Ministerit Adlercreutz ja Roswall: Meidän tulee tehdä kaikki tarvittava Euroopan kilpailukyvyn vauhdittamiseksi

Euroopan talous on voimakkaassa vastatuulessa. Haavoittuvat toimitusketjut, korkeat energiakustannukset ja nettonollatavoitteen saavuttamiseksi tarvittavat merkittävät investoinnit ovat ajaneet EU:n tilanteeseen, jossa meillä ei ole varaa sivuuttaa unionin kilpailukykyyn liittyviä ongelmia.

EU:n poliittiset toimet pandemian kukistamiseksi ja Venäjän hyökkäyssotaan reagoimiseksi tehtiin hetkessä usein vailla pidemmän aikavälin suunnitelmaa. Tämä on monella tapaa luonnollista – kun tulipalo roihuaa, se pitää sammuttaa. 

EU:n pitkäaikaiseen kilpailukyvyn kriisiin ei kuitenkaan ole nopeaa ratkaisua. Vaikka pandemian aikana on saattanut olla tarpeellista lieventää valtiontukisäännöksiä, oven avaaminen pysyvästi eurooppalaiselle tukikilpailulle tulee hajottamaan sisämarkkinat. Tämä polku ei myöskään tarjoa EU:lle kestävää tapaa kilpailla Yhdysvaltojen tai Kiinan kanssa, joiden rahoituskapasiteettiin edes Euroopan suurimmat taloudet eivät pysty vastaamaan.

EU:n ei tule pelata muiden säännöillä, vaan rakentaa omien vahvuuksiensa varaan – näitä ovat erityisesti sisämarkkinat, kunnianhimoinen kauppapolitiikka ja valmius ottaa innovaatioita käyttöön nopeasti ja laajasti. Toisin sanoen kilpailukykyään edistääkseen EU ei voi vain reagoida muiden johtavien talouksien liikkeisiin, vaan sen pitää itse ottaa ohjat oman tulevaisuutensa suhteen.

Me uskomme, että uuden toimintatavan lähtökohtana tulee olla tuottavuuden nostaminen. Jos emme innovaatioiden avulla pysty tuottamaan enemmän tunnissa henkeä kohti, työpaikat valuvat muualle ja Euroopasta on vaarassa tulla vanhan teollisuuden rippeiden ulkoilmamuseo.

Siksi on huolestuttavaa, että lähes 30 vuoden ajan tuottavuuden keskimääräinen kasvu EU:ssa on ollut muiden johtavien talouksien kasvua heikompaa. Samaan aikaan investoimme tutkimukseen ja kehittämiseen vähemmän kuin Yhdysvallat, Kiina, Japani ja Etelä-Korea. 

Tämä tarkoittaa, että EU menettää asemiaan keskeisten teknologioiden – kuten tekoälyn, kvanttilaskennan ja bioteknologian – innovaatioissa, tuotannossa ja käyttöönotossa. Koska monia näitä teknologioita voidaan käyttää sekä siviili- että sotilastarkoituksiin, kilpailukykyvajeemme voi johtaa myös turvallisuusvajeeseen. 

Siksi Suomi ja Ruotsi työskentelevät tiiviisti varmistaakseen, että kilpailukyky tulee olemaan keskiössä uuden komission työtä ohjaavassa strategisessa ohjelmassa, joka hyväksytään Eurooppa-neuvoston kokouksessa kesäkuussa.

Me uskomme, että erityisesti seuraavat toimet ovat tärkeitä: 

• Sisämarkkinoiden elvyttäminen. Tavoite syventää sisämarkkinoita on ollut, Hamletia lainataksemme, ”jalompi rikkoa kuin seurata”. Kokonaisvaltaisen kasvustrategian puuttuminen lähes koko toimikauden ajan on vain lisännyt ongelmia.
  
  Seuraavan komission tulee hyväksyä vaikuttava toimintasuunnitelma sääntelyn parantamiseksi. Tähän liittyen komission hiljattain antama sitoumus vähentää yritysten EU-tason raportointivaatimuksia 25 prosentilla on tärkeä ensimmäinen askel. Sen lisäksi komission tulee myös pitää kiinni lupauksestaan tarkastella EU:n kaikkia uusia politiikkoja kilpailukykykysymysten osalta ja huomioida EU-lainsäädännön kokonaisvaikutus yrityksiin. Tavoitteena tulee olla tehdä EU:sta maailman paras paikka harjoittaa liiketoimintaa.
   
• Yksityisen pääoman mobilisointi. Jos aiomme vakavissamme luoda korkean teknologian hiilineutraaleja yhteiskuntia, jotka kykenevät suojaamaan turvallisuusetujamme, meidän täytyy saada liikkeelle valtava määrä yksityistä pääomaa. Vain näin voimme siirtää voimavaroja tuottavimmille ja innovatiivisimmille talouden aloille. 
  
  Siksi pääomamarkkinaunionin luomista rajat ylittävien investointien helpottamiseksi täytyy nopeuttaa. Paljon työtä täytyy kuitenkin tehdä myös jäsenmaissa, joissa pääomamarkkinat ovat usein liian pienet ja liian ohuet. Jäsenmaiden tulee siksi osallistua pääomamarkkinaunionin toteuttamiseen luomalla parempia kannustimia, kuten verohelpotuksia ja eläkejärjestelmiä, jotta säästöt saadaan tuottavaan käyttöön. Talous nuokkuu, kun rahat makaavat säästötileillä.
   
• EU:n globaalin roolin vahvistaminen kaupankäynnillä. Kuten EU:n entinen Brexit-neuvottelija Michel Barnier hiljattain totesi, sisämarkkinat ovat ainoa syy, miksi Yhdysvallat ja Kiina kunnioittavat EU:ta.
  
  Tässä valossa aktiivisen ja avoimen kauppapolitiikan harjoittaminen parantaa maidemme talouden lisäksi EU:n geopoliittista asemaa maailmassa. Solmimalla kauppasopimuksia uusien kumppaneiden kanssa eri puolilla maailmaa vähennämme riskejä ja maidemme riippuvuussuhteita ja samalla varmistamme, että vaikutusvaltamme kasvaa. Vain yhden tai muutamien kauppasopimuksien solmiminen ensikin kauden aikana heikentäisi EU:n kansainvälistä asemaa. Siksi meidän tulee sinnikkäästi jatkaa neuvotteluja Mercosur-maiden, Australian ja Intian kaltaisten kumppaneiden kanssa.   
   
• Vihreän liiketoiminnan tekeminen kannattavammaksi. Nyt kun Euroopan vihreän kehityksen ohjelman ja 55-valmiuspaketin lainsäädäntöprosessit ovat valmiita, jatkossa kaksi asiaa ovat tärkeitä: asianmukainen toimeenpano ja vihreän siirtymän liiketoiminnan tekeminen vielä kannattavammaksi.
  
  On erityisen tärkeää, että yhteinen lainsäädäntömme mahdollistaa kaikki hiilineutraalit lähteet, kuten ydinenergian, kestävät kierto- ja biotalouden ratkaisut sekä hiilidioksidin talteenoton ja varastoinnin. Selkeää sääntelyä tarvitaan, jotta voidaan esimerkiksi houkutella investointeja hiilinegatiivisiin teknologioihin, kuten bioenergian tuotantoon yhdistettyyn hiilidioksidin talteenottoon ja varastointiin (BECCS). Jotta voimme saavuttaa ilmastotavoitteet, lähestymistapamme tulee olla agnostinen, ei dogmaattinen.

Kaksitoista vuotta sitten Euroopan keskuspankin silloinen johtaja Mario Draghi piti kuuluisan puheensa, jossa hän vakuutti, että EKP on valmis tekemään ”kaiken tarvittavan” euron pelastamiseksi. Nyt hänelle on annettu tehtäväksi kirjoittaa raportti EU:n kilpailukyvystä.

Huolimatta siitä, millaisia ehdotuksia Draghi tekee EU-parlamenttivaalien jälkeen kesäkuussa, me todellakin toivomme, että EU:n kilpailukykyä lähdetään palauttamaan samassa hengessä. Aikaa ei ole hukattavaksi, jos haluamme pelastaa tulevaisuuden vaurauden, kasvun ja työpaikat.
 
Anders Adlercreutz, eurooppa- ja omistajaohjausministeri
Jessika Roswall, Ruotsin EU-ministeri