,1 milj. euroa. Talousarvioesityksen 2025 yhteydessä säästöjä kohdennettiin eri määrärahamomenteille siten, että toimintamenosupistus 5,0 milj. euroa ja rakentamisen supistus 2,0 milj. euroa ovat eriä, jotka vaikuttavat suoraan ulkoasiainhallinnon omaan toimintaan ja sen tuottavuuteen. Ulkoasiainhallinnon tuottavuusohjelma löytyy ministeriön verkkosivuilta.