Pääministeri Petteri Orpon avauspuheenvuoro 4.3.2025
Pääministeri Petteri Orpo puhui Finlandia-talossa Kasvuriihi-työryhmän ehdotuksia käsittelevässä ja hallituksen puoliväliriihtä pohjustavassa Maalisseminaarissa tiistaina 4. maaliskuuta. Muutokset puhuttaessa mahdollisia.
Arvoisat kuulijat
Kokoonnumme tänään pohjustamaan hallituksen puoliväliriihtä hyvin vakavana aikana. Tilannekuva on yhtenäinen. Venäjän täysimittainen hyökkäyssota Ukrainassa jatkuu jo kolmatta vuotta. Me olemme tukeneet Ukrainaa näiden kolmen vuoden ajan, ja olemme jatkossakin Ukrainan rinnalla. Toivomme kaikki rauhaa.
Samalla meidän tehtävänämme on varmistaa, että rauha on Ukrainalle oikeudenmukainen ja että se on kestävä. Emme myöskään suostu siihen, että Euroopan turvallisuusarkkitehtuuria neuvoteltaisiin uusiksi. Meille on selvää, että vaikka Ukrainaan saataisiin rauha, Venäjän uhka säilyy. Euroopan tulee kyetä jatkossa luomaan pelotetta ja tarvittaessa myös puolustamaan itseään enemmän omin voimin.
On hyvä, että kokoonnumme juuri nyt. Voimme rauhallisesti suunnitella, mihin hallituksen kannattaa keskittyä tällaisena aikana. Vanha viisaus sanoo, että vaikeana aikana tulee keskittyä vaikuttamaan niihin asioihin, joihin voi itse vaikuttaa. Se on järkevästi sanottu. On palattava perusasioihin.
Halusin järjestää tämän seminaarin alun perin siksi, jotta voisimme jatkaa työtä taloutemme kuntoon laittamiseksi. Kestävä talouden kasvu luo perustan kestävän hyvinvointivaltion rakentamiselle. Vain kestävä julkinen talous ja kestävä talouskasvu takaavat sen, että yhteiskuntamme on vakaa ja kykenee panostamaan laaja-alaisesti myös turvallisuuteen. Talouspolitiikka on myös turvallisuuspolitiikkaa. Se on perusta, jolle kaikki muu rakennetaan.
Tulevassa puoliväliriihessä kaksi asiaa on ylitse muiden. Yksi on varautuminen muuttuvaan turvallisuustilanteeseen. Toinen on talouskasvun edellytysten vahvistaminen.
Hyvät kuulijat,
Kestävä talous luo pohjan hyvinvointivaltion palveluille sekä turvallisuudelle ja varautumiselle. Jo hallitusohjelmassa teimme selkeitä strategisia ratkaisuja. Julkista taloutta ryhdyttiin laittamaan kuntoon, jotta hyvinvointivaltio ei ajautuisi hallitsemattomaan velkakierteeseen – sellaiseen, jossa panostukset puolustukseen, koulutukseen tai sosiaali- ja terveyspalveluihin eivät enää olisi mahdollisia.
Hallitusohjelmassa ja viime kevään kehysriihessä sovimme mittavasta yhdeksän miljardin euron julkista taloutta vakauttavasta kokonaisuudesta. Nämä toimet ovat välttämättömiä, jotta tavoite velkasuhteen taittamisesta vaalikauden loppuun mennessä voisi toteutua.
Uudistukset ovat merkittäviä ja ne ovat saaneet osakseen kritiikkiä – mutta vähemmän vaihtoehtoja. Emme kiistä, etteivätkö päätökset ole vaikeita. Tietenkin säästöt tarkoittavat sitä, että jostain joudutaan luopumaan. Ennemmin tai myöhemmin ratkaisut kuitenkin ovat välttämätöntä tehdä. Tällä hallituksella oli rohkeutta todeta, että odottelulla saadaan aikaan vain suuremmat sopeutukset tulevaisuudessa. Velaksi ei voi elää ikuisesti.
Samalla teimme selkeitä valintoja. Korotimme puolustusmäärärahoja, lähdimme kasvattamaan poliisien määrää kohti kahdeksan tuhannen tavoitetta, lisäsimme peruskoulumme määrärahoja samalla, kun vahvistimme perustaitojen opetusta, sitouduimme kasvattamaan vuosittaisia valtion tutkimus- ja kehityspanoksia kaikkiaan miljardilla eurolla vaalikauden loppuun.
Tämän kaiken siis teimme samalla, kun toteutimme mittavia toimia talouden perustan vahvistamiseksi. Nämä valinnat olivat silloisen tilannekuvan mukaan oikeita. Nyt jälkikäteen – tässä muuttuneessa maailmanpoliittisessa tilanteessa – on vielä selkeämpää, kuinka tärkeitä nämä ratkaisut olivat.
Sopeutusten lisäksi hallitus on toteuttanut historiallisen mittakaavan kasvu-uudistuksia. Jo hallitusohjelmaneuvotteluissa tehtiin ratkaisut esimerkiksi luvituksen nopeuttamisesta, yhden luukun periaatteesta ja toimenpiteistä puhtaan edullisen sähkön riittävyyden turvaamiseksi.
Linjasimme suurten investointien tukemisesta, kolmen miljardin euron infrastruktuuri-investoinneista sekä historiallisista panostuksista tutkimukseen ja kehitykseen. Päätimme peruskoulun vahvistamisesta niin resurssien kuin sisältöjen puolesta. Toteutamme historiallisia työmarkkinauudistuksia. Edistämme työrauhaa ja toteutimme vuosikymmeniä odotetun paikallisen sopimisen laajentamisen.
Viime kevään kehysriihessä teimme vielä uusia päätöksiä. Vastasimme valtiontukikilpailuun teollisen mittakaavan investoinneista omalla verohyvitysmallilla. Teimme sitoumuksen, ettei kantaverkko muodosta pullonkauloja missään päin Suomea. Teimme ratkaisun Teollisuussijoituksen pääomittamisesta.
Lista on todella, todella pitkä. Se kertoo hallituksen ja teidän, arvoisat kansanedustajat, vahvasta toimintakyvystä. Vaikeita päätöksiä vaikeana aikana. Olette selkä suorana kantaneet vastuuta. Kiitos teille kaikille siitä. Tätä toimintakykyä meidän tulee jatkossakin hyödyntää isänmaamme eduksi.
Hyvät ystävät,
Jo tehdyt päätökset ovat edenneet suunnitellusti. Tällä hetkellä heikko suhdannetilanne on kuitenkin lykännyt kasvun käynnistymistä. Talouspolitiikan arviointineuvoston mukaan keskeisin syy on se, että Venäjän hyökkäyssota iskee Suomen talouteen muita Euroopan maita voimakkaammin. Hankalaa tilannetta täytyy sietää vielä hetki.
Pidemmän aikavälin hidas kasvunäkymä puolestaan kertoo siitä, ettei Suomea ole uudistettu riittävästi. Yhteisvaluutta-alueeseen liittymisen jälkeen talouden rakenteiden uudistamista ei ole viety tarpeeksi pitkälle. Väestörakenteen muutokseen ei ole kyetty mukautumaan.
Nyt hallitus tekee paljon, mutta me lähdemme kisaan takamatkalta suhteessa vertailumaihin. Toivoton tilanteemme ei ole. Suomi on edelleen vakaa demokratia, jossa on osaava kansa. Teknologiaosaamisemme on maailman huippua. Suomessa on erittäin hyvät olosuhteet ja riittävästi vakaata toimitusvarmaa sähköä puhtaan siirtymän investoinneille. Vahvuuksia Suomella on paljon.
Muuttuneessa turvallisuuspoliittisessa tilanteessa on se hopeareunus, että se tarjoaa suomalaiselle maailman huippuluokan puolustusteollisuudelle valtavia mahdollisuuksia. Pienistä patruunoista suojavälineisiin, ajoneuvoista isoihin korvetteihin ja aina jäänmurtajiin asti, kaksikäyttötuotteita unohtamatta. Suomi pystyy tukemaan kasvavia puolustustarpeita myös tuottajana. Näihin mahdollisuuksiin on tartuttava.
Julkisen talouden tiukka tilanne haastaa kehysriihen ratkaisuja. On hyvä ymmärtää, että vastuullinen talouspolitiikka on osa kasvun edellytysten luomista. Yritysten kasvulle hyvä toimintaympäristö on sellainen, jossa julkista taloutta hoidetaan vastuullisesti. Tähän saakka tehdyt päätökset ovat keränneet kehuja niin kansainväliseltä valuuttarahasto IMF:lta, Euroopan Komissiolta kuin muilta talouden asiantuntijoilta. Tätä vahvistunutta luottamusta meidän tulee vaalia.
Kasvun vaikeat haasteet tarkoittavat kuitenkin sitä, että uudistusten mittakaava ei voi olla vähäpätöinen. Tarvitsemme tekoja investointiympäristön vahvistamiseksi, työnteon kannattavuuden parantamiseksi ja yrittämisen sekä riskinoton kannustimien vahvistamiseksi.
Monet keinot eivät suoranaisesti aiheuta lisäpainetta julkiseen talouteen, mutta kaikkien osalta näin ei ole. Julkisen talouden sisällä voidaan kuitenkin tehdä rakenteellisia muutoksia. Niitä varten tarvitsemme hallitukselta sitä samaa poliittista rohkeutta, jolla julkista taloutta laitetaan kuntoon. Tämä hallitus, jos joku kykenee kantamaan vastuuta vaikeissakin paikoissa. Kunnianhimon tulee olla edessämme olevien haasteiden tasalla.
Hyvät ystävät,
Pyysimme toimitusjohtaja Risto Murtoa kokoamaan työryhmän ja esittämään hallitukselle keinoja talouskasvun vauhdittamiseksi. Vaativaan työhön kerättiin suomalaisten huippuasiantuntijoiden joukkue. Haluan vielä kerran lämpimästi kiittää jokaista työhön osallistunutta.
Työn ympärille käynnistyi laaja kansalaiskeskustelu. Murron ryhmä vastaanotti peräti yli tuhat ehdotusta. Myös ministeriöistä on tuettu valmistelua ja tiedän, että joissain ministeriöissä on valmisteltu myös omia ehdotuksia hallituksen käyttöön. Lisäksi olen käynyt keskustelut oppositiopuolueiden kanssa heidän ehdotuksistaan.
Murron raportti on laaja kokonaisuus, joka jakaantuu neljään toistaan tukevaan osa-alueeseen: ihmiset ja osaaminen, kasvuyritysten toimintaedellytykset, energiamarkkinat ja puhdas siirtymä sekä puolustusteollisuus. Ehdotuksissa on isoja ja pieniä uudistuksia. Mitään yhtä kasvua vauhdittavaa hopealuotia ei ole olemassa. Murron ryhmä on muodostanut loogisen kokonaisuuden ja 41 ehdotusta, jonka hallitus voi ottaa kasvutyönsä pohjaksi.
Tänään kuulemme talouden näkymistä katsauksen valtiovarainministeri Purralta sekä valtiosihteeri kansliapäällikkö Majaselta. Toimitusjohtaja Murto esittelee raportin sisällön, jonka jälkeen käymme siitä keskustelua. Huomenna jatkamme ministereiden voimin keskustelua yksityiskohdista. Keskustelujen pohjalta työ jatkuu hallituksessa osana julkisen talouden suunnitelman valmistelua.
Tänään toivon, että voimme käydä avointa keskustelua tilannekuvasta ja niistä päätöksistä, joita Suomi tarvitsee. Yhteinen tilannekuva on tukenut hallituksen toimintakykyä tähän saakka. Olen ylpeä siitä, miten hyvin olemme pystyneet toteuttamaan yhdessä sovittuja uudistuksia tähän asti. Tällä seminaarilla tuemme hallituksen onnistumista puoliväliriihessä.
Meidät on valittu vaaleissa johtamaan Suomea siksi, että voimme pitää Suomesta ja sen tulevaisuudesta huolta. Me olemme Suomella töissä.
Näillä sanoilla avaan tämän hallituksen seminaarin. Antoisia keskusteluja kaikille.