Pääministeri Orpo painotti Eurooppa-foorumissa EU:n merkitystä aikamme haasteisiin vastaamisessa
Pääministeri Petteri Orpo osallistui Turun Eurooppa-foorumissa keskustelutilaisuuteen, jonka teemana oli Suomen 30-vuotinen EU-jäsenyys. Pääministeri piti tilaisuudessa myös avauspuheenvuoron. Keskeinen viesti oli, että juuri tänään tarvitsemme Euroopan unionia enemmän kuin koskaan. Ja Euroopan unioni tarvitsee Suomea enemmän kuin koskaan.
Pääministeri Orpo kuvaili, kuinka kolmenkymmenen vuoden jäsenyyden aikana Suomesta on kasvanut kokoaan suurempi vaikuttaja EU:ssa. Jäsenyys on tuonut Suomelle paitsi poliittista painoarvoa, mutta myös konkreettista hyötyä jokaisen arkeen. Suomen talous on vahvasti sidoksissa Euroopan talouksien kehitykseen, ja sisämarkkinat tarjoavat suomalaisille yrityksille kasvua sekä uudistumisen mahdollisuuksia.
Esimerkiksi eurokriisi, Krimin miehitys, pakolaiskriisi, Brexit, koronapandemia, Venäjän hyökkäys Ukrainaan sekä energiakriisi ovat kaikki vaatineet yhteiseurooppalaisia ratkaisuja. Ja niitä on onnistuttu myös tekemään.
Pääministeri Orpo kertoi kuinka tällä hetkellä EU priorisoi juuri niitä asioita, jotka ovat Suomelle tärkeitä. Tämä on merkki onnistuneesta ennakkovaikuttamisesta, ja Suomella on mahdollisuus olla vahvasti saamapuolella.
Suomelle tärkeät prioriteetit näkyvät EU:n monivuotisessa budjettiehdotuksessa. Puolustusrahoitukseen esitetään viisinkertaista lisäystä ja sotilaalliseen liikkuvuuteen kymmenkertaista. Horisontti-tutkimusohjelmaan esitetään kaksinkertaista, rajaturvallisuuteen kolminkertaista ja digitaalisen kilpailukyvyn kehittämiseen seitsenkertaista lisäystä.
Pääministeri Orpo nosti esiin Suomen EU-politiikan painopisteistä erityisesti turvallisuuden ja puolustuksen vahvistamisen sekä Ukrainan tukemisen.
”Ensinnäkin EU:n suunta turvallisuuden ja puolustuksen vahvistamisessa on oikea. Tätä täytyy jatkaa. Venäjän on pysyvä uhka. Unioni on nyt sitoutunut vahvistamaan yhteistä turvallisuutta ja puolustusta tavalla, jota emme olisi voineet kuvitella vielä muutama vuosi sitten”, pääministeri Orpo sanoo.
Orpo alleviivasi, kuinka komissio on tunnistanut Suomen poikkeuksellisen aseman Venäjän rajanaapurina. Seuraavassa monivuotisessa budjetissa Suomelle on esitetty 1,6 miljardin euron rahoitusta rajaturvallisuuteen, muuttoliikkeen hallintaan ja sisäiseen turvallisuuteen.
”Kyseessä on yli miljardin lisäys edelliseen kauteen. Tämä on Suomelle merkittävä poliittinen voitto ja osoitus siitä, että hallitus on onnistunut edunvalvonnassa. Nimenomaan tätä rahoitusta voimme käyttää tukemaan itäisen ja pohjoisen Suomen elinvoimaa, sillä se on myös keskeinen osa kokonaisturvallisuusstrategiaamme ja raja-alueiden turvallisuutta”, pääministeri Orpo kertoi.
”Vuosi sitten puheenjohtaja Von der Leyen oli kutsustani Suomessa itärajalla. Yhtymäkohta komission budjettiesitykseen on tuskin aivan sattumaa”, pääministeri Orpo jatkoi.
Lisäksi pääministeri kertoi, kuinka EU:n puolustuksen rahoittamisen lähtökohdaksi on otettu Venäjän pysyvään uhkaan vastaaminen. Tästä kertoo esimerkiksi se, kuinka komission ehdotuksessa on annettu erityistä painoarvoa rahoituskriteereissä niille maille, joilla on yhteistä maarajaa Venäjän kanssa.
Pääministeri myös muistutti, että EU:n nykyisen Ukraina-tukivälineen rahoitus loppuu vuonna 2027, mutta tukitarve jatkuu. Hän ehdotti, että EU:ssa on rakennettava Ukrainalle uusi pitkäkestoinen ja järeä tukiväline.
”Sen mittaluokan tulisi olla sama kuin nykyisen, 50 miljardin euron tukivälineen”, sanoi pääministeri Orpo.
Lopuksi pääministeri muistutti, kuinka EU:ssa keskitytään vihdoin suuriin kokonaisuuksiin.
”Se näkyy monella rintamalla – sisämarkkinoiden esteitä puretaan, pääomamarkkinoita kehitetään, turhaa sääntelyä puretaan ja uusia kauppasopimuksia solmitaan”, totesi pääministeri Orpo.
”Etenkin uudet kauppasopimukset avaavat myös suomalaisille yrityksille uusia kasvumahdollisuuksia. Euroopassa on ymmärrettävä sen oma kasvupotentiaali. Suomella on kaikki edellytykset rakentaa Euroopasta vahvempi, turvallisempi ja kilpailukykyisempi kuin koskaan”, jatkoi pääministeri Orpo.
Lisätietoja: EU-asioiden erityisavustaja Juuso Kilpinen p. 0295 160 444, valtioneuvoston kanslia