Pääministeri Marinin esittelypuheenvuoro Agenda2030 selonteon lähetekeskustelussa eduskunnassa

(Muutosvarauksin) Arvoisa puhemies, Suomessa asuvat YK:n onnellisuusraportin mukaan maailman onnellisimmat ihmiset. Se on asia, josta voimme olla ylpeitä. Elintasomme on korkea, yhteiskuntamme on toimiva, ympäristömme on puhdas, ja elämänlaatu koetaan hyväksi. Suomalaiset luottavat toisiinsa ja yhteiskunnan instituutioihin.

Suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa on rakennettu määrätietoisesti ja pitkäjänteisesti yhteistyössä eri toimijoiden välillä. Tasa-arvoinen ja sosiaalisesti eheä yhteiskunta on myös taloudellisen menestyksemme taustalla. Laadukas ja kaikkien ulottuvissa oleva koulutus on ollut yhteiskuntamme kehityksen tärkeimpiä tekijöitä.

Yhteiskuntamme ei kuitenkaan ole vielä valmis. Tulevaisuuden hyvinvointi on rakennettava kestävän kehityksen perustalle. Siksi myös hallitusohjelman tavoitteena on sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta.

Arvoisa puhemies,

Seuraavien vuosikymmenten tärkein tehtävämme on rakentaa pohjoismaisesta hyvinvointiyhteiskunnasta ilmastollisesti ja ympäristöllisesti kestävä. Luonnonvarojen ylikäytön sijaan taloutemme on tulevaisuudessa pohjauduttava materiaalien resurssitehokkaaseen käyttöön ja niiden kiertoon. Kiertotalous ja puhtaan teknologian ratkaisut tarjoavat Suomelle myös mahdollisuuden kasvavaan vientiin ja työllisyyteen. Uudistamalla talouttamme ilmastollisesti ja ympäristöllisesti kestävämmäksi pienennämme paitsi omaa hiilijalanjälkeämme, myös kasvatamme globaalia kädenjälkeämme ilmastonmuutoksen ratkaisijana.

Suomi on vuonna 2015 sitoutunut globaalin kestävän kehityksen toimintaohjelman toteutukseen. Tämä YK:ssa sovittu toimintaohjelma, Agenda2030, sisältää seitsemäntoista tavoitetta, jotka tähtäävät köyhyyden poistamiseen sekä kestävään kehitykseen, jossa otetaan ympäristö, talous ja ihminen tasavertaisesti huomioon.

Arvoisa puhemies,

Agenda2030-tavoitteet ovat hyvin linjassa hallitusohjelman tavoitteiden kanssa, ja hallituksen on ollut helppo jatkaa sitoutumista Agenda2030:n toimeenpanoon.

Agenda2030:n kantavana ja läpileikkaavana teemana on, että kukaan ei jäisi kehityksestä jälkeen. Hallitusohjelma painottaa sosiaalista vastuuta niin, että kannamme vastuuta toisistamme ja yhteisestä tulevaisuudesta.

Arvoisa puhemies,

Hallituksen kestävän kehityksen selontekoa on valmisteltu poikkeuksellisessa tilanteessa. Maailmanlaajuinen koronaviruspandemia on ajanut yhteiskunnat vakavaan terveydelliseen ja taloudelliseen kriisiin. Hallituksen tavoitteena on ollut estää viruksen leviämistä yhteiskunnassa, turvata terveydenhuollon kantokyky ja suojella erityisesti riskiryhmiin kuuluvia ihmisiä. Samalla olemme tukeneet yrityksiä, alueita ja ihmisiä, jotta epidemian aiheuttamat vauriot jäisivät mahdollisimman vähäisiksi.

Talouspolitiikassa onkin viime kuukaudet keskitytty etenkin koronakriisin taloudellisten vaikutusten hoitoon. Vaikka toimintaympäristö on muuttunut, hallitusohjelman talouspolitiikan perimmäiset tavoitteet ovat pysyneet samoina. Hallituksen talouspolitiikan päämääränä on hyvinvoinnin lisääminen. Tällä tarkoitetaan ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää talouskasvua, korkeaa työllisyyttä ja kestävää julkista taloutta. 

Nykyisessä tilanteessa on entistäkin tärkeämpää vahvistaa työllisyyden kasvun edellytyksiä sekä investoida osaamiseen, tutkimukseen, tuotekehitykseen ja infrastruktuuriin. Määrätietoinen ja johdonmukainen ilmastopolitiikka on tulvaisuuden talouskasvun ja yritysten vakaan toimintaympäristön perusedellytys. Julkisen talouden kestävyys edellyttää paitsi korkeampaa työllisyyttä, myös rakenneuudistuksia.

Agenda2030 tähtää kestävään kehitykseen, jossa otetaan ympäristö, talous ja ihminen tasavertaisesti huomioon. Sosiaalinen ja taloudellinen kehitys riippuvat luonnonvarojen kestävästä käytöstä. Kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttaminen on mahdollista vain, jos ilmaston lämpeneminen ja luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen pysäytetään.

Arvoisa puhemies,

Sitoutuminen Agenda2030 toimeenpanoon on hallitukselle tärkeää myös kansainvälisen järjestelmän näkökulmasta. Kun monenkeskisen sääntöpohjaisen järjestelmän perusrakenteita haastetaan, Suomen kaltaisille sääntöpohjaista, monenkeskistä järjestelmää tukeville ja siitä hyötyville maille on tärkeää pitää kiinni yhteisistä sopimuksista. Myös tästä syystä hallitus pitää tärkeänä, että Suomi määrätietoisesti etenee Agenda2030-tavoitteiden toimeenpanossa. 

Suomi on sitoutunut YK:n yleismaailmallisiin arvoihin ja toimii kansainvälisen oikeuden, demokratian ja ihmisoikeuksien vahvistamiseksi. Demokratia sekä perus- ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen ja toteutuminen ovat edellytyksiä sille, että Agenda2030 ja kestävän kehityksen tavoitteet voidaan saavuttaa Suomessa ja globaalisti.

Arvoisa puhemies, 

Koronaviruspandemian myötä ensimmäistä kertaa yli 20 vuoteen äärimmäinen köyhyys maailmassa lisääntyy ja kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttaminen on vakavasti uhattuna. Kriisin keskellä köyhimmät ihmiset ovat erityisen haavoittuvassa asemassa. Monissa maissa taloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset ovat terveyskriisiä laajempia ja pitkäkestoisempia. Kriisin myötä eriarvoisuus on lisääntynyt ja sukupuolten välinen tasa-arvo on heikentynyt. Kielteisiä vaikutuksia nähdään myös maiden sisäiseen vakauteen ja turvallisuuteen sekä ihmisoikeuksien toteutumiseen ja demokratiakehitykseen.

Agenda 2030-tavoitteiden saavuttaminen edellyttää myös maailman humanitaarisiin tarpeisiin vastaamista ja tarpeiden taustalla oleviin syihin puuttumista. Turvallinen ja kestävästi kehittyvä maailma on myös suomalaisten etu. Suomen ihmisoikeusperusteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka ja sen osana kehityspolitiikka ovat tärkeimpiä globaalin vastuunkannon välineitä.

Arvoisa puhemies,

Hallituksen kestävän kehityksen selonteko esittelee tavoite tavoitteelta konkreettisesti ne toimet, joiden kautta hallitus edistää kunkin 17 kestävän kehityksen tavoitteen toteutumista. Selonteko rakentuu hallitusohjelman ja hallitusohjelmaan kirjattujen toimenpiteiden ympärille. Suomen toimia tavoitteiden saavuttamiseksi käsitellään kansallisesta ja globaalista näkökulmasta erikseen jokaisen tavoitteen yhteydessä. 

Selonteko kuvaa lisäksi Suomen kestävän kehityksen nykytilanteen, toimeenpanotyötä ohjaavat politiikkaperiaatteet, kansallisen toimeenpanotyön organisoinnin sekä toimeenpanon seurannan ja arvioinnin mekanismit.

Kansallisen kestävän kehityksen politiikkaa ohjaavat periaatteet ovat pitkäjänteisyys ja muutosvoimaisuus, johdonmukaisuus ja globaali kumppanuus sekä omistajuus ja osallisuus. Nämä samat periaatteet esitettiin jo vuonna 2017 laaditussa ensimmäisessä kansallisessa Agenda2030-toimeenpanosuunnitelmassa. Nämä periaatteet ohjaavat myös Suomen kestävän kehityksen toimikunnan työtä.

Agenda2030-toimeenpanotyön seurannan ja arvioinnin periaatteiden osalta hallitus jatkaa jo edellisellä hallituskaudella käynnistettyä työtä. Hallitus on selonteossa sitoutunut kansallisen kestävän kehityksen politiikan arviointiin vuonna 2022. Tällä arvioinnilla hallitus haluaa luoda edellytyksiä menestyksekkäälle kestävän kehityksen työlle myös seuraavalla vaalikaudella.

Arvoisa puhemies,

YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelmaa neuvoteltaessa Suomelle oli tärkeää ihmisoikeusperustainen ja laaja-alaiseen osallistumiseen perustuva lähestymistapa. Vaikka käsittelemme hallituksen selontekoa Agenda2030 toimeenpanosta, on tärkeää muistaa, miten merkittävää on yhteiskunnan kaikkien toimijoiden osallistuminen 17 globaalin tavoitteen saavuttamiseen. Yhdensuuntaisilla ja samoihin tavoitteisiin pyrkivillä teoilla yhteiskunnan eri sektoreilla saavutamme tavoitteet varmimmin.  Kuntien ja kaupunkien, yhteisöjen ja järjestöjen, yritysten ja yksittäisten kansalaistenkin teoilla on valtava vaikutus. Kiitos siis kaikille näille toimijoille.

Arvoisa puhemies,

Agenda2030:n toimeenpano on kesken. Vaikka edistystä on tapahtunut monessa suhteessa, ei tavoitteita olla vielä saavutettu, ei globaalisti eikä Suomessa. Yhteisten tavoitteiden saavuttamiseen on nyt vajaa kymmenen vuotta aikaa.

Kansainvälisten arviointiraporttien mukaan Suomi on saavuttanut tai saavuttamassa ne Agenda2030:n päätavoitteet, jotka liittyvät köyhyyden poistamiseen, terveyteen ja hyvinvointiin, laadukkaaseen koulutukseen, puhtaaseen veteen, energian saatavuuteen ja puhtauteen, säälliseen työhön ja talouskasvuun, teollisuuteen ja innovaatioihin, eriarvoisuuden vähentämiseen, kaupunkien ja paikallisyhteisöjen kestävyyteen, sekä instituutioiden ja oikeusjärjestelmän toimivuuteen. 

Suomen suurimmat haasteet puolestaan liittyvät kulutus- ja tuotantotapojen muutostarpeeseen, ilmastotoimiin, merien ja vesistöjen tilaan sekä muiden maiden tukemiseen Agenda2030:n toimeenpanossa.

Suomi on sitoutunut kaikkien kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseen. Tämä selonteko on toimenpidesuunnitelma näihin tavoitteisiin pääsemiseksi.