Pääministeri Orpon hallitukselle tuhat päivää täyteen

Pääministeri Petteri Orpon hallitus on istunut tuhat päivää sunnuntaina 15. maaliskuuta. Samalla yhdeksän hallituksen ministeriä saavuttaa tuhannen ministeripäivän rajapyykin.

Pääministeri Orpon hallituksen ohjelman keskeisenä tavoitteena on saada Suomen talous kestävän kasvun uralle ja julkisen talouden huolestuttava velkaantuminen hallintaan. Hallitus on toteuttanut suurimman osan merkittävimmistä uudistuksistaan. 

Hallitus on toimillaan vahvistanut suomalaisten turvallisuutta ja suomalaisen yhteiskunnan kriisinkestävyyttä sekä tehnyt merkittävät panostukset osaamiseen. 

Hallitus on tällä vaalikaudella panostanut esimerkiksi perusopetukseen 200 miljoonaa euroa, lisännyt äidinkielen ja matematiikan vuosiviikkotunteja, uudistanut oppimisen tukea ja turvannut työrauhaa luokkiin kännykkäkiellolla.

Hallitus on sitoutunut tavoitteeseen nostaa Suomen tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä. Hallitus on vauhdittanut tavoitteeseen pääsemistä vuosittaisilla lisäinvestoinneilla korkeakoulujen, tutkimusorganisaatioiden sekä yritysten T&K-toimintaan.

Velkasuhteen vakauttamiseksi hallitus on päättänyt noin 10 miljardilla eurolla julkista taloutta vahvistavista toimenpiteistä.

Valtiovarainministeriö arvioi, että hallituksen tekemien työllisyys- ja kasvutoimien rakenteellinen vaikutus on 105 000 työllistä pidemmällä aikavälillä. Tämä vahvistaa julkista taloutta 2,5 miljardia euroa.

Hallitus on vahvistanut sisäistä turvallisuutta muun muassa kasvattamalla poliisien määrää.
Hallitus nostaa Suomen puolustusmenot vähintään 3 prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2029 mennessä ja Naton Haagin huippukokouksessa sovitun mukaisesti varsinaiset sotilasmenot edelleen 3,5 prosenttiin vuoteen 2035 mennessä. Lisäksi 1,5 prosenttia on tarkoitus käyttää puolustukseen liittyviin menoihin.

Suomi on toimittanut Ukrainalle 32 puolustustustarvikeapupakettia. Yhteensä Suomi on toimittanut Ukrainaan puolustusmateriaalia jo 3,2 miljardin euron arvosta. Lisäksi Suomi on osoittanut Ukrainaan kehitysyhteistyötukea ja humanitaarista apua yhteensä yli miljardi euroa. 

Hallitus on vahvistanut Suomen ulkoista turvallisuutta nostamalla varautumisen ja puolustuksen keskeisesti esiin Euroopan Unionissa. Tämä näkyy muun muassa siinä, miten EU:ssa rahoitusta suunnataan jatkossa aiempaa enemmän puolustukseen. Hallitus on pitänyt vahvasti esillä Suomen ainutlaatuista asemaa Venäjän naapurina, mikä näkyy myös Suomen EU:lta saamana taloudellisena tukena. Suomi on korostanut EU-pöydissä myös koko unionin itäisen raja-alueen merkitystä ja edistänyt rajamaiden yhteistyötä muun muassa järjestämällä Eastern Flank -huippukokouksen Helsingissä joulukuussa. 

Hallitusohjelman mukaisesti Suomi on tehostanut vaikuttamista EU:ssa myös monissa muissa asioissa kuten kilpailukyvyn ja sitä kautta työllisyyden edistämisessä. Osana tätä työtä Suomi on esittänyt konkreettisia toimenpiteitä EU:lle säätelyn yksinkertaistamiseksi.

Lisätietoja: viestintäpäällikkö Aapo Riihimäki, p. 050 594 6061, valtioneuvoston kanslia

Valtioneuvoston sähköpostiosoitteet ovat muotoa [email protected]