Pääministeri Paavo Lipposen ilmoitus eduskunnalle kansainvälisestä tilanteesta sekä kansalaisten terveystilanteesta ja turvallisuudesta 8.11.2001

Arvoisa puhemies,

Syyskuun 11. päivän terrorihyökkäykset yhdysvaltalaisiin kohteisiin vahvistivat kouriintuntuvasti, että turvallisuusuhkamme ovat toisenlaisia kuin ne olivat kylmän sodan aikana. Kansainvälinen terrorismi on vakava uhka jokapäiväiselle turvallisuudellemme ja kansainväliselle rauhalle.

Terrorismin vastainen taistelu on yhdistänyt ennennäkemättömällä tavalla maailman valtioita - myös entisiä toistensa vastustajia - yhteistoimintaan uutta uhkaa vastaan. Kansainvälinen rintama terrorismia vastaan on lähes aukoton. Terrorismin vastainen taistelu on meidän kaikkien yhteinen asia.

Euroopan unionin, Yhdysvaltojen ja Venäjän suhteet ovat tiivistyneet. Erityisesti Venäjän politiikan muutokset ovat merkittäviä. Venäjä on osoittanut valmiutensa avoimeen ja rakentavaan yhteistyöhön terrorismin torjunnassa ja se on tukenut Yhdysvaltojen johtamaa operaatiota.

Samalla on korostunut monenkeskisen kansainvälisen järjestelmän merkitys. YK:n asema kansainvälisen turvallisuuden ylläpitäjänä on vahvistunut, mistä voimme olla vain tyytyväisiä. Tämä on hyvä asia maailmanlaajuisen yhteistyön kannalta.

Terrori-iskujen tekijät, Al-qaida-verkosto ja Osama bin Laden on saatava vastaamaan teoistaan ja terroristiverkostot on tuhottava, etteivät vastaavat iskut toistuisi. Sotilaallinen operaatio Afganistanissa on käynnissä, koska Taleban-hallinto on antanut tukikohdan ja suojan terroritekojen suorittajille eikä suostu luovuttamaan tekijöitä asianmukaisesti tuomittavaksi. Mikäli Taleban-hallinto luovuttaisi bin Ladenin ja tämän rikostoverit, ei sotilaallisia toimia tarvitsisi jatkaa.

YK:n turvallisuusneuvosto hyväksyi 12. syyskuuta päätöslauselman 1368, jossa tuomitaan voimakkaasti terrorismi sekä todetaan turvallisuusneuvoston valmius ryhtyä kaikkiin YK:n peruskirjan mukaisiin toimiin terroritekojen vuoksi ja todetaan kaikkien maiden oikeus itsepuolustukseen YK:n peruskirjan mukaisesti. Tätä turvallisuusneuvoston päätöslauselmaa seurasivat YK:n täysistunnon päätöslauselma ja turvallisuusneuvoston päätöslauselma 1373. YK on toiminut terrorismin vastaisessa taistelussa nopeasti ja johdonmukaisesti.

Euroopan unioni on alusta lähtien ottanut terrorismin vastaisen taistelun yhdeksi keskeiseksi, lähes kaikki unionin toimialat kattavaksi tehtäväksi. Ylimääräinen Eurooppa- neuvosto hyväksyi 21. syyskuuta 2001 laajan toimintasuunnitelman terrorismia vastaan. Se kattaa oikeus- ja sisäasiain yhteistyön, terrorismin vastaisen oikeudellisen normiston vahvistamisen, toimet terrorismin rahoituksen estämiseksi, lentoturvallisuuden parantamisen ja unionin yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tehostamisen.

EU:n sisä- ja oikeusasioiden, mukaan lukien terrorismin vastainen taistelu, tiivistämisestä sovittiin jo Suomen puheenjohtajakaudella Tampereen huippukokouksessa. Kulunut syksy on osoittanut Tampereen päätösten ja niiden toimeenpanon merkityksen.

Erittäin tärkeällä sijalla on EU:n ja Yhdysvaltojen läheinen yhteistyö sekä poliittisella että käytännön viranomaistasoilla. Ylimääräinen Eurooppa-neuvosto ilmaisi valmiutensa yhteistyöhön Yhdysvaltainkanssa terrori-iskujen tekijöiden, tukijoiden ja kanssasyyllisten tuomiseksi oikeuteen ja rankaisemiseksi. Transatlanttinen yhteistyö on tässä vaikeassa tilanteessa sujunut hyvin.

Sotilaalliset iskut Al-qaidaa ja Talebania vastaan on kohdennettava niin, ettei niistä aiheudu siviiliuhreja. Yhdysvaltojen esittämien kantojen perusteella sotilaallisten toimien laajentaminen muualle kuin Afganistaniin vaatisi uuden kohteen osallisuudesta lisänäyttöä, joka esiteltäisiin turvallisuusneuvostolle. Pidämme tätä linjaa perusteltuna. Afganistanin kansa on kärsinyt jo vuosikymmeniä sodista ja sekasortoisesta tilanteesta. Taleban-hallinnon aikana Afganistanin väestön ihmisoikeuksia on loukattu. Erityisen räikeästi on poljettu naisten oikeuksia.

Kiireellisen humanitaarisen avun tarve Afganistanissa on suuri. Nykyoloissa, kansainvälisten avustustyöntekijöiden ollessa pois maasta ja talven lähestyessä, avun toimittaminen perille on vaikeaa. Tästä huolimatta on avun perillemeno turvattava.

Suomi on antanut humanitaarista apua Afganistanille tämän vuoden aikana 23,5 miljoonaa markkaa. Suunnitelmissa on vielä antaa 15 miljoonaa. Euroopan unioni on antanut 27 miljoonaa euroa ja valmisteilla on 23,5 miljoonan euron päätökset. Yhdysvallat on avustanut Afganistania 320 miljoonalla dollarilla. Yhteensä kansainvälistä apua on luvattu 740 miljoonaa dollaria, joten ongelmana ei niinkään ole avun määrä vaan sen perille saaminen.

Euroopan unionin pitäisi ottaa johtava rooli avustustoiminnassa ja huolehdittava siitä, että avun kuljetukset turvataan tarvittaessa sotilaallisia toimia rajoittamalla.

Yhdysvallat on torjunut vaatimukset tulitauosta humanitaarisen avun perille saamiseksi. Avun vieminen Afganistaniin ennen talvea edellyttäisi pitkää tulitaukoa. Tulitauko auttaisi talibaaneja myös järjestämään joukkonsa uudelleen ja pitkittämään sotaa.

Afganistanista on viimeisten vuosikymmenten aikana lähtenyt sotia ja sisällissotia pakoon miljoonia pakolaisia pääasiassa naapurimaihin Pakistaniin ja Iraniin. Pakistan on ilmoittanut päästävänsä lisää afgaanipakolaisia maahansa. Kansainvälisen yhteisön on huolehdittava, että taakka pakolaisten ylläpidosta ei jää yksin Pakistanin kannettavaksi. YK:n pakolaisasiain päävaltuutetun virasto (UNHCR) on tässä työssä avainasemassa.

On tärkeätä, että Afganistaniin saadaan pian palautettua yhteiskunnallinen vakaus. Se edellyttää Talebanin vallasta luopumista. Uuden väliaikaisen hallinnon on syytä olla mahdollisimman laajapohjainen. Sen pystyttämisessä ja Afganistanin jälleenrakentamisessa YK:lla tulee olla keskeinen osa. YK:n pääsihteeri on asettanut erityisedustaja Lakhdar Brahimin selvittämään Afganistanin tulevaisuutta. Hänen työtään on meidän kaikkien syytä tukea.

Alueen vakauden lujittamiseksi EU on päättänyt vahvistaa suhteitaan Afganistanin naapurimaihin Pakistaniin, Intiaan, Iraniin ja Keski-Aasian maihin. Välineinä ovat poliittisen dialogin vahvistamisen lisäksi kauppa- ja yhteistyösopimusneuvottelujen vauhdittaminen ja taloudellinen apu.

Lähtökohtamme kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden ylläpitämisessä ja edistämisessä on muuttumaton; sen on tapahduttava järjestäytyneissä kansainvälisissä puitteissa kansainvälistä oikeutta kunnioittaen. Tämä pätee myös terrorismin vastaiseen taisteluun. Siksi korostamme YK:n ja muiden kansainvälisten järjestöjen roolia.

Terrorismin vastaisten kansainvälisten sopimusten noudattaminen on ensiarvoisen tärkeätä. Olemme allekirjoittaneet kaikki YK:n kaksitoista terrorisminvastaista yleissopimusta ja ratifioineet niistä yhdeksän. Pyrkimyksenämme on ratifioida loput sopimukset vielä kuluvan syksyn ja ensi vuoden aikana. YK:ssa on parhaillaan neuvoteltavana kokonaisvaltainen terrorismin vastainen yleissopimus. Suomi pyrkii EU:n jäsenenä vaikuttamaan siihen, että sopimus hyväksyttäisiin mahdollisimman nopeasti.

Arviomme mukaan Suomeen ei kohdistu mitään erityistä terrorismiuhkaa. Ottaen kuitenkin huomioon nykyisen kansainvälisen uhkan luonteen emme voi jäädä toimettomiksi omassa maassammekaan. Erinäisiin varo- ja valmiustoimiin on ryhdyttävä ja on ryhdyttykin. Korostan, että mihinkään paniikkiin ei Suomessa kuitenkaan ole aihetta.