Ministeri Vehviläinen Suomen ja Venäjän liikenne- ja logistiikkafoorumissa

”Liikennepolitiikka sekä tulevaisuuden haasteet, mahdollisuudet ja tavoitteet”

Avauspuheenvuoro

Arvoisa varapääministeri Ivanov
Arvoisa liikenneministeri Levitin
Hyvät foorumiin osallistujat,

Kiitän lämpimästi Venäjän hallitusta aloitteesta järjestää tämä korkean tason liikenne- ja logistiikkafoorumi. Haluan välittää Suomen hallituksen kiitokset ja terveiset foorumille.

Meillä on myös hyvä mahdollisuus tutustua foorumin yhteydessä TransRussia –näyttelyyn, joka on houkutellut suomalaisiakin yrityksiä paikalle.

Venäjä on ollut ja on merkittävä maailmanpolitiikan toimija. Myös Suomelle Venäjä on erittäin tärkeä. Venäjän merkityksestä Suomelle kertoo osaltaan se, että viime viikolla Suomen hallitus hyväksyi Venäjä-toimintaohjelman. Ohjelmassa linjataan Suomen Venäjä-suhteiden hoitamista kahdenvälisesti sekä kansainvälisellä tasolla. Naapuruus ei ole meille vain maantiedettä, vaan Venäjä on Suomelle pysyvä kumppani.

Kuluneella viikolla maillamme on ollut poikkeuksellisen vilkasta kanssakäymistä, sillä presidenttinne Dmitri Medvedev teki virallisen valtiovierailun Suomeen.

Meillä on pitkä yhteinen historia. Pitkän yhteisen rajan lisäksi meillä on tiiviit kauppasuhteet: viime vuonna Venäjä oli Suomen suurin kauppakumppani. Yhteistyö on tiivistynyt monilla yhteiskunnan alueilla ja kansalaisemme tuntevat yhä paremmin naapurimaansa. Venäläismatkailijoita on Suomessa vuosittain noin 2 miljoonaa. Viime vuonna maittemme välisen rajan ylitti melkein 8 miljoonaa ihmistä. Kanssakäymisemme on tiivistä – ja niin tulee olla jatkossakin.

Meillä on myös yhteisiä haasteita, niistä suurimpia on saavutettavuus. Sekä Venäjä että Suomi sijaitsevat kaukana maailmanmarkkinoilta ja tuotteidemme kuljettaminen esimerkiksi Keski-Euroopan markkinoille kestää vähintään 2-3 päivää. Molemmissa maissa on pitkät etäisyydet myös oman maan sisällä. Yhtä kansalaista kohden tonnikilometrejä kertyy Suomessakin yli 5 000 kilometriä ja täällä Venäjällä kilometrejä per ihminen jopa 15 000 kilometriä. Ihmisten liikkuvuuden kannalta toimivalla liikennejärjestelmällä sekä tavaroiden kuljetusketjun toimivuudella ja hyvällä logistiikalla on valtava merkitys yritystemme, mutta myös kansalaisten ja hallinnon kannalta.

Liikennemäärät Suomen ja Venäjän välisellä rajalla ovat talouskriisin vuoksi pudonneet. Olemme edelleen kuitenkin vuoden 2005 tasolla: nytkin rajan ylittää viikoittain 9.000 – 10.000 rekkaa. Tiedämme, että elinkeinoelämä joutuu nyt tehostamaan kaikkia toimintojaan ja logistiikkakustannukset ovat tehotarkkailussa.

Väliaikaisesti vähentyneestä liikenteestä huolimatta tehokkaan ja edullisen logistiikan kehittämisen tulee olla maidemme tärkeä yhteinen prioriteetti. Julkisen sektorin on toimittava kaikin olemassa olevin keinoin logististen esteiden ja pullonkaulojen poistamiseksi.

Liikenteen sujuvuuteen rajoilla on panostettava nyt, kun ruuhkat ovat hetkeksi hellittäneet. Tämä tarkoittaa sitä, että suunnitellut infrastruktuurin parannukset raja-asemilla ja niille johtavilla teillä tulee toteuttaa. Lisäksi on panostettava sähköisten asiakirjojen käyttämiseen ja ennakkoilmoitusmenettelyihin. Näin luodaan varmuutta tullaukseen ja estetään rikollista toiminta.

Me Suomessa uskomme vahvasti liikenteen ja transiton kasvuun taantumajakson jälkeen. Meidän on yhteisesti huolehdittava siitä, että taloudellisen tilanteen parannuttua ja kasvun käynnistyttyä, maidemme rajat ovat iskukunnossa ja toiminta selvästi taantumaa edeltänyttä aikaa paremmalla tasolla.

Tulevaa talouskehitystä ja siitä seuraavaa liikenteen kysyntää on mielestäni arvioitava ja ennakoitava yhteistyössä. Arvioinnit voivat päätyä erilaisiin johtopäätöksiinkin, mutta jo se on arvokasta, että Suomella ja Venäjällä on käytettävissään yhteisesti hyväksytyt tausta-aineistot, kuten tilastotiedot ja liikenneverkkokuvaukset. Jos asiantuntijamme eivät mahdollisesti yltäisi yhteisymmärrykseen tietojen sisällöstä, vähimmäisvaatimus olisi, että vaihdamme avoimesti tilannetietoja keskenämme.

Transitoliikenteellä on suuri merkitys varsinkin Etelä-Suomessa. Transito on työllistänyt Suomessa vuosittain yli 3000 henkeä ja tuonut satamille, logistiikka- ja kuljetusyrityksille tuloja lähes 360 miljoonaa euroa. Haluamme edistää transitoa tulevaisuudessakin.

Olemme tyytyväisiä siitä, että maantieliikennesopimusta koskevat neuvottelut on aloitettu.
Tässä puheenvuorossa haluan nostaa esille yhden konkreettisen asian eli raskaan liikenteen paino- ja mittakysymykset. Mielestämme meidän tulee edetä ripeästi muuttaen maantieliikennesopimusta siten, että molemmissa maissa noudatetaan samanlaisia sääntöjä, erityisesti ajoneuvojen painojen ja mittojen osalta.

Suhtaudumme Suomessa joustavasti raskaan liikenteen matkalupiin – niiden lukumäärä ei saa estää kummankaan maan ulkomaankaupan kehitystä. Tämä kuitenkin edellyttää, että viranomaiskäytännöt ja lupamenettelyt ovat molemmissa maissa joustavat ja että pyrimme hyödyntämään teknologisia yhteyksiä, erityisesti Internetiä lupahakemusten käsittelyssä ja vastaanotossa.

On ilahduttavaa, että Helsingin ja Pietarin välisessä nopeajuna -hankkeessa on päästy konkreettiseen toteutusvaiheeseen. VR-Yhtymän ja Venäjä rautatiet -yhtiön yhteisyritys (Karelian Trains) on tilannut neljä junaa. Ne saadaan kaupalliseen käyttöön vuonna 2010. Jotta uusi junakalusto voi liikennöidä suuremmilla nopeuksilla, tulee molempien maiden varmistaa, että Helsinki-Pietari -ratainfrastruktuuri modernisoidaan samassa aikataulussa. Tämä nopea junayhteys tulee vaikuttamaan erittäin myönteisesti koko Suomen ja Pietarin sekä sen lähialueiden tulevaisuuteen sekä matkailun että elinkeinoelämän kannalta. Matka-aika tulee aluksi olemaan 4 tuntia ja myöhemmin vain 3,5 tuntia.
Olemme myös tyytyväisiä maittemme välisten lentoliikennesuhteiden kehitykseen. Lentoliikenteellä on tärkeä merkitys rahti- ja matkustajaliikenteelle. Hyvin toimiva lentoliikenne luo mahdollisuuksia maidemme väliselle muulle taloudelliselle yhteistyölle ja matkailulle.
Venäjän kansainvälisen lentoliikenteen laajentuminen tulevaisuudessa avaa erinomaiset mahdollisuudet molemminpuoliseen reittiverkoston kehittämiseen. Viime syksynä avattiin uusi lentoreitti Helsingin ja Jekaterinburgin välillä. Kyseinen reitti oli ensimmäinen uusi reitti Venäjän ja Suomen välillä yli kymmeneen vuoteen. Suomalaiset lentoyhtiöt ovat kiinnostuneita avaamaan uusia yhteyksiä Venäjälle ja toivoisin, että seuraavan reitin avaaminen voisi tapahtua nopeassa aikataulussa.

Itämeri on elintärkeä väylä kauppamerenkululle ja vapaa-ajanviettoon. Suomenlahden luonnon ja merialueen tulevaisuus on yhteinen asiamme. Olen iloinen siitä, että Venäjän ja Suomen ministeriöt ovat jo vuosia toimineet yhteistyössä Suomenlahden rannikkovaltioina. Konkreettinen ja toimiva osoitus tästä on pakollisen alusliikenteen ilmoittautumisjärjestelmän GOFREP (Gulf of Finland Reporting System) perustaminen. Siitä saadut kokemukset ovat varsin myönteisiä.

Suomen hallitus hyväksyi huhtikuun alussa Itämeren meriturvallisuusohjelman. Tässä toimintaohjelmassa pyritään siihen, että ennalta ehkäistään ja vähennetään alusonnettomuuksia, varmistetaan ihmishenkien pelastaminen sekä rajoitetaan ja torjutaan alusonnettomuuden seurauksena veteen päässeitä vaarallisia tai haitallisia aineita.

Merenkulun turvallisuutta on mahdollista edistää tehokkaasti vain kansainvälisessä yhteistyössä sopimuksilla ja säännöksillä. Toivomme teiltä läheistä ja yhä syvempää yhteistyötä Itämeren meriturvallisuusasioissa.

Kasvava alusliikenne Suomenlahdella lisää onnettomuusriskiä. Toivon, että voisimme tehdä yhteistyötä myös onnettomuuksien seurauksien lieventämisessä kehittämällä maidemme meripelastusvalmiutta ja öljyntorjuntavalmiutta. Öljyntorjuntavalmiuden osalta erityistä huomiota on kiinnitettävä avomerikelpoisen öljyntorjuntakaluston hankintaan.

Liikennepolitiikkaa tullaan tulevaisuudessa arvioimaan aikaisempaa enemmän ilmastopolitiikan näkökulmasta. Liikenteen osuus Suomen hiilidioksidipäästöistä on noin neljännes ja kaikista kasvihuonekaasupäästöistä noin viidennes. EU:n viime joulukuussa päättämän ehdotuksen mukaan Suomen on vähennettävä keskimäärin 16 % liikenteen hiilidioksidipäästöjä vuoteen 2020 mennessä.

Ilmaston muutos tulee vaikuttamaan teiden ja ratojen kunnossapitoon. Sääolojen suurempi vaihtelu tulee lisäämään tienpidon ja ratojen hoitokustannuksia merkittävästi. Olemme pohtimassa konkreettisia toimia kasvihuonepäästöjen vähentämiseksi. Mahdollisia toimenpiteitä ovat mm. liikenteen hinnoittelu sekä joukkoliikenteen houkuttelevuuden lisääminen kaupunkimaisilla alueilla.

On arvioitu, että ilmaston muutoksen ohella toinen liikennejärjestelmiä uudistava asia tai megatrendi on älykäs liikenne. Sillä tarkoitetaan tieto- ja viestintätekniikan soveltamista liikenteeseen. Älykkään liikenteen ratkaisuilla parannetaan liikenteen ympäristöystävällisyyttä, tehokkuutta ja turvallisuutta.

Suomessa on merkittävää osaamista älykkään liikenteen alueella sekä palveluntuotannossa että laite- ja ohjelmistovalmistuksessa. Perinteisen säähän ja kelitietoihin liittyvän osaamisen rinnalle on nousemassa uusia mobiilipalveluiden ja satelliittinavigoinnin sovellutuksia. Niistä tulette kuulemaan tämän päivän esityksissä tarkemmin.

Haluaisin toivottaa onnea ja menestystä tälle foorumille sekä hyödyllisiä keskusteluja. Toivottavasti tämän foorumin jälkeen ymmärrämme toisiamme paremmin ja löydämme rakentavia yhteistyömahdollisuuksia.

Kiitos!