Onnistunutta koronatukea kehittyville maille

Koronapandemia aiheutti valtavasti uusia ja muuttuneita tarpeita sekä Suomessa että Suomen kumppanimaissa. Ulkoministeriö teetti tarkastelun siitä, miten kehityspolitiikan ja -yhteistyön osalta onnistuttiin koronatoimissa.

Toimet olivat tarkoituksenmukaisia…

Tarkastelun yleisarvio oli hyvin myönteinen: ulkoministeriön vastaus COVID-19-pandemiaan oli tarkoituksenmukainen, siinä huomioitiin kehityspoli­ittiset tavoitteet ja onnistuttiin vastaamaan kumppanimaiden muuttuneisiin tarpeisiin. Vaikka terveydenhuolto ei ole Suomen kehityspolitiikan prioriteetti, pystyi ulkoministeriö kuitenkin osoittamaan merkittävää rahoitusta koronavirusrokotteiden toimittamiseen kehitysmaihin.

Arvioinnin mukaan toimien johdonmukaisuutta varmisti se, että työ rakentui ulkoministeriön pitkäaikaisten vahvuuksien pohjalle niin politiikkavaikuttamisessa kuin kumppanuuksissakin.  Toisaalta hyväksi oli tarttuminen uusiin aloitteisiin (esim. EU:n Team Europe -aloitteet).

…nopea ja joustava…

Ulkoministeriön pandemiavaste oli nopea ja joustava. Rahoitusta annettiin merkittävästi humanitaarisen avun ja kehitysyhteistyön kautta. Ulkoministeriö myös muokkasi monenkeskistä vaikuttamista sekä kehitysyhteistyön prosesseja, yhteistyömuotoja ja hankkeita. Samalla ulkoministeriö jatkoi ennen pandemiaa suunniteltujen ja aloitettujen kehitysyhteistyöohjelmien toimeenpanoa. Tämä johti henkilökunnan lisääntyneeseen työtaakkaan niin Helsingissä kuin edustustoissakin tilanteessa, jossa henkilöstö oli pandemian takia kuormittunut myös yksityiselämässään.

Tarkastelu toteaa, että onnistuneesta pandemiavasteesta voi kiittää pitkälti motivoitunutta, työlleen omistautunutta ja ajoittain ylityöllistettyä henkilöstöä. Pandemia yhdistettynä lisääntyneeseen työtaakkaan kuormitti henkilöstöä ulkoministeriössä ja edustustoissa eikä ulkoministeriö pystynyt täysin takaamaan henkilöstönsä turvallisuutta ja hyvinvointia.

…mutta tuloksia pitää seurata.

Pandemian vaikutusta kehitysyhteistyön tuloksiin ei vielä tiedetä tarkasti. Tiedetään, että pandemia on heikentänyt kestävän kehityksen tulosten saavuttamista sekä lisännyt köyhyyttä, mutta hanketason tuloksista on vähemmän tietoa. Osa hankkeista on lykkääntynyt, osa ehkä lopetettukin ja osaa sopeutettu. Tämä saattaa tarkoittaa huonoja uutisia, kun lähitulevaisuudessa saadaan lisätietoa pandemia-ajan yhteistyön toimeenpanosta ja suunnittelusta. Ulkoministeriön onkin syytä tarkkaan seurata kehitysyhteistyön tuloksia sekä elpymistoimien ilmastoystävällisyyttä ja kestävyyttä (Building Back Better and Greener).

Ulkoministeriöllä on siis kyky toimia – mutta mitä puuttuu? Kriiseihin tulisi varautua kehityspolitiikassa nykyistä paremmin. Lisäksi ulkoministeriön osastojen välistä päätöksentekoa tulisi selkeyttää ja toisaalta jättää yksiköille päätösvalta hankkeita ja ohjelmia koskevissa asioissa. Tarvitaan myös konkreettinen suunnitelma, mitä Building Back Better and Greener käytännössä tarkoittaa. Henkilöstön terveysturvallisuuden osalta tarvitaan vaikuttamista muihin suomalaisiin toimijoihin ja toisaalta joustavuutta henkilöstön siirtelyyn organisaation sisällä.

Ulkoministeriö on ollut edelläkävijä pandemiatoimien arvioimisessa muttei ainoa. Tarkastelun esittelytilaisuudessa OECD:n kehitysapukomiteasta Megan Kennedy-Chouane nosti esille tiedon tarpeen:

”Evaluointitiedolle ja oppimiselle on iso kysyntä. Eri toimijat haluavat tietää mikä toimi ja mikä ei. Epäonnistumisetkin hyväksytään, sillä kaikki toimivat epätäydellisen tiedon varassa.”

Lisa Hjelm Ruotsin EBAsta (Expertgruppen för biståndsanalys) pohti oppien hyödyntämistä:

”Kriisit ovat erilaisia, joten pandemiasta saadut opit eivät välttämättä sovellu suoraan toisiin erilaisiin kriiseihin.”

 

Sanna Pulkkinen

Kehitysevaluoinnin yksikkö

 

Evaluointiraportti ja julkistustilaisuuden tallenne ovat saatavilla ulkoministeriön verkkosivuilla.